Ennenaikaiset supistukset

Kiitän kiitoksia vaan kaikille neuvoista!



Supistelut on nyt silleen rauhoittuneet, että niitä kivuliaita suppareita tulee enää muutama päivässä ja menkkajomotukset ovat pysyneet kurissa. Tosi paljon vaan tuntuu sellaista inhottavaa viiltelyä ja vihlontaa tuolla jossain syvällä alakerrassa. Levossa olen kyllä uskollisesti ollut paremmasta voinnista huolimatta. Mulla kun ne supistukset tuppaa tulemaan jälkijunassa. Ensi viikolla pääsen neuvolalääkärille tarkistukseen, mikä on kohdunkaulan tilanne. Uskoisin, että me vauvan kanssa päästään ihan hyville viikoille ellei tämä vaavi jopa päätä tehdä samaa temppua kuin iskä ja äiti ja syntyä yliaikaisena. Tosin kummankaan äidillä ei ollut ennakoivia supistuksia. Tavoitteena olisi, että pääsisi vielä pois tästä vuodelevosta ja saisi loppuraskaudesta elää suht normaalia elämää.



Kiitoksin,



Mörötin ja Otso rv30+6

Otahan rauhassa vielä sinne lääkärintarkastukseen asti. Toivotaan, että pääset vuodelevosta pois, mutta jos niin ei käy, muista, että lepo voi mahdollistaa suht normaalin elämän sitten vauvan kanssa!

Meillä tuplat rv 33+0 ja supistelut alkoivat joskus viikolla 16. Vuodelepoon kotiin määrättiin viikolla 19+ ja sairaalaan jouduin viikolla 24+ ja siellä olin syntymään asti. Vaikka kyseessä olikin tuplaraskaus, niin silti itse olisin tosi varovainen. Kuitenkin kyseessä on niin lyhyt aika pitkässä juoksussa ja jos sillä saa suinkin lisäpäiviä niin se on kaiken vaivan arvoista. Todella ikävää, että olet saanut lääkäriltä vain ikävää palautetta supistusten suhteen ja sairasloman lähes vastentahtoisesti. Tilanne kuullostaa kyllä tosi tutulta ja sairaalassa maatessani jouduin jos jonkinlaisten lääkärien piikiteltäväksi kahden kuukauden aikana. Tämän perusteella ainakin neuvoisin vaatimaan sairaslomaa, jos supistelut tästä sairaslomasta huolimatta jatkuvat. Tosi valitettavaa, että nykyään joutuu niin kynsin ja hampain puolustaan oikeuksiaan ja samalla vielä ajatella omaa kasvavaa vauvaansa. Jos itsestäsi tuntuu, että sairaslomaa tarvitset niin pyydä ja vaadi.

Omista supistuksistani voisin sanoa sen verran, että minulla ei ennen synnytyksen käynnistystä (joka päättyi kiireelliseen sektioon) ollut yhtään KIPEÄÄ supistusta vaan kivuttomia supistuksia ja vatsakramppeja ja silti ne vaikuttivat ihan yhtäkkiä kohdunkaulantilanteeseen yms ja yhtäkkiä kanava olikin vain 1cm parin päivän takaiseen 4,5cm. Levolla pääsin kuitenkin vielä tällä yhdellä sentilläkin reilun kuukauden eteenpäin. Kaikilla tietenkin vaikuttaa yksilöllisesti kohdunkaulaan ja paikkojen aukeamiseen, mutta ei levosta ainakaan haittaa ole.

Kovasti voimia sinulle ja paljon lisäpäiväsäteitä!

Helmi-Maria ja tuplapojat 3v2kk

mörötin-81:

Odotan ensimmäistäni ja viikonloppuna tuli tämän raskauden suhteen mutkia matkaan, kun jouduin sairaalaan ennenaikaisten supistusten takia rv:lla 29+2. Kivuttomia supistuksia on ollut jo kuukauden verran, mutta viime viikolla jouduin lähtemään töistä äitiyspolille menkkamaisen alavatsakivun takia ja minut määrättiin kahdeksi viikoksi sairaslomalle. Loppuviikosta olo oli jo parempi ja päätimme lähteä käymään kotipuolessa. Sunnuntaina oli tarkoitus lähteä takaisin kotiin, mutta iltapäivästä alkoi tulla paljon supistuksia jotka sitten kaikesta lepäilemisestä huolimatta tihenivät ja kipeytyivät. Yritin panadolia ja lämpötyynyä, mutta kun olo ei helpottunut päätimme lähteä käymään näytillä sairaalassa. Siellä minua ensin nesteytettiin ja vaikka lääkärin tarkistuksessa todettiin paikkojen olevan kiinni ja kohdunkaulaa 47mm minut siirrettiin osastolle ja laitettiin supistuksen estolääkitykselle ja vuodelepoon. Olin siellä sitten sunnuntai-illasta tiistai-aamupäivään vuodelevossa ja sitä estolääkitystä sain aina samantien kun alkoi supistella. Kun tiistaina oloni oli parempi ja muutoksia ei ollut tapahtunut kohdunkaulassa tai muualla pääsin lähtemään kotiin. Kotona supisteluja on taas ollut erittäin runsaasta levosta huolimatta ja kahtena iltana olen ottanut panadolia menkkamaiseen alavatsakipuun.

Viimeisessä lääkärintarkastuksessa lääkäri oli vähän sitä mieltä, että kun mitään muutoksia ei ole tapahtunut ja supistuksia mittaavat käyrät olivat rekisteröineet vain muutaman kunnon supistuksen (en ollut kertaakaan käyrillä niin, että minua olisi tiheään ja kipeästi supistellut, vaan olin aina ehtinyt saada hyvissä ajoin sitä estolääkitystä) että nämä supistukset ovat vain minun henk.koht. ongelma ja sairaslomaakin kirjoitti vähän vastentahtoisesti sen pari viikkoa :( Nyt mietityttää miten sitten loppujen lopuksi suhtautua tähän supisteluun: pitäisikö vaan jatkaa normaalia elämää vai pysyä levossa? Kun minua kipeästi supistaa tunnen sen kovana kiristyksenä vatsassa ja kipuiluna alapäässä ja joudun vetämään henkeä syvempään ja usein nousee tuskanhiki otsalle. Yksi tällainen supistus saatiin käyrällekin ja silloin kyllä piirturi pomppasi ihan sinne yläkäyrälle saakka. Onneksi näitä ei ole nyt tullut kuin yksittäin, mutta sitä menkkamaista jomotusta yhdistettynä kohdun kiristymiseen oli eilenkin parin tunnin ajan kunnes otin panadolia. Erityisen kipuherkkänä ihmisenä en itseäni pidä ja särkylääkkeitäkin otan aina vasta kun olo on sietämätön.

Jos teillä on jakaa omia kokemuksianne tai neuvoja niin otan kiitollisena vastaan. Jotenkin on vaan huono omatunto sairaslomalla olemisesta ja toisaalta huoli vauvan hyvinvoinnista...

Terkuin,

Mörötin ja Otso rv29+6

Kiitokset Helmi-Maria viestistäsi ja kannustuksesta! Jotenkin tuntee olevansa nyt tämän asian kanssa tosi yksin. Mies on tosi huolissaan minusta ja vauvasta, joten en viitsi koko ajan jakaa tuntemuksiani hänenkään kanssa.



Tänään heräsin taas koviin alavatsa- ja selkäkipuihin, jotka tuntuivat aivan siltä kuin olisi ollut menkat alkamassa. Ensin ei tullut ollenkaan mahan kovettumista, mutta kun yritin odottaa, että kipu menisi ohi niin sitten niitäkin alkoi tulla. Ensin kiristystä tuntui vain mahan puoleen väliin ja lopulta kipuaallot löivät ihan ylös asti. Taas yritin alkuun saada kipua loppumaan lämpötyynyllä, mutta sitten kun meno tuntui vain hurjenevan niin otin jälleen panadolia. Se rupesi sitten helpottamaan, mutta olin noiden kipujen jälkeen niin poikki, että nukuin sitten pari tuntia. Nytkin alavatsa ja -selkä tuntuvat vähän kipeiltä, sellaiselta kuin olisin tehnyt paljon töitä kyseisillä lihaksilla. Ei tällainen voi olla normaalia! Vai tuleeko kenellekkään teistä mieleen mitä muuta nämä menkkamaiset kivut vatsassa ja selässä voisi olla kuin paikkoja pehmentäviä ja mahdollisesti jopa avaavia supistuksia? Ei kai ne liitoskivutkaan tällaisia ole?



Huolestunut Mörötin ja onneksi tosi virkeä Otso :) rv 30+0!

Tulehduskokeet on mielestäni otettu eikä niissä ollut mitään. Käyn varmaan ensi viikolla tarkistuttamassa taas kohdunkaulan tilanteen ellei tuollainen kipuilu mitä tänä aamuna oli toistu. Supistuksia on tullut levosta huolimatta pitkin päivää, mutta eivät onneksi ole erityisen kivuliaita. Nyt mennään vaan päivä kerrallaan eteenpäin ja katsotaan miten meidän käy. Levossa aion nyt olla ainakin.



Kiitokset vielä vastauksista ja toivottavasti ette pidä minua turhasta ruikuttajana kun tiedän että täällä monella on tilanne paljon huonompi. Sympatiat vaan kaikille teille ja tsemppiä ja jaksamista vauvan kasvatteluun! :)



Mörötin

Nyt lepäät sitten vain hyvällä omatunnolla! Toivotaan, että tilanne rauhoittuu. Supistukset kannattaa ottaa vakavasti ja etenkin tuollaiset kivuliaat. Voi olla, että vauva syntyy täysiaikaisena ja muut pääsevät sanomaan, että ihan turhaan huolehdit, mutta nimen omaan sen huolehtimisen ansiosta on paremmat mahdollisuudet päästä ns. hyville viikoille.

Makasin sängyssä viikolta 29 viikolle 37 ja joka päivä supisteli (kuopuksesta kipeästi). Suppareita tuli usein n. 15min välein. muutaman tunnin ajan. Esiokoinen syntyi 37+3 ja kuopus 38+3.

Molemmilla kerroilla sain kortisonipiikit vauvojen keuhkoja kypsyttämään ja nifangin tabletteja, jotka aina lopettivat säännölliset supparit. Niitä sai ottaa 1-3. Ohje oli, että jos kolmannen jälkeen vielä supistelee säännöllisesti, niin sitten sairaalaan. Esikoisesta olin myös viikon osastolla ja supistuksia pysäyttävässä tipassa, kun synnytys uhkasi lähteä käyntiin h30+4. Tämä auttoi minulla.

Onnea matkaan, toivottavasti saat lisää viikkoja.

Ja leveätä tosiaan kannattaa. Jos lääkärit eivät ota sinua vakavasti, ota miehesi tai vaikkapa äitisi mukaan lääkärille ja pyydä heitä vaatimaan hoitoa. Itse jouduin tekemään näin. Yhdessä vaiheessa ennen pitkää sairaala-aikaani olin pari päivää sairaalasssa ja taas heittivät kotiin. Mies oli lähtenyt juuri töihin ja sain taas vessassa vatsakrampit enkä meinannut päästä edes ryömimällä kännykkää hakemaan tai apua soittamaan eli eivät kovin helpolla sisällä pidä. Kannustan silti ottamaan yhteyttä heti, kun itsestä siltä tuntuu, vaikka vastaanotto olisi minkälainen. Et ole turhan valittaja. Toivotaan kuitenkin, että tämä vaihe olisi tilapäinen ja vauva pääsisi hyville viikoille. Kerrohan kuulumisiasi. Pidetään peukkuja!



Siskollani oli muuten vajaa vuosi sitten noilla viikoilla rajuja supistuksia ja hänetkin olisi heitetty ulos sairaalasta jonkun lääkärin toimesta. Löytyikin lopulta jonkinlainen streptokokki ja hän makasi viikolle 34. Poika syntyi kuitenkin vasta täysiaikaisena ja virkeänä veijarina.

Itse jouduin kanssa viime vuonna suurin piirtein rukoilemaan yhdeltä lääkäriltä sairaslomaa supistusten takia. Lääkäri vain väitti et supistukset siinä vaiheessa raskautta ovat ihan normaaleja (viikkoja sillon vajaa 30) Ja pari viikkoa ennen sitä olin saanu 2 viikkoa sairaslomaa neuvolalääkäriltä ja sen jälkeenkin kun kolmas lääkäri kirjotti mulle vielä sairaslomaa oli hänkin sitä mieltä et ehdottomasti sairaslomalle. Levosta huolimatta meijen tyttö syntyi raskausviikoilla 35+3.



Ja jos supistukset on kovin kipeitä, ni kannattaa varmasti mennä päivystykseen, jotta saat lääkkeet niihin. Pikkuiselle tekis kuitenkin hyvää kasvaa masussa viel joitakin viikkoja. :)

...mutta jos kipeidenkin supparien jalkeen on paikat taysin kiinni ja noin pitka kohdunkaula (4,7 cm on todella pitka, mulla ei ole noin pitka edes ei-raskaana) niin ennuste on erinomainen. Eli huoli pois, mutta rauhallisesti kannattaa toki ottaa!