Kaannan aina huomaamattani puheen itseeni/omiin kokemuksiini. Harmittaa, kun ihmiset varmaan ajattelee mun olevan tosi itsekeskeinen tyyppi. Miten paasen eroon taipumuksestani?

aina kun tekeis mieli sanoa, että Minäkin tein... kysytkin jonkun tarkentavan lisäkyusymyksen puhetoverin kokemuksista. Se saa sitten hölöttää lisää itsestään. näin saat hyvän kuuntelijan maineen.



Tylsää se kyllä on. mua ei ainakaan toisten jutut oikeesti vois vähempää kiinnostaa. Siksi pidän huolta että tapaan ihmisiä vaan harvoin.

yritä keskustelussa keskittyä toisen ihmisen täydelliseen kuuntelemiseen ja muista kysyä siltä ihmiseltä jotain siitä mitä hän kertoo sinulle ja ole oikeasti läsnä ja kiinnostunut...



itsekin kärsin puheripulista aika ajoin ja keskeytän kaverini... välillä vitsailen ongelmastani ja sanon kaverille että mut saa kyllä keskeyttää kun menee taas liian pitkälle :o)

Esimerkiksi helposti kysyy toisilta ihmisiltä jotain vain sen takia että pääsee sitten itse vastaamaan kysymykseen - ja on vaikeaa keskittyä toisten puheeseen kun odottaa vaan omaa vuoroaan.



Kun tiedostat itsessäsi tämän piirteen niin sen luulisi jo auttavan. Seuraavan kerran sopivassa tilanteessa voisit oikein keskittyä kuuntelemaan, mitä toinen sanoo ja kysellä lisäkysymyksiä jne. sen sijaan että kääntäisit keskustelun itseesi.

Niitä kutsutaan ystäviksi. :)

Ihan sama juttu. Kaiken lisäksi olen kauhean iloinen ettei meillä ole taloudellisia huolia (niitä nimittäin joskus oli ja siksi osaankin arvostaa nykyistä) ja joskus jälkikäteen pohdin, kuulostikohan se ylpeilyltä. Olen ihan opetellut kyselemään muiden mielipiteitä siinä vaiheessa kun tuntuu ettei kukaan muu puhu mitään. Hiljaiset hetket kun on kauheita ja vaivaannun ja hermostus ja sitten tulee pakonomainen tarve puhua äkkiä jotain ja etenkin silloin niitä sammakoita pääsee....

Olen ajatellut, että pitäisi tehdä noin niin kuin joku ehdotti, että malttaa kysellä toiselta ensin, ja sitten vasta alkaa kertoa itsestä, mutta en koskaan muista. Vasta kun suusta kuuluu " minä, minä, minä..." niin tulee mieleen, että oiskohan tolla toisella ollut vielä jotain sanottavaa... Ja mä ihan oikeasti olen kiinnostunut ystävieni jutuista, mutta jotenkin vaan en osaa odottaa omaa vuoroani. Huono ihminen olen.