Mitä tekisin kun tytöt 10kk ja 3v.?
Tuntuu että koko meidän päivärytmissä tai jossain on vikaa kun illat kamalia. 10kk nukkuu illalla päiväunet ja 3v. nukuttamiseen menee reilusti yli tunti joka ilta. 3v ei nuku päiväunia. Jonkun aikaa meni jo hyvin ja nukahti itsekseen mutta nyt on taas jotain menossa kun ei halua olla yksin.
Aamupäivät ollaan usein kerhossa n, 10-12. 10kk käy siellä rattaisiin päiväunille. Tullaan kotiin usein mummolan kautta kun heillä on hyvä piha missä pienempi voi jatkaa päiväuniaan(asutaan kerrostalossa). Illat sitten ollaan kotosalla tai käydään esim. kaupassa. Näin usein siis ma,ke,ja pe. Tiistaisin ja torstaisin sitten ulkoillaan aamupäivästä. Tuntuu että tuo ulkoilu jää ihan liian vähälle mutta en itse oikein viihdy puistossa ilman seuraa.
Illalla onkin sitten nukutusrumba ja usein olen illat yksin tyttöjen kanssa joten omaa aikaa ei jää ollenkaan.
Miten olisi parasta aloittaa unikoulu? Yhtä aikaa molemmille vai erikseen? Yritin jossain vaiheessa opettaa pienempää nukahtamaan omaan sänkyyn mutta yritykset kaatuivat aina siihen että isosisko tuli aina ovelle huutelemaan. Nyt sitten on kaksi nukutettavaa jotka haluavat nukkua äitin vieressä.
Antakaa jotain vinkkejä! Kiitos!
Kommentit (6)
Ja usein vielä samassa sängyssäkin. Eli ollaan laitettu meidän pari sänky ja 80cm runkopatja sänku toisiinsa kiinni. Tilaa on eikä yöllä kamalasti toisiamme häiritä mutta tuo nukahtaminen vaan niin hankalaa. Tuntuu että oon ihan epäonnistunut äitinä kun en osaa lapsiani nukuttaa tai siis lapset eivät osaa itse nukahtaa.
Miten toivoisit tuon nukahtamisen toimivan? Onko tarkoitus että tytöt nukkuvat teidän huoneessanne, vai oliko tarkoitus siirtää toiseen huoneeseen?
Riippuu paljon varmaan lapsista. Ei kai mitään yleispätevää neuvoa ole antaa.
Tässä miten minun tapani on ollut (mutta toisilla voi olla toimivampia tapoja):
Itse ehkä aloittaisin vanhemmasta lapsesta pikkuhiljaa nukahtamaan yksin. Meillä isommat lapset on opetettu asteittain nukahtamaan, ei pidetty varsinaista unikoulua. Olen vain jättänyt lapsen sänkyyn sanoen että piipahdan keittiössä " tekemässä sitä ja tätä" ja tulen sitten takaisin ja sanonut että nuku vain. Pitänyt pientä ääntä että lapsi kuulee, mutten mekkaloinut. Sitten palailen takaisin katsomaan ja sanon taas piipahtavani jne. Ilta illalta olen hieman pidentänyt piipahduksia ja lapset ovat alkaneet jopa nukahtamaan sinä aikana kun en ole vieressä. Ja loppujen lopuksi olenkin voinut toivotella hyvää yötä ja siirtyä pois huoneesta ja lapsi nukahtaa itsekseen.
Pienempää vielä nukuttaisin, on sen verran pienempi ja saattaa kai nukahtaa nopeastikin, vai? Ja tuon ikäisen kanssa kun odottaa taas muutaman kuukauden voi tulla joku toinen kausi, tai vielä myöhemmin voi haluta matkia siskoaan ja tehdä samoin. Itsekseen nukahtamisen olen jättänyt suosiolla sitten tuohon myöhempään ikään.
Aloitin niin kuin aina ennenkin molemmat viereen jne. Puoleen tuntiin ei tulosta joten hermot meni. Tassutellen sain pienemmän omaan sänkyyn ja vanhempi sitten jaksoi jotenkin olla omassa sängyssä. Menin hänen viereen kun pienempi nukkui, mutta kuten ennekin pikkuinen heräsi klo 21. Otin neulomisen mukaan ja kaadoin aina takaisin sänkyyn. Isompi siinä omassa sängyssään jotain peuhasi. Sanoin vain tiukasti välillä että pää tyynyyn. Tuntui ettei tuokaan oikein toiminut niin lähdin vähäksi aikaa pois. Isompi seurasi perässä---ARG---
no jossain vaiheessa sitten lähdin taas pois ja pienempi itkeskeli/huuteli perään(ei itkenyt kovaa,lähinnä valitteli) menin vähän ajan päästä takaisin ja laitoin tutin suuhun. Lähdin pois... jne. Nyt sitten taas tassuttelin uneen. Äsken aivasti ja vähän äitiä kyseli mutta nyt on ihan hiljaista. Taisi riittää että sisko oli samassa huoneessa =)
Nyt sitten mietin että pitäisikö mennä katsomaan että nukkuvatko. Nukkuuko isompi...ei vaan uskalla jos sit taas alkaa sama rumba.
Maanantaina soitan neuvolaan ja pyydän vielä jotain vinkkejä. Nyt se alkaa meillä " tiukka" unikoulu. Mikä tarkoittaa sitä että äiti on tiukkana eikä anna periksi. Tuntuu että tuo pienempi aika hyvin tuolla tassuttelulla taintuu kunhan ei vaan anna enää herätä sillon klo21.
Varsinkin jos olet illat yksin, niin ei varmaan ole kivaa käyttää koko iltaa lasten nukuttamiseen. Onko teillä tarkoitus, että molemmat lapset nukkuvat kuitenkin samassa huoneessa? Meillä 3,5-v esikoinen nukkuu omassa huoneessaan ja vauva (9 kk) meidän makkarissa pinnasängyssä. En kyllä tiedä, miten saisin heidät nukahtamaan samaan huoneeseen. Kerron nyt, miten meidän lapset nukahtavat, vaikka ei se varmaan auta teitä, kun on eri tilanne noiden huoneiden suhteen.
Esikoinen nukahtaa yleensä aina itsekseen. Unilaulujen ja pusujen jälkeen jää sänkyynsä, missä vähän aikaa höpöttelee ja sitten nukahtaa. Joskus yrittää huudella jotain meille vanhemmille, mutta lopettaa sen aika pian. Siirtyi pinnasängystä jatkettavaan sänkyyn vajaa vuosi sitten, enkä muista, että olisi koskaan tullut sieltä pois sen jälkeen, kun on pitänyt alkaa nukkumaan. Joskus on yrittänyt, mutta silloin on ihme kyllä uskonut puhetta. Mutta ei meillä aina ole näin helppoa toi nukahtaminen ollut. Pienempänä oli kausia, jolloin istuttiin tai roikuttiin sängyn luona tuntikausia ennen kuin poika nukahti. Sitten alettiin tekemään niin kuin joku muukin jo kertoi eli käytiin aina välillä jossain ja pikku hiljaa pidennettiin aikaa, kunnes poika alkoi nukahtaa ennen kuin äiti/isi meni ekan kerran huoneeseen uudestaan.
Vauva piti vielä pari viikkoa sitten nukuttaa pinnasänkyyn niin, että pidin hänestä kiinni, ettei pääse nousemaan seisomaan (silloin kun ei vielä osannut itse laskeutua alas). Aikansa huusi (joskus 5 min, joskus 30 min tai enemmän-->jos huuto meni " yli" , nostin syliin ja laitoin takaisin, kun oli rauhoittunut), mutta sitten nukahti. Nyt kun tyttö osaa jo hyvin laskeutua itse alas, vien hänet sänkyyn, laulan unilaulun ja hiivin pikku hiljaa pois. Jos tyttö näkee, että lähden, alkaa huutamaan. Jos ei näe, nukahtaa aika pian. Joskus nousee seisomaan ja höpöttää siinä hetken, mutta sitten menee itse alas ja alkaa nukkumaan. Jos alkaa itkemään, en heti mene paikalle, vaan vasta, jos huuto yltyy tai kestää kauan.
Kyllä mä voisin tota pienempää vielä muuten nukuttaa, mutta tuntuu, että nukahtaminen kestää kauemmin silloin kun olen itse (tai mies on) siinä vieressä. Sama juttu oli aikaisemmin esikoisen kanssa, että jos olin vieressä, niin koko ajan vaan katseli, että olen siinä, eikä meinannut rauhoittua nukkumaan. Nyt on kyllä aika ihanaa, kun illalla jää aikaa tehdä omia hommia ja kotitöitä, kun ei tarvitse viettää iltaa lapsia nukuttamassa. Toivottavasti keksitte jonkun hyvän ratkaisun, että saatte ton nukutusajan edes lyhyemmäksi.
Eli päätin että tytöt saavat oman huoneen kun olen siitä jo pitkään haaveillut. Kannoin vanhempien sängyn toiseen huoneeseen. Illalla otin vain tuolin ja jäin siihen istumaan. Pienempää vain kaadoin aina takaisin sänkyyn ja välillä tassuttelin. Isompi sitten pyöri omassa sängyssään ja hieman kyseli että mihin äiti sitten menee nukkumaan jne. Välillä lähdin huoneesta pois ja menin takasin kun pienempi alkoi itkemään. Kun menin laittamaan tutin ja kaadoin sänkyyn laittoi heti silmät kiinni, mutta sitten taas alkoi pyörimään jne. vaikka yritin pitää napakasti kättä selän päällä.
Tulos puoliksi onnistunut eli 10kk tuossa vielä konttailee 2tuntia jaksoin mutta sitten taas riitti. Ajattelin että kokeilen tuossa tunnin päästä antaa vellin ja laitan omaan sänkyyn. Voi kyllä olla että otan sitten viereen...klo23 en jaksa enää nukutella kovin pitkään. No isompi nukahti hienosti tunti siitä kun meni sänkyyn.
Meillä siis unikoulu jatkuu edelleen ja mukava lukea kuinka muut laittavat lapsiaan nukkumaan. Etenkin perheet joissa kaksi lasta
nukkuvatko tytöt samassa huoneessa ?
3-vuotiaalle vois tehota,että laitat vaikka jonkun satukasetin tai -CD:n pyörimään ja jätät tytön sänkyyn kuuntelemaan. Mutta ei ehkä onnistu, jos pienempi on samassa huoneessa. Voithan toki vaikka laittaa isomman teidän vanhempien sänkyyn yksin nukahtamaan, ja kantaa sitten kun on nukahtanut omaansa, etteivät häiritse toisiaan....