Minkä ikäiselle opetat lelujen keräämisen tmv.?
Entä minkä ikäiseltä vaadit tiukkaan sävyyn tiettyjä asioita kuten: sinne ei saa mennä, älä ota, älä nouse jne.
Meillä on vuoden ikäinen poika, enkä vielä ole opettanut lelujen kokoamista. Tuntuu, ettei aika ole ihan vielä kypsä. Välillä mietin, miten tiukasti kannattaisi tuon ikäistä käskeä. Mulla kun on ollut tapana käskeä, mutta ei vaatia. Käsken siis melko neutraalilla äänellä esim, " Ei" tai " Ei saa ottaa" tai " Älä nouse" , mutta aika huonosti se tuntuu menevän perille. Tämän jälkeen sitten otan lapsen syliin tai siirrän esim. vaaraa tuottavan esineen syrjään. Usein siitä seuraa itkua, mutta loppuu hetken kuluttua kun kiinnostuu uudesta asiasta. Ja kohta tämä toistuu uudestaan. Välillä annan lapsen touhuta omiaan, jotta itse pystyn tekemään sillä aikaa jotain muuta. Saatan antaa pojalle vaikkapa mutusteltavaa lattialle, jotta voin itse sillä aikaa syödä. Poika kun ei oikein pysy pitkään syöttötuolissa vaan pysrii syliin. Nyt olen miettinyt, että kaivanko jo kuoppaa itselleni. ENhän halua, että lapsi vanhempanakin nousee pöydästä ja mutustelee leipää vaikkapa lattialla. Millaisia kokemuksia teillä on? Lähipiirissäni on perheitä, jotka tuntuvat vaativan tämän ikäiseltä kovenpaan sävyyn asioita. Minusta se on kuulostanut vähän ylitehokkaalta paasaukselta, mutta pitäisikö kuitenkin alkaa jo vaatia enemmän?
Kommentit (2)
ainakin minun mielestäni, kun kuuntelet lastasi (itse sanoit ettei aika ole sinusta vielä kypsä). Erilaiset lapset ovat eri tavalla valmiita. En muista enää kuinka vanha esikoinen oli kun alkoi AUTTAA lelujen keräämisessä, mutta arvelisin että noin 1,5 v koska siinä iässä aletaan YLEENSÄ kiinnostua " äidin auttamisesta" eli herkkyyskausia kannattaa odotaa ja hyödyntää. Nyt poika on 3 v ja tilanne on kääntynyt niin, että hän kerää ja vanhemmat auttavat. Vauva on 11 kk ja hänen lelut kerään itse + ne isoveljen lelut jotka vauva on levittänyt. (Monet kasvatusammattilaiset ovat sitä mieltä, että 2-vuotiaskin on vielä liian pieni keräämään kaikkia omia lelujaan. Tarkoitan, että sitä ei voi vaatia eikä kannata odottaa. Harjoitella toki kannattaa, mutta jos lapsi kerää yhdenkin lelun, se on jo hyvä juttu)
Vuoden vanhaa on muutenkin turha niin kauhean tiukasti komentaa. " Ei" on kyllä tuttu sana, sanoo lapsi sitä itsekin, mutta teho on aika vaatimaton. Parempi on tehdä niinkuin sinä ja ottaa lapsi pois vaaranpaikasta. Yhä uudestaan ja uudestaan ;-)
Mitä tulee myöhempään kurinpitoon, niin uhmaikäinen kokeilee joka tapauksessa kaikki säännöt moneen kertaan oli ne sitten pienempänä kuinka hyvin opittuja tahansa. Eli kauheasti ei voi tulevaa elämäänsä alle vuoden vanhan kanssa helpottaa tai vaikeuttaa. Meillä vauva saa syödä lattialla leivänpaloja (viimeksi tänä aamuna) mutta 3 v ei. Ja ihan hyvin on toiminut kun on selitetty että " sinäkin sait vauvana" . Joku muu voi olla kanssani eri mieltä, mutta meillä tämä systeemi on toiminut hyvin (ja isompi saa usein kerhossa kehuja kun syö ja kerää lelut niin nätisti eli sanottavaa haittaa ei ole vauvaiän " lepsuilustani" koitunut)
osaa jo kerätä lelut lelulaatiikkoon. Olemme treenanneet tätä yhdessä ihan siitä saakka, kun lelut ja laatikot hankittiin. Siis vauvasta saakka tyttömme on ollut läsnä, kun on " kerätty päivän leikit pois" .