TAMMENTERHOJEN ALKUVIIKKO MA-KE

Ja viikonlopun turinat:



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=93&m=10553546&p=1&tmo…

[color=8B4789]Mielenkiintoiset keskustelut olleet täällä viikonloppuna...



[b]Beijaflor:[/b] Mä uskon, että noita tuntemuksia on ollut ihan kaikilla joskus. Minullakin. Niinkuin moni muukin, minä kestän huonoiten itkevää vauvaa, jonka itkun syytä en tiedä. Mies on pelastanut minut onneksi muutamalta hermoromahdukselta, lähettämällä minut lenkille kun on näyttänyt siltä, että kohta tuon naisen pää pimahtaa. Olipa tuo soittanut neuvolaankin muutama kuukausi sitten, kun pojulla on nukkumaanmenoitkuja ja kysynyt, että onko se normaalia.



Meillä meni viikonloppu ihan rauhaisissa merkeissä kotosalla. Tuosta meidän pienestä pojasta on tullut oikein kova hymypoika niiden alkuitkujen ja masuvaivojen jälkeen. Juuri eilen miehen kanssa ihmeteltiin tätä aikaansaannostamme ja ihailtiin, kun pieni mies on NIIN hyväntuulinen koko ajan. Juttelee kovin ja kiljuu innostuessaan :)



[b]Galluppia:[/b] Mitä teette juhannuksena? Miehen vanhemmilla on mökki Turun saaristossa, joten menemme varmaankin anopin ja appiukon seuraksi sinne. Päästään savusaunaan, jee!



Mut nyt syömään jotain... (miten musta tuntuu, että olen aina menossa syömään jotain ;)



-Sulina ja poju-

Reissussa rähjääntyy =)



Eli olimme viikonlopun anoppilassa tuolla 500 kilometrin päässä, joten nyt on sit olo sen mukainen, vaikka reissu menikin kivasti eilistä kotimatkaa lukuunottamatta.. Pikkuneiti ei enää oikeen viihtynyt autossa ja huusi ehkä 300km tuosta matkasta ja pysähdyksiä tuli väliin tosi monta, mutta kotiin selvittiin ja hyvä niin.



Täällä oli ollut tosi vilkasta ja mielenkiintoista keskustelua ja yhdyn keskusteluun, että tuttua tunnetta myös täällä.. Meillä mies on koko ajan vähemmän mukana lapsen hoidossa (siis kun lapsimäärä kasvaa), mutta tekee kyllä kotona kaikkea muuta (ei niinkään kotitöitä, vaan remonttia ja muuta sen suuntaista, kun nyt vihdoinkin asumme omakotitalossa), joten en kauheasti edes vaadi häneltä osallistumista (etenkään arkisin), mutta joskus se pimahdus tulee minullekin ja annan pikkuneidin hänelle ja menen vaikka saunaan, suihkuun, ulos tai jonnekin.. Se helpottaa kyllä ja jaksaa taas sit monta päivää eteenpäin..



Nyt lähden lasten kanssa ulos ja vien pikkuneidin sinne nukkumaan, kun tämä aamu on mennyt lapsilla nukkumiseen eli on otettu vähän takaisin reissussa kertynyttä univelkaa =)



-äitiliini78 ja pikkuneiti 5.1.

Me ollaan varmaan ihan kotosalla =) Laitetaan pihaa (eli tehdään sitä samaa, kuin aina muulloinkin viikonloppuisin), joka on vielä kesken aika pahasti.. Sit siinä sivussa tehdään ulkona hyvää ruokaa ja syödään (mitäpä muutakaan) ja saunotaan jne.



Ehkä kävästään vanhempieni mökillä, mutta se on vielä vähän epävarmaa, että menemmekö sinne vaiko emme.. Todennäköisesti emme mene..



Mutta nyt ulos.



-äitiliini78

On kiva kuullaa että toisillakin on samanlaisia tuntemuksia äitiydestä ja elämästä, ja kyllähän se väsymys ja negatiivisetkin tunteet kuuluvat tähän elämään, jos ei niitä olisi voisiko niitä onnen hetkiäkään sitten tuntea?



Minä omalta osaltani sain tuulettua viikonloppuna, kun olin siskon syntymäpäivillä mökillä, sain saunoa rauhassa ja parantaa maailmaa. Hienosti oli lapsilla ja miehellä mennyt yö, itseasiassa taitaa tuo pikku-neiti olla nyt sitten isin tyttö, oli nimittäin nukkunut eka kerran 12,5 tunnin yöunet heräämättä välillä. Nukkui kyllä viime yönkin 12 tuntia putkeen, söi illalla purkillisen puuroa, josko se sitten auttoi, ettei nälkä yllättänyt yöllä.



JuhannusG: ihan avoinna suunnitelmat vielä, siskon mökille tai sitten kotona.



mamm@mia ja pikku-neiti 4kk ja 2 vko

Täällä on taas eilisiä univelkoja kiritty kiiinni, ku poitsu ei oikeen eilen tahtonut päivällä kauheesti viihtyä vaunuissa ja sit oltiin ostoksilla ja tunnetusti ei nuku kun on niin paljon kateltavaa ;)



Nukkui yön ihan hyvin, klo: 20.30-07.15, parilla herätyksellä (ja syötöllä, tosin syö mitä syö ku kummatkin simahdetaan aika nopsaan ku tissin saa suuhun asti...!) ja nyt vetäs aamupäivällä 2 h päikkärit raikkaassa tihkusateessa!



JUHANNUS G: mennään varmaan ihan isäni luo grillaamaan, ku siellä on koko loppuperhekin, ja sit ollaan ihan kotona puuhastelemassa! Mökkiä ei tällä perheellä löydy, maalla ku jo kaikki asutaan ja omakotitaloissa riittää kyllä tekemistä, varsinkin kesällä....



Isälläni oli vene n. 14-15 v. sitten ja sillä oli kiva viettää kesää silloin tällöin! Tosin olin niin nuori (17-20 v.) silloin joten juhannukset taidettiin viettää ihan muualla ku vanhempien kanssa veneellä...;)

Oltiin jo miehen kanssa hankkimassa jonkinlaista moottorivenettä muutama vuosi takaperin ku vielä asuttiin kaupungissa, mutta sitten tuli eteen muutto tänne maalle ja venehanke jäi. Ehkä vielä joskus, sit ku lapset on isompia ja talolaina pienempi....



Nyt pitää mennä kattomaan josko tuo tissi jo kelpais pikkumiehelle, on niin täynnä lounaan jälkeen että pitää aina odotella tovi enneku tarjoaa hörppyä!

Mies lähti käymään rautakaupassa täyttämässä kaasupulloa, ku meillä on kaasuliesi sisällä ja tällä hetkellä siinä on käytössä meidän varakaasupullo eli kaasugrillin pullo...

Jos ei oo varakaasua niin sit varmasti loppuu kaasu just silloin ku tekee ruokaa! Murphyn laki....



Mukavaa päivää kaikille!



Pupina & myös äänen käheäksi kiljuva poitsu!

(oliko se SULINALLA sama juttu pojan kanssa...?)

Kyllä on ollut mielenkiintoisia keskusteluja. Mulla on kanssa välillä ollut pinna niin kireellä että mies on tokaissut , - ulos ja lenkille. Puoli tuntia kun saa ittekseen olla niin jo helpottaa.Meillä kuin on esi murkku ikäisiä ja 4 vuotias uhma ikäinen ja vauva. Onneksi mun mies osallistuu myös muihin koti hommiin kuten siivoaa, laittaa ruokaa ja käy kaupassa. Mutta on ne lapset ihania. Vauvalta saa varsinkin ihanimman hymyn aamuisin kun haen hänet pinnasängystä.



juhannusgallup: me mennään meiän mökille. Lapset odottaa kokon polttamista. Toivottavasti tänä vuonna saisi polttaa. Lapset viihtyy hyvin mökillä leikkiessä pikkuserkkujensa kanssa.



Koiragallup: Onko kellään perheessä ollut samanaikaisesti vauva ja koiranpentu? Meiän 12 vuotias koira lensi taivaaseen viime syksynä ja nyt mulla ja lapsilla on koirakuume.



NIT ja vauva 5 kk

[color=8B3A3A]

Uskomatonta miten samankaltaisia ajatuksia voikin olla ihan tuntemattomilla ihmisillä keskenään =O Tää on hirveen helppoo: yksi pukee jutun sanoiksi ja itte ei tarvitse kuin päätä nyökytellä lukiessaan.. Johtuneeko nämä olotilat alkukesästä..lähestyvästä juhannuksesta vai vauva 5-6 kk:n iästä?

Sitten kun ajatukset vähänkin lähtee noille reiteille niin sitten yks kaks onkin kaikki asiat ihan päin peetä. Ihan kuin iskis joku henkinen krapula ja oikein rypee kaikessa mudassa. Vkl oli vähän tälläinen..

Nyt on jo hyvä olo kun otin Rixun kanssa yhteiset aamupäiväpäikkärit tuossa. Nukuttiin yhdessä varmaan pari tuntia, Rixu piti kiinni mun yöpaidan kauluksesta ja kun heräsi niin hymyili ja jokelteli niin että kyllä siinä kaikki muut ajatukset haihtuivat! <3 <3 <3

Niinkuin [b]Tikru[/b] kirjoittikin, niin ehkä se onkin tää päivien kaavamainen toistuminen, joka tässä eniten riepoo. Ainakin tämmöistä, joka ei tosiaan semmoseen kaavamaisuuteen oo tottunu.



[b]JuhaniG[/b] kotona ollaan. Mulla olisi halu lähteä jonnekin mökille, mutta miehellä ei.. Saisi ees vaihtaa maisemaa, kun täällä on niiiiin tylsää juhanuksena.. Takavuosina oltiin aina mökillä, nyt ei enää muutamaan vuoteen -niin ne jutskat muuttuvat :/ Mä oon vähän semmonen " elohiiri" , ei yhtään huvittaisi olla paikoillaan ja kaikista kauheinta on mun mielestä kotona makaaminen siis oleilu. Se on tietysti paikallaan joskus -varsinkin kiireisen päivän/viikon jälkeen..



[b]Beijaflorille [/b] mukavaa ja rentouttavaa lapin reissua!! Siellä kyllä ajatus lepää, otahan rennosti !



Meillä ei ookkaan ollenkaan 6kk neuvolaa kun osui heinäkuulle ja neuvola vissiin kiinni :( Seuraava on 7kk elokuussa. Aika hurjaa ajatella, että elokuussa tuo läjä täyttää 7kk!!



Mary & Rixu 11.1

nit:

Koiragallup: Onko kellään perheessä ollut samanaikaisesti vauva ja koiranpentu? Meiän 12 vuotias koira lensi taivaaseen viime syksynä ja nyt mulla ja lapsilla on koirakuume.

Olen kanssa tuota miettinyt! Meidän koriavanhus jouduttiin lopettamaan vuosi sitten -oli myös 12v- ja kovasti tekisi mieleni koiruutta joukon jatkoksi, mutta jotenkin tuntuu että vauvan takia kovin aikaista.. Kun on ne ulosopettamiset (pissa&kakka häslingit), pennun mieletön repimisen halu jne....

Harmaata säätä pisaa täällä taas. Onneksi viikonloppuna oli ihan hyvät kelit. Eilen oli Lappeenrannan satamassa hiekkalinnan avajaiset ja käytiin siellä pyörimässä pari tuntia. Laitoin vaunuihin ratasosan, kun aattelin, että Lillukka viihtyis siinä, mutta ei. Huuteli melkein koko ajan. Onneksi löysin rauhallisen paikan, jossa imetin neidin ja sit tulikin väsy ja tyttö nukahti viimein ja saatiin kierrellä rauhassa. Eniten aikaa kului leikkimökkikylässä. Esikoinen oli ihan innoissaan. :) Suosittelen kaikille, jos on lomakohteesta puutetta. Lapsiperheille aivan loistava paikka ja lapsille paljon puuhaa. Oltiinkohan Pinuksen kans samoihin aikoihin siellä?



Tuiskua, kiva lukea teidän kuulumisia. Eiköhän suurin osa muista siut, kun yhdessä jännättiin viime syksynä teidän tilannetta. :)



JuhannusG: kotosalla ollaan ihan perheen kesken. Tänään tein jo ostoslistaa juhannusta varten ja miten siitä tulee aina lähes metrin mittainen? Kauheest herkkuja ja muuta hyvää. Mutta kaitpa sitä kerran kesässä voi vähän reilummin herkutella. ;)



Nyt oon neljättä päivää myös soijattomalla dieetillä maidon ja munan lisäksi ja ihan kuin Lillukan ihottuma ois vähän paremman oloinen. En tiedä, ehkä se on vain toiveajattelua, mutta toivossa on hyvä elää ja ois kyllä ihanaa saada tyttö oireettomaksi ennen kiinteitä.



Nyt tissuttelemaan, kun pien heräs nälissään.



T: Monttu ja Lillukka (22.12.) 6kk lähestyy! :)

kun kirjoitin vahingossa viikonlopun pinoon ensin!



Tosi hyviä ajatuksia vauva-arjesta olette tänne kirjoitelleet. Varmaan kaikki voivat niihin samaistua,ei taatusti löydy pienten lasten äitiä joka ei välillä ole väsynyt, kyllästynyt ja kiukkuinen;)

Itsestä välillä tuntuu, ettei kummankaan lapsen kanssa pysty olemaan tarpeeksi. Vauva joutuu viihdyttämään itseään rutkasti enemmän kuin esikko aikoinaan enkä voi samalla tavalla pysähtyä vain hänen kanssa leikkimään ja höpöttämään kuinka ihanan suloinen mussukka hää on, koska esikko tulee mustasukkaiseksi. Sitten taas esikko joutuu odottamaan tai leikit hänen kanssaan katkeaa vauvan takia. Eikä niitä leikkejä ikävä kyllä läheskään aina jatketa myöhemmin loppuun vaikka äiti niin lupaa:( Eli nää on nyt varmaan niitä riittämättömyyden tunteita sitten!

Nyt toisen kohdalla osaa kyllä paremmin nauttia nimenomaan TÄSTÄ ajasta kuin esikon kohdalla. Silloin odotti koko ajan niitä uusia taitoja jne., mistä joku toinen jo kirjoitti. Muutenkin arki oli silloin raskaampaa, vaikka vauva oli helpompi kun kaikki oli uutta. Nyt kahden kanssa on kuitenkin helpompaa vaikka tekemistä on enemmän.

Arki välillä puuduttaa täälläkin. Välillä oikein ahistaa kun miettii tulevia päiviä jotka ovat NIIN samanlaisia, oikeaa liukuhihnatyötä!! Mutta pitää vaan yrittää keksiä puuhaa, kerhoa, harrastuksia isommalle ja tapaamisia äitien kanssa mitkä heti tuovat vähän väriä harmaaseen arkeen. Ja toden totta, oman ajan tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Ja toki kahden keskinen aika miehen kanssa on myös tärkeää. Mutta myöskään meiltä ei löydy sukulaisia täältä eli sen järjestäminen on vaikeaa.

Mutta koitetaan jaksaa mammat, ja muistetaan että kukaan ei ole täydellinen ja apua voi ja kannattaa pyytää:):)



Pinus: Jankuttaminen.. Se on tosi ärsyttävää ja helposti varmaan tulee ajatus antaa periksi jotta se loppuisi. Ja tietty joskus voi niin tehdäkin, jos asia on sellainen. Mutta entäpä jos et vaan kiinnittäisi siihen huomiota? Mie meidän n. 3v. tytön kohdalla vastaan muutaman kerran jankutukseen ja perustelen miksi nyt ei niin tehdä. Jos hää jatkaa niin sanon vaan, että nyt ei äiti enää jaksa vastata samaan asiaan eikä anna periksi. Sit annan jankutuksen mennä ohi korvien ja yritän vaivihkaa saada tytön mielenkiinnon suuntautumaan muualle. Mutta tiukkis äiti olen miekin; en yleensä enää muuta mieltäni jos olen asian päättänyt eikä mielläkään esim. syödä jäätelöä ennen syöntiä eikä todellakana joka päivä eikä edes joka viikko!

Ja sit noi hepulit poislähtötilanteissa. Oikein hyvä on vähän ennen lähtöä ilmoittaa lapselle, että kohta mennään niinkuin sie olet tehnytkin. Ja sittenhän voi vaikka antaa lapsen vielä vaikka keinua " yhdet vauhdit" tms. ja sen jälkeen lähteä. Jos siitä huolimatta hepulit tulee (niin kuin ikävä kyllä monesti käy!!) niin ei siinä auta muu kuin napata lapsi kainaloon. En antaisi lapsen päättää poislähtöä, liian vaativaa vielä pienelle lapselle jolla ei ole ajantaju vielä oikein selvillä.

Ja joskus on vaan ihan pakko lähteä esim. vauvankin takia. Kyllähän varmasti ihmiset katsoo huutavaa tenavaa, mutta entäs sitten. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu;);) Ja pikkuhiljaa lapsikin oppii, ettei vanhemmat anna asiassa periksi ja lähdöt alkavat helpottamaan. Mutta täytyy siis olla johdonmukainen ja pitää aikuisena kiinni sovitusta. Ehkäpä näissäkin tilanteissa auttaa, jos muistaa että RAJAT ovat äärimmäisen tärkeitä lapsille ja ne tuovat turvallisuuden tunnetta. Ehkä silloin niiden asettaminen ja mielipahan tuottaminen lapselle (ikävä kyllä meidän vanhempien kuuluu olla " tylsiä ja kurjia" !!!) ei tunnu niin pahalta..



Remontti ja muutto lähestyvät joten voi olla, etten ihan tiuhaan ehdi ainakaan kirjoittelemaan. Lukea kyllä yritän pinot.

Ensi viikko onkin sitten aika kauhuviikko (remontti, muutto jne.), mutta se mikä ei tapa niin vahvistaa, kait?!



Poika on muuten ollut aika kiukkuinen viime päivinä, liekö hampaita tulossa?Kuinka kauan teidän vauvoilla on hampaat oireilleet ennen kuin ovat puhjenneet? Tai sitten tää on taas joku vaihe!



tikru

juhannusG: ollaan kotona ja pakataan muuttoa varten kamoja;)



Vauva+koiranpentu: Ei ole moisesta yhdistelmästä kokemusta, mutta vauvasta ja vanhemmasta koirasta kylläkin.. Siinäkin oli sen verran työtä, etten lähtisi itse koiranpentua ottamaan vauva-aikana. Miulta ei yksinkertaisesti riittäisi koiralle aikaa niin paljon kuin mitä se tarvitsee pentuaikana. Siistiksi opettaminen+muu kouluttaminen vie aikaa. Myös me jouduimme luopumaan koiravanhuksesta vuoden alusta ja koirakuumetta on ilmassa, etenkin kun kohta on se oma piha! Yritetään kuitenkin vielä malttaa mielemme ja odotella että lapset hiukan kasvavat isommaksi..Nyt kun pitäisi säällä kun säällä lähteä vauvan+ uhmaikäisen n. 3v. neitosen kanssa koiraa lenkittään niin voisi välillä hermot mennä:)



Monttu: Myös me olimme eilen hiekkalinnalla, tosi mentiin vasta tuossa klo 16 maissa. On kyllä tosi kiva paikka, esikko viihtyi hyvin. Ei kyllä kesäksi paljoa muuta ohjelmaa tarvitse miettiä, tuo hiekkalinna+satama-alue muutenkin viihdyttävät ihan tarpeeksi. Ja vielä kun on ilmainen:):):)



tikru

Tänää kun mulla oli hammaslääkäri nii vedettii viisaudenhammas pois,ja nyt on jo aika kauan ollu pää kipeenä ja suu,mut kyllä se kohta varmaan helpottaa..



Sama juttu mulla että välillä kyllä meinaa mennä hermot,ja kiukuttaa,nyt on ollu taas semmonen vaihe päällänsä..



Juhannusg:me ei olla vielä päätetty mitä tehään,ollaan kaiketi kotona vaan.



mansemamma ja Jasmin 10.01.07

Heti ekaks pitää laittaa pojun 5kk tiedot. Tosin neuvola oli jo viime viikolla...8040g, 65.4cm ja pipo 43.Piikin sai ja mitään ei tullut. Oman napansa ympäri pyörii ja takapuolta nostaa ja jos oikeen suuttuu niin liikkuu eteenpäin pari senttiä...vau!



Pakko kertoa tähän kun olettehan kuulleet että jos joku hermostuu jostain, niin sanotaan että se veti herneen nenään...Meidän yksi tuttu sanoo aina pikkulapselleen että " älä nyt vedä hernettä nenään" No minä jossa in vaiheessa eilen sanoin pojalle että sen lauseen. No illalla esikoinen (tyttö 6/04) tuli vessaan pesemään hampaitaan ja sanoi:" Kato isi mä vedin herneen nenään!!!" JA SIELLÄ OLI OIKEASTI HERNE NENÄSSÄ!!!Siis arvatkaa säikähettiinkö, mutta pysyttiin rauhallisina. Ja niin mies laittoi toisen sieraimen tukkoon ja käski tytön puhaltaa ulospäin. No onnksi se herne tuli pois!!!Että semmonen...otti sen sanonnan kirjaimellisesti.



Juhannusg: Kotona lasten kanssa, ehkä grillataan. Minun mieli tekisi mennä tuohon parinkymmenen kilsan päähän minun mummun ja tutan mökille saunomaan.



Koirag: Ei ole kokemusta, ei ole koiraa. Kun ollaan niin allergisia..tai siis mies on. Eli pakko valita mies tai koira...



Nyt esikko vielä itkeskelee sängyssä pitää mennä ettei poju herää.



Älkäähän polttako itseänne eikä lapsia auringossa!!!!Minä paloin tänään...



t.Evelyn & Poju 6.1.

KIINTEIDEN ALOITUS JA IMETYKSEN ONGELMAT

HEI!

Niin kertokaahan onko jollain mulla tällaisia ongelmia imetyksen kanssa...Eli meillä poju 5kk ja kiinteät aloitettu pari viikkoa sitten. Syötän aina ennen kiinteitä tissin. Ja nyt ongelma on se että aina tissi ei kelpaa...Aamulla syö tissiä, mutta sitten saattaa mennä pitkälle iltapäivään ennen kuin huolii tissiä. Ja sitten syö kun mennään yöunille. Yöllä syö parisen kertaa tissiä. Ja pulloa ei huoli ollenkaan. Nokkamukista juo vähän vettä, mutta jos laitan lypsettyä maitoani tai korviketta niin EI KELPAA...



Olen siis vain huolissani saako poika tarpeeksi nestettä???Ja poika on nyt viime päivinä ollut aina tissillä tosi levoton, potkii ja sätkii... Siis mitä ihmettä tämä on???Ja vielä että on kokeiltu kaiken maailman tutit pulloihin.



Mitä neuvoksi?



t.Evelyn & poju 6.1.07

musta tulee varmasti sitten joskus aikanaan tosi tiukkis äiti. Ainakin näin etukäteen ajateltuna... Sitten kun siinä tilanteessa joskus ollaan, että tää pikkumies on kasvanut isoksi niin voi olla, että joudun syömään sanani ja ajattelemaan eritavoin. Nyt vaan ajattelen, että vanhempien tulisi olla hyvin johdonmukaisia kasvatuksen kanssa. Vanhemman on mielestäni tehtävä pienen lapsen puolesta ne päätökset, että milloin esimerkiksi lähdetään jne. Lapsen ei mielestäni tule pyörittää arkea vaan aikuisen. Tietenkin lapsi saa sopivissa määrin tehdä päätöksiä, jotka sopivat lapsen ikää ajatellen. Myöskin koen, että jos jotain on kieltänyt niin siinä on pysyttävä. Lapsi ansaitsee mielestäni selkeät johdonmukaiset rajat ja paljon rakkautta. Mutta tosiaan voitte kysyä miten on mennyt, kunhan itse ollaan siinä tilanteessa... Etukäteen se on niin helppo ajatella kaikenlaista. Mutta tosissaan et vaikuta mitenkään liian tiukkikselta.

Joo-o, samaa mieltä ihan kaikkien kanssa, välillä pää meinaa räjähtää..

Lupailin jo ukko kullalle,että tyhjään häätilin,matkustan mallorcalle ja soitan sieltä että: " miltäs puklut haisoo hä??"



Mulla on ihan karsia hääressi...

Tuntuu että oo ihan yksin kaikesta vastuussa..niinkun melkeen oonkin..meinaa siis olla jo hää uupumuskin tähän kaikkeen vielä bonuksena..huoh..



Evelyn: voi ei! onneks saitte herneen nenusta pois!



joo- jatkais hää juttujen parissa.....



[b]Maria (bride from hell) ja Jere

Mulla ei näytä olevan rauhaa kirjottaa ku yöllä =). Mies on vielä navettahommissa kun oli illan paalaamassa ja odottelen että tulee mun viereen. Oli ihme päivä, Saara nukku kahdet tunnin päikkärit ja oliki sitte hieman väsy illalla. Normaalisti nukkuu siis noiden välissä vielä sen ainaki 3h. Ja kun sitte yritin tyttöä nukkumaan, esikko sähelsi koko ajan niin että likka hermostu ihan totaalisesti ja jouduin pitkästä aikaa kantamaan hänet uneen. Iltatankkauskin jäi aika vähäiseksi ku päiväsaikaa tuli tissiteltyä tosi paljon varmaan noiden unien vähyyden takia ja nyt onki sitte jo toinen tissi " syöttövalmis" ja likka tieten posottaa väsymystään aamuun asti ja mun tarvii yöllä nousta pumppailee =(.



Saara oppi toissapäivänä kääntymään selältä mahalleen ja sitä taitoa on ny pari päivää harjoteltu. meni heti pari kertaa ympäri asti mutta nyt ei oikein tahdo enää sujua mahalta selälleen meno kun meinaa vähän pää kolista alustaan. vaikka siis pehmeällä on niin kai se vielä pelottaa kun se liike on kuitenki vähän hankalampi hallita, vaikka helpommin tapahtuu, kun joutuu painovoiman vietäväksi. Ymmärsikö kukaan mun selostusta? ;)



Mulla alkoi eilen illalla mennä ihan totaalisesti hermo tuon esikon nukuttamiseen ja sähellykseen ku Saara yrittää nukahtaa. Säikähdin vähän itekki miten kovaa hermostuin. Mulla on menny tähän asti joka ilta parhaillaan pari tuntia kamarissa pojan kanssa laulaen Hämähämähäkkiä ja tarjoten maitohuikkaa. Mietin hetken että mitä tehdään ja vaihtoehdot oli aika vähissä: jatkaa samaa rataa, vaatia mies kotiin aina nukutusrumbaan tai muuttaa pojan nukkumaanmenoaikaa ja -tapaa. Eli viimeinen tapahtuu. Vein eilen ja tänään likan toiseen päähän taloa vierashuoneeseen nukkumaan ja aloitin pojalle unikoulun. Iltasatu ja -suukot, peittely ja sitte jää yksin omaan sänkyynsä. Eilen meni reilu tunti ennenku nukahti ja sain viedä huutavan pojan sänkyyn about 50 kertaa. Tänään meni " vaan" reilu puoli tuntia =). Pitää vaan pysyä rauhallisena ja olla suuttumatta. Huomasin vaan et poitsukin hätääntyy jos minä ala karjua =/



Tämä oli tosi omanapainen juttu, mutta ei nyt oikein muistikeskus pelitä mitä ootte kirjotellu... jaahas, ukkokulta lähti vielä traktorilla johonki. Sais kyllä jo tulla mun viekkuun :,(



Elina ja likka (11.1)

Tää nyt voi mennä vähän asian vierestä, mutta mie teen nyt ja tein esikon kanssa niin päin että ensin syötän soseen ja sitten maitoa päälle:) Tarkoitushan on kuitenkin pikkuhiljaa siirtyä maidosta kiinteisiin ja vauvan kasvaessa maidon juominen vähenee.

Meillä temppuillaan tissillä joskus iltaisin, jos poika on liian väsynyt eikä jaksaisi imeä niin kovasti että maitoa tulee kunnolla. Joskus auttaa tissin vaihtaminen (voi joutua vaihtamaan useamman kerran), isin sylissä " jäähdyttely" tai sitten ollaan lusikalla annettu ensin vähän maitoa, että rauhoittuu ja malttaa imeä tarpeeksi kauan ja saa maidon herumaan kunnolla.

Eilen oli viimeksi tälläistä touhua, toisaalta tosi huvittavaa kun poika räyhää tisulle, toisaalta TODELLA ärsyttävää.. Yritä siinä sitten selittää, että malta vaan imeä niin kyllä sitä sieltä tulee!!



Tikru ja poika (päivää vajaa 5kk!)

[color=8B6969]

Tuosta meidän likasta ei päällepäin yhtäkkiä arvaisi millainen temperamentti sillä on, kun osaa olla niin tosi hymyilevä että. Eilen piti oikein nauraa kun aloin syöttää hälle kasvissosetta sun muuta. Laitoinkin maidon nokkamukiin -on juonut siitä vettä aikaisemmin.

Noh likalla sattui vissiin olle kovempikin jano, kun aikansa yritti siitä imeä kuin tutista. Maitoa kyllä tuli ja valui vähän leukapieliäkin pitkin ja sitten se yhtäkkiä suuttui. Siis se oikein hermostui, olisitte nähnyt! Eka tuli oikein korkialta ja lujaa kirkumista: silmät kii ja kädet nyrkissä ja kaikki raajat huitoi jonnekin päin. Oikein itsekin hämmästyin aluksi ja luulin että se poksahtaa kohta jostain kun nuppi alkoi punehtua jne.. No annoin raivota -mitäpä muutakaan. Yhtäkkiä se oli ohi ja vaihtui tavalliseksi itkuksi. Vaihdoin maidon tuttipulloon ja kaikki oli hyvin =)



On sillä jo niin monta eri itkuakin. Hellyttävin on jotenkin se loukkaantumis-itku: kavelet hänen luo esim. kun on lattialla ja hän on kädet ojossa tulossa syliin, etkä otakaan. Siihen kuuluu krokotiilinkyyneleetkin =) Aika lähellä sitä on sitten se kun_ei_tehdä_niinkuin_mä_haluan-itku. Vivahteena on -tilanteesta riippuen- eri asteista suuttumusta myös.. Sitten on se tylsää-itku, josta ei tuu kyyneleitä ja loppuu kuin veitsellä leikaten kun meet kattoon.



Tänään näyttäisi tulevan ihan kiva päivä kelien suhteen =)



Pitänee mennä kokkaileen, ukkokin tulee kotiin syömään. Hain eilen kaupasta oikein uusia perunoita *nam*



Mary & Rixu