Tammikuisten viikko alkaa
Ei näkynyt pinoa vielä, joten teen kerrankin aloitteen.
Todella hyvän tuulinen ja tomera tyttö täällä nyt, viihtyy pitkiä aikoja itsekseen ja tuntuu nauttivan aamupäivärauhasta nyt kun isot sisarukset ovat koulussa. Valtavan nopea kehitysharppaus on tapahtunut liikkumisessa. Kirppu (synt. 010106) oli hidas liikkeellelähtijä, mutta nyt viettää päivät kierien ja mönkien ympäri lattiaa. Kaikki kiinnostaa ja täytyy aikuisten tsempata ihan tosissaan, ettei pienen tielle satu vaaranpaikkoja. Eilen oli jo kärppänä kiskomassa sähköjohdosta ja pöydällä oleva lamppu oli vaarassa pudota niskaan. Sohvapöydän alataso kiinnostaa myös kovasti, samoin kaikki pienet ja suuremmat roskat lattioilla. Vielä viime viikolla hänet saattoi jättää lattialle ilman suurempaa huolta, mutta nyt pitää totisesti valvoa jatkuvasti.
Yli 7kk:n sinnikäs tuttitaistelu tuotti vihdoin tulosta ja Kirppu hyväksyi tutin unikaverikseen. Yöunet paranivat ja yösyötöt loppuivat kuin seinään. Samoihin aikoihin jäi imetys muutenkin kokonaan. Uskomattominta on että nukutusrumba loppui myös, nyt tyttö vaan laitetaan sänkyyn/kärryihin ja tutti suuhun, unilelu kainaloon ja sinne hän nukahtaa. Ei olisi millään vielä pari viikkoa sitten uskonut!
Syöminen sujuu kuten ennenkin eli kaikki menee hyvällä ruokahalulla alas ja kaksoisleuat komistuvat. Viimeisin intohimo on raaka porkkana jonka jäystämisessä saattaa kulua pitkä tovi. Hampaita on nyt 5 kpl ja täytyy kyllä vähän vahtia ettei mene liian isoa palaa kurkkuun.
Aurinkoista viikonjatkoa kaikille!
Kommentit (23)
Sain pojan just tissin kautta vaunuihin nukkumaan, jos nyt olisi hetki aikaa istua tietokoneella. Meillä on nuo päiväunet ollut näin kesäaikaan 30min-1h muutama hassu kerta unta on riittänyt peräti 2 tuntia putkeen. Yöunille menossa meillä oin tapahtunut selvä parannus aiempaan, nyt menee nukkumaan 21.30-22 kun ennen unille alkoi vasta klo 23/24. Välillä syödään kolme kertaa yössä tissiä toisinaan ensimmäiset huikat otetaan vasta aamulla. Yleensä Roope herää n. 7.30-8.30. Aamulla syödään puuroa+ hedelmäsosetta, lounaaksi lihasosetta+kasvissosetta ja tarvittaessa hedelmäsosetta, välipala hedelmäsosetta, päivällisen aikoihin kasvisosetta ja vielä illalla puuroa ja mahdollisesti hedelmäsosetta. Tissiä menee sitten tasaseen tahtiin ruokailujen välissä, aika usein ennen päikkäreitä ja yöunia varten saatetaan tankata yli tunti tissiä :).
Aika rauhallinen kaveri meillä on tuon liikkumisen suhteen, mahalleen kääntyy jos huvittaa, viihtyy tosi paljon selällään, parhaiten kyllä viihtyy istumassa ja seisomassa (tarvitsee vielä tukea) syöttötuoli on sellainen jota voi käännellä eri asentoihin, niin pöytätason ääressä leikkii mukavasti sen aikaa kun itse syön. Napansa ympäri pyörii ja menne taaksepäin mutta ei vielä ryömi. Kaksi hammasta nököttää alaleuassa. Roope on tosi kova juttelemaan välillä kulostaa kuin äitiä huudeltais. Ruokailun yhteydessä kuuluu usein nautinnollinen mamhyvääm, ja pörräilyä ja kurlausta piisaa äidin ja isän iloksi.
On todella mukavaa lukea muiden tammikuussa syntyneiden kuulumisia ja " verrata" oman pojan kehitystä muiden samanikäisten kehitykseen, tiedän toki että kaikki kehittyy omaan tahtiin ja hyvä niin.
Nyt ajattelin olla uhkarohkea ja keittää kahvit siinä toivossa että ne vielä rauhassa saisin juotua :)
Ainiin vauvakuumeesta on joskus kirjoiteltu, mulla on yhdet menkat ollut viimekuussa ja seuraavia odotellaan (mulla on aina ollut pitkät kierrot ja ongelmia niiden kanssa). Ehkäisyä ei olla käytetty eli saa tulla jos on tullakseen. Tätä nuppustakin odotettiin saapuvaksi viisi pitkää vuotta. No aika näyttää kuinka nyt käy.
T. Unelma ja Roope 7.5kk (s. 090106)
Heti tuohon tutti asiaan:) Se niin riippuu,jokainen päättää itse antaako tuttia..
mutta meillä ainaki neiti rauhoittui kans ku tuttia oppi imemään. Ja tämä siis meilläki n.parisen viikko sitten vasta;) Ikää nyt 6kk3vkoa
On niin höpsön näkönen ku ei olla tutti suussa tyttöä nähty,naurattaa aina ku tutti suuhun menee.. Ei tosin syö sitä ku vain nukkuissa ja yleensä sillonki se tipahtaa heti nukahtamisen jälkeen pois.
Nyt sitten on meilläki ensimmäinen hammas puhennu aivan yllättäin:) Esikko sai hampaansa lähellä vuoden ikää,ei siis vielä osattu edes odottaa,mutta niin vain kolisi lusikkaan ku syötin neitiä.
Neuvolasta saadulle hammasharjalle tuli töitä siis ennemmin ku ajateltiin. Ikää siis 6kk3vkoa
Tissiä syödään edelleen,lisänä kasvissose 1/2prk aamupäivällä ja hedelmäsose 1/2prk iltapäivällä sekä nyt muutamana iltana maistiaisia puurosta.
Hyvin ruoka maistuu vaikkei olla ku 3vkoa vasta kiinteitä syöty.
Kaikkiruokainen näyttää tämäkin neiti olevan ja ruokaa uppoais enemmänki jos uskaltais vain antaa.
Kaksoisleuat alkaa häviämään ja neitistä " uhkaa" tulla sirppana kaveri. Meno on niin kovaa että..menee istumaan ja lähtee siitä sitten ryömimään,konttaamaan,nousee polvilleen ja " kävelee" polvillaan ja työntää sitteriä,keittiöjakkaraa,syöttötuolia jne..
Häkkisängyssä eilen nousi seisomaan.
(Ryöminy on 5kk1vko iästä, oppi istumaan tuetta tasan 6kk ikäisenä ja menemään myös istumaan itse, kontannu on parisen viikkoa ja tuo polvilleen meno on viikko sitten opittu juttu,polvillaan kävely tämänpäivän tuotos)
Tekee kaiken kielletyn,johdot,verhot jne..kiinnostaa,myös laatikoitten aukominen on mahtava juttu.
Menoa siis riittää ja vahtimista ettei suurempia vahinkoja pääse syntymään.
Eilen oli meidän keskimmäisen lapsen 2- vuotis kuolinpäivä. Ikävä on hirmuinen.. mutta elämän on jatkuttava, ei auta muu ku jatkaa matkaa kuten ollaan tähänkin asti tehty...suurin suru on voitettu, mutta päivääkään ei mene etteikö Enkeli poikaa tule mietittyä. Ja vuosipäivät+muut perhejuhlat saa surun tulemaan askeleen lähemmäs hetkeksi aikaa.
Haudalla käytiin koko perhe viemässä tuoreita kukkia ja sytyttämässä kynttilät, kuten niin monena muunakin päivänä näiden kahden vuoden aikana..
Vell@ vähän apeissa mietteissä kera lapsosten.
voimahaleja Vell@lle...
Meillä on vihdoin opittu ryömimään lauantaina! Nyt mennään lujaa jos näkyy just joku sähköjohto tai vastaava kielletty hauska. :) Istua ei neiti vieläkään osaa, esikoinen istui tukevasti jo 6 kk iässä, mutta kyllä silloin jo nousi konttausasentoonkin. Tämä pikkunen " sohvaperuna" vaan tuolloin vielä makoili ja joskus kääntyi jos huvitti. No ehtiihän sitä vielä. Kummisetänsä sanoi just käydessään että selän kehitykselle on parempi mitä pidempään kysyy makuulla, en oo tollasta ennen ajatellutkaan?
Meidän hyvin alkanut kiinteiden syöminen vähän takkuilee, viime aikoina on maistunut kyllä parhaiten tissimaito. No sitkeesti tyrkytän soseita, kaipa se taas alkaa maistua...
Nyt lähden jatkamaan mehunkeittoa marjoista, sitä puuhaa tällähetkellä taas riittää! Mutta kiva sitten talvella kun ei tartte raahata mehua kaupasta.
Rosa ja tytöt, reipas koululainen ja pieni neiti 7 kk ja reilu viikko (sekä enkelityttö)
Muutamana päivänä tässä ihmettelin, minne on hävinnyt tyytyväinen ja iloinen vesselimme, kun Leevi ei viihtynyt yhtään lattialla ja sellainen yleinen tyytymättömyys oli kokoajan päällä. Nyt sitten eilen selvisi syy. Juu siis Leeville tuli nyt elämäsnsä toinen flunssa. Nenä valuu ja yöllä yski, oli myös lämpöä eilen illalla ja yölläkin heräsi vastoin tapojaan oikein kunnolla itkemään. Nyt vaan sitten pelkään, että menee korviin niin kuin viimeeksi... täytyy olla tarkkana ja viedä sitten näytille jos siltä alkaa vaikuttaa!
Meillä ei oikein rintaa sitten tänään ole huolittu. Ilmeisesti nenä sen verran tukkeessa ettei tee mieli imutella. Saas nähä oliko meidän tissittelyt sitten tässä (haikea huokaus), kun 4kk:n rintaraivareiden jälkeen on imetys ollut vain lähinnä läheisyyttä.
Kuukautisista on ollut puhetta. Mulla ei ole ollut menkoista tietoakaan, vaikka imetys on pitkään jo ollut minimaalisen pientä. Eikä myöskään mitään valemenkkoja ole ollut. Eikä ole väliksikään! Meillä on ehkäisynä tällähetkellä minipillerit ja näin jatketaan. Vauvakuumetta mulla ei ole, sillä mullahan on vauva!!! Tällä hetkellä tuntuu, että kuinkas minä voisin ketään toista näin rakastakaan kun omaa Leeviäni? Kyllä tiedän, että ei sitä äidinrakkautta tarvitse jakaa, vaan sitä riittää kaikille lapsille, mutta nyt välillä ajattelen etten edes halua ketään toista... Ihmeellisiä tuntemuksia! Silti katselen pojan pieniä vaatteita ja ajattelen säilyttäväni niitä seuraavalle.
Vikli tuolla taaperopuolella kyseli eilen talvihaalarin koosta ja sai aikaste paljon vastauksia kokeneemmilta. Kysympä nyt teiltä, että minkäkokoisen puvun aiotte tammikuisillenne ostaa? Leevi on jo saanut laadukkaat 77 ja 86 senttiset talvihaalarit. (Ja onhan sitä sitten varalla se pakkauksen ihanuus ;)) Katsotaan kuinka kokojen kanssa käy, poitsulle alkaa nyt olla naftimmat 74 senttiset pieniä...
Pikkuisen liikkeellelähtöä odotellen ja nuhaa parannellen, Eevi
Täytyy ihan hehkuttaa...
En olis vielä kaksviikkoo sitten lomalla uskonut, että saadaan poika kotona nukkumaan omaan sänkyyn vaikka lomalla nukkuikin lainapinniksessä. On nimittäin koko ajan " inhonnu" omaa pinnistään, ei oo ku muutaman kerran onnistunu siihen nukuttaminen. Nyt ollaan oltu kotona reilu viikko ja joka yö nukkunu omassa pinniksessä, tosin nukahtaa rinnalle illalla ja siitä siirrän sen nukkumaan omaan sänkyyn. Viikonloppuna jopa sattu niin, että nukku 6 tuntia putkeen, mikä on meiän mittapuulla mitattuna tooodeella pitkä väli ilman tissiä tai muun laista kitinää.
Tosin vielä nostan pojan viereen siinä 4-5 aikaan ku tulee nälkä enkä ite siihen aikaan jaksa hereillä imettää. Jos tästä vielä päästään eroon niin oon enemmän ku tyytyväinen tähän kehitykseen. Perhepeti rupes olemaan huono ratkasu kun oma selkä jumiutui tuin tuosta huonon nukkuma asennon takia.
Vauvakuumeesta, kyllä on ja välillä kova. Hassua vaikka lattialla pyörii melkonen menijä. No pitää vielä jarrutella ku ei viiti omissa häissä olla viimesillään ;) jos sitä ens syksyyn tähtäis pikkukakkosen kanssa, sitähän tosin ei tiedä miten käy...
Viikon jatkoja
Kiti & Roni
Ihana lukea, että jotkut tammikuiset ovat vasta nyt oppineet tutille! Olen koko ajan pojalle sitä kaupitellut, mutta ei ole kelvannut.
Kauhun sekaisin tuntein odottelen ensi viikkoa, kun meillä alkaa jonkin asteinen unikoulutus. Syynä se, että pojalla on nyt jo neljä hammasta, ja yläleukaan pujennee huomenna kaksi (ikenissä jo reiät) lisää, joilla voi hyvin purra äidin verille. Pari kertaa on vuotanut verta ihan kunnolla, ja sitten pari viikkoa ollut tosi arat rinnat. Tässä nyt sitten sattuu olemaan sopiva sauma imetyksen lopettamiselle, kun pidämme uuden kodin tuparit, ja vauva pääsee mummolaan elämänsä ekaan yökylään. Isä sitten lomansa alkuun hoitaa tarvittavan määrän vauvan öitä. Saa nähdä kuinka kauan kestää, että poika oppii nukahtamaan ilman rintaa! Jospa vaikka lopulta huolisi sen tutin..
Lievää tissiaddiktiota lukuunotaamatta (;)) poika voi hyvin ja kehittyy omaan tahtiinsa. Kääntyy hienosti vatsalleen ja napansa ympäri, viime päivinä yrittänyt myös nousta konttausasentoon. Pikkuhiljaa alkaa liikkua näiden yritystensä myötä niin, että saa vahtia missä menee. Tänäänkin oli liikkunut liki pari metriä, ja kolautteli päätänsä sohvapöydän jalkaan! Tästä se hulina lähtee!
Aamuin illoin syömme puuroa, ja lounaaksi+päivälliseksi kasviksia ja lihaa. Välipalana useimmiten vielä velliä, saa siinä vähän tyydytettyä sitä imemisen tarvettaan, kun olen pyrkinyt minimoimaan päiväimetystä imetyksen lopun lähestyessä.
Aurinkoista loppukesää kaikille kollegoille!
Eena+poika(190106) ja isosisko(02/04)
Kiva, täällä olikin jo pino! Laitoin pojan juuri sänkyyn ekoille aamu-unilleen ja se kävi niin uskomattoman helposti, että kohta varmaan poika havahtuu hereille ja pitää mennä taputtelemaan ja hyssyttelemään se uudelleen uneen!!
Jännä miten nopeasti kaikki rutiinit voivat muuttua ja tulee uusia tilalle! Meillä on muistaakseni toukokuusta lähtien nukuttu kaikki päikkärit ulkona vaunuissa/rattaissa ja ne on ollu niitä puolen tunnin pätkäpäikkäreitä (4-5kertaa päivässä). Sitä ennen nukutin osan päikkäreistä sisällä, mutta sitten yhtenä aamuna poika huusi tunnin suoraa huutoa, kun yritin laittaa aamu-unilleen, ei huolinut tissiä, eikä mikään kelvannut, jolloin päätin, että nyt tämä saa riittää! Mutta nyt kun oltiin kiinteitä syöty muutama viikko, niin tämä meidän päivärytmi muuttui ihan kokonaan ja vain parempaan suuntaan! Jostain syystä kokeilin, että saisinko pojan sisälle omaan sänkyynsä nukkumaan ja sitten poika alkoikin pidentää näitä päiväuniaan. Joskus nukkuu vain sen puoli tuntia, mutta sitten yleensä sen tunnin tai jopa puolitoista! Päikkäreitä tulee 3-4 päivässä. Siis aivan ihanaa!!! Ja koko ajan on tuo nukutus helpottunut eli selvästi poika oppii koko ajan paremmin nukahtamaan. Siis jonkinlaista unikoulutusta on tapahtunut, vaikka emme varsinaisesti mitään unikoulua pitäneetkään. Myös yöunille meno on helpottunut huomattavasti! Ei siis vielä osaa itsekseen nukahtaa, mutta se ei haittaa, ehtii varmasti senkin oppia ennemmin tai myöhemmin!
Meillä opittiin ryömimään viime viikolla!!! Sitä ennen poika pyöri napansa ympäri ja peruutteli ja sitten tein sellaisen jutun, että laitoin kännykän noin metrin päähän pojasta, niin johan alkoi ryömiminen kännykkää kohti!!! Kännykkä ja kaukosäätimet on tosi in! Mutta tosiaan tästä poika siis hokasi, että hänhän pääseekin näin eteenpäin ja nyt meillä sitten ryömitään. Ei vielä huoneesta toiseen, mutta useita metrejä kuitenkin.
Vielä en ole kauheasti laitellut tavaroita pois, mutta nyt kyllä täytyisi alkaa katsella sillä silmällä näitä vaaranpaikkoja. Tänään ollaan menossa ostamaan niitä pistorasioiden suojia. Tässä vaiheessa (kun poika ei vielä osaa laatikoita availla yms.) olen vielä sitä mieltä, että kaikkea ei voi/kannata kerätä pois lapsen tieltä (toki siis kaikki vaarallinen pitää ottaa pois lapsen ulottuvilta), koska pitäähän lapsen oppia mitä " ei" tarkoittaa ja toisaalta en halua mitään koko huoneiston tyhjentämistä poikkeustilaan lattiatasosta metrin korkeudelle. Voipi tietysti olla, että mieli muuttuu, kun poika repii kaiken alas, mutta näin ajattelisin tässä vaiheessa. Mitäs muut ovat asiasta mieltä???
Uskomatonta, mutta poika todella nukahti ekalla kerralla, on jo nukkunut nyt vartin inahtamatta! Tämä hehkutus siis niille kannustukseksi, jotka ovat myös näistä pätkäpäikkäreistä kärsineet... toivoa siis on!!! =)
Ansu79 ja parempiuninen poika melkein 7kk
Pikaisesti tässä kirjoitan kun poika tuossa karkaa koko ajan ties minne... Viikko sitten opittiin konttaamaan ja nyt meno on sellaista että huhhuh... Alimmat hyllyt piti jo tyhjentää särkyvistä tavaroista kirjahyllyistä, ja vaihdoin tilalle vauvan omia kirjoja. Samoin cd-tornin levyt piti laittaa piiloon, kun poika menee koko ajan niitä tiputtelemaan lattialle. Myöskin astiakaapille on päästy, onneksi siellä on vain muovikippoja. Samoin kaikki johdot kiinnostaa, ja printteri joka on lattialla, välillä huomaa että vauva on tulostanut pari tyhjää paperia omatoimisesti... Pitäis todellakin käydä oikein tarkkaan läpi koko koti, että saisi vähennettyä noita vaaranpaikkoja.
Joo, toppapukua olen tässä mietiskellyt. Vauva kun aloittaa hoidon lokakuussa, niin pitää olla talveksi hyvät ja lämpimät vaatteet, kun siellä varmasti ulkoillaan säännöllisesti. Sain hommattua perhepäivähoitopaikankin yksityiseltä tuosta lähistöltä.
Nyt täytyy kuitenkin mennä... poika menee tuolla jossain eteisessä jo...
Nousemaan puoliseisontaan tukea vasten. Eli polvilleen tukea vasten. Miksi sitä nyt sanotaankaan;) Ja sen tiimoilta kommee mustelma otsassa, kun muuta ei sit voi tehdäkään ja taito ei nyt ihan ole mitenkään varma:)
TOPPAPUKU asioista ollut puhe. Meillä isoveljen (1/00) perintönä puku odottamassa. Ovat niin samaan vuodenaikaan syntyneet, niin menee hyvin samat. Se on kokoa 86cm, ja muistan että meillä poika sitä piti ekan talven. Meillä lapset olleet kyllä ihan hyvä kasvuisia, joten sillä noinki reilu koko. Mutta en kyllä ostaisi pienempää nytkään. Kummitäti teki kyllä kirppislöydön, ja on tytön toppis odottamassa kokoa 80cm, on kyllä kovin reilu sellainen. Kummitäti huolehtii että ei aina tartte isoveljen vanhoissa ja poikien vaatteissa prinsessan kulkea:)
Tänne ei nyt mitään ihmeellistä. Yritetty sopeutua esikoisen eskarissa kulkemiseen. Kyllä on neiti aina yhtä hymyä kun veli palaa kotiin! Vaihteeksi sellainen seesteinen vaihe menossa, eli ruokailut sujuu hyvin ja samoin nukkumiset (*koputtaa puuta*). Olikin tuossa aika levotonta nukkuminen väliin öisin, kun milloin mitäkin tautia piti. Nyt sit menty ilman yösyöttöä jokunen yö.
mahara ja Veera 11.1.06
täältäkin sylin täydeltä SYMPATIAA Vell@lle ! Varmasti raskaita hetkiä. En osaa edes kuvitella miltä sinusta tuntuu. Itsellä takana yksi keskenmeno ennen tämän esikoiseni syntymää ja se oli aika raskas ja surullinen kokemus sekin.
Meidän poika täytti lauantaina 7kk, kyllä aika rientää!
Vauvelin kanssa edelleen mukavia aikoja. Ryömimistä eteenpäin edelleen odotellaan, muuten kyllä liikkuu aika paljonkin jo. Iltapuuro on meillä hiukan parantanut alkuyön unia. Ruokavalioon on myös nyt viikonloppuna kasvisten, hedelmien ja puuron lisäksi otettu lihoista kana. Hyvin maistuu sekin! Vauvamuskari alkaa huomenna ja sitä innolla odotellaan. Kännykät ja kaukosäätimet on myös meillä kova juttu. Samoin pahviset kuvakirjat.
Meillä vauva ei myöskään ole syönyt koskaan tuttia. Mies on meillä myös ehdotellut, että pitäiskö vauva opettaa vielä tutin kanssa nukkumaan. Mutta mä olen sitä vähän vastaan. Jotenkin ajattelen, että parempi on jos ilman selvittäis, niin ei olis sitten sitä tutista vierottamistakaan. Vierastavatko teidän muiden vauvat? Meillä poika on alkanut vierastaa aika tavalla. Ja varsinkin jos on vähänkin väsynyt.
Mukavaa elokuun loppua kaikille! Kohta se on syksy ovella tämän kuuman kesän päätteeksi.
Seela täyttää ylihuomenna 7kk ja isosisko huomenna 3v. Hassua miten aika menee kun ei siitä niin kauaa tunnu olevan kun kyseisen isosiskon asioista papatin tällä sivustolla.
Seela ryömii lujaa mut istuminen ei oo vielä ihan hanskassa. Vähän väliä vielä kellahtelee kyljen kautta maahan. Hampuja ei oo yhtään. Vähän on masujutut kiusana, just jätin kaurapuuron pois kun sai aikaan kärttyisen nuoren neidin. Mut nyt on pari päivää taas menny tosi hyvin. Ja yhden yön unikoulun jälkeen syö vaan kerran aamuyöstä. Painoa sais tulla vähän reilummin, mutta nyt onneks kakkaamisrumbakin rauhottu ton kauran poisjäännin jälkeen.
Ihanin uus juttu tällä hetkellä on joraaminen. Hyvä musa saa aikaan mahtavaa hytkyntää, varsinkin pää menee ees taas vauhdilla. Paras biisi on yks äiskän laulama lastenlaulu (korkealla pilven päällä lentää lentokone metrin mittainen...) On sopivan nopeetemponen.
Molemmat tytöt on paraikaa nuhassa, mut onneks hyväntuulisia siitä huolimatta eikä kummallakaan ole kuumetta.
Hyvää yötä, toivoo Tampereen tytöt
Meilläkin Seela 7 kk. Näitä ei ole vissiinkään monta tämännimistä ja -ikäistä neitiä. Oikein tuntuu hassulta, että jossain Tampereella on myös pikku Seela-neiti. :))) Toivottavasti teillä on hieman rauhallisempi tapaus...
Nettipimento on nyt miltei 3 vrk kestettyään päättynyt. Jipii!! Olin repiä hiuksia päästä, kun Elisan verkkopalvelunainen väitti, että vika on täällä päässä. Me lainailtiin kavereilta kannettavia ja modeemi eikä vikaa löytynyt. Ja kas kummaa..tänään tuli viesti Elisasta, että verkkovika on korjattu. Niinpä niin.
Muuten täällä menee ihan kivasti. Muutama päivä oltiin reissussa ja hyvin meni. Yksi yö oltiin kylpylässä ja neitikin pääsi polskuttelemaan. Koska koulut on alkaneet, oli kylpylässä vähän väkeä ja saatiin polkutella pitkän aikaa ihan keskenämme. Pari yötä oltiin sukulaisissa ja sielläkin meni oikein mukavasti. Tyttönen sai nukkua vuodevaatelaatikossa ja hyvin tuntui uni maistuvan =) .
Neiti on alkanut liikuskella enemmän, mutta vain pakittamalla ja kierimällä eli ryömiminen ei vielä suju (ja sekös kismittää). Alas on juuri puhjennut toinen hammas ja ylös näyttäisi olevan tulossa myös hampaita. Näistä syistä johtuen nukahtaminen ja nukkuminen on takkuillut ihan viime päivinä. Nukkumaan mennessä pyöritään pitkin sänkyä ja sitten kiukuttaa. Yöllä meinaa itkettää ja pohdinkin, että vaivaakohan hampaat. Taidan kokeilla Panadolia ensi yöksi.
Ruoka maistuu juu, mutta välillä tahtoo maitomäärä jäädä vähiin. Oon vähentänyt silloin kiinteiden määrää tai sitten tarjonnut maitoa myöhemmin. Hyvin kuitenkin kasvetaan (komea kaksoisleuka ja ihanat pulleat jalat).
Meillä talon laajennusprojekti edistyy ja tänään olikin valu. Yritin lasten hoitamisen välissä kehittää työmiehillekin jotain murkinaa ja kohta on alettava iltaruuan tekoon. Voipi olla, että laistan kokkauksen ja haen kaupasta grillattavaa. Tänään on viimeinen mahdollisuus grillata, kun huomenna grilli viedään varastoon, kun terassi puretaan alta. Onneksi molemmat lapset ovat nukkuneet, vaikka meteliä on ollut. Muuten olisin niin sanotusti nesteessä ;) .
Leppoisaa viikon jatkoa koko poppoolle!
T.ks16 ja mukelot
tosi toimeliaan, terhakkaan tamperelaispojan kuulumisia =)
Herään seitsemän aikoihin huutelemaan, olisko vanhempia lähistöllä. Kun saan jonkun kurkkaamaan pinnasänkyyni, huudan valtaisia riemunkiljahduksia takaisin. Tämän jälkeen minut nostetaan äidin ja isän viereen mönkimään...erityisesti pidän isän nenän sieraimiin tarrautumisesta hänen vielä nukkuessa.
Aamumaidon jälkeen pääsen olohuoneeseen leikkimään. On kyllä aika tylsää, kun lähistölle on aseteltu vain tylsiä pikkuvauvan leluja. Minä kun olen ladannut kaiken mielenkiintoni kaukosäätimiin, puhelimiin ja muihin kiinnostavampiin esineisiin. No, onneksi joskus saan pyöritellä ja käännellä kaukosäädintä (isän kiellosta huolimatta) käsissäni.
Lempipuuhaani on " taistella" vaipan, tyynyn ja peiton kanssa. Äidin päällä on myös ratkiriemukasta mönkiä...samoin yrittää syödä hänen poskeaan ja leukaansa yhdellä hampaallani.
Päiväunet nukun 9-10.30 ja 13-15 sekä 17.30-18.30. Ennen yöunia minulla on hillitön iltavilli ja hekotan ratkiriemukkaasti vanhemmilleni ja koirallemme. Koirasta muuten sen verran, että olen huomannut että koirat eivät ole kovin viisaita. Yritän komentaa koiraamme kiljumalla ja huutamalla, mutta se ei ymmärrä lainkaan toimia käskyjeni mukaan. Ei siinä muu auta, kun tarttua tiukalla otteella turkista ja vetää!
Istun jo aika hyvin ja ryömin pieniä matkoja. Tartun kaikkeen, mitä eteen osuu ja mihin vain yletän!
Yöunet kutsuvat kylvyn jälkeen klo 20.30 ja sen jälkeen nukun kiltisti koko yön. *Äitin huomautus: Poika heräilee unissaan useita kertoja yrittäessään tehdä vauvojen ennätystä siinä, kuinka monta kertaa saa äidin tulemaan kääntämään minut ympäri =)*
Meilä nukuttiin viime yö kahdeksasta puoli kuuteen aamumaitoa huutelemaan ja sen juotuaan poika nukkui vielä vähän yli seitsemään, joten eipä vaivannut enään flunssa tai hampaatkaan. Josko se ei sitten tulisikaan kunnolla päälle kok otauti... toivossa on hyvä elää!
Muskarissa oli tosi mukavaa -sekä pojalla että äidillä! Oli Leevin mielestä ihana muskariope! Ja pikkumarakassilla oli kiva soittaa ja maistella myös.
Ihanasti Mama06 kirjoitteli tuossa edellä lapsen kertomana!
Vell@ hu-huu!! Olitko se sinä joka tiesit nettisivut jossa sai merkata lapset pituus- ja painokäyrän? Laittaisitko mulle osoitteen, olisi kiva käydä piirtelemässä käyriä kun meidän vauvakirjasta moiset puuttuvat.
Viikon jatkoja, eeviliina
Hei jälleen, kovasti ovat jo liikkuvaista porukkaa nämä tammikuun vauvat. Titus kans pyörii ja heiluu konttausasennossa, mutta ei osaa vielä ryömiä eikä kontata. Nauru on herkässä ja vastaa aina niin ihanasti äidin, isän ja joskus vieraidenkin ihmisten hymyyn. Vielä ei ole ruvennut vierastamaan.
Yöt ovat vaihtelevia. Kerran nukkui kuusi tuntia putkeen puolilta öin aamuun. Heräsin auringonsäteisiin ja ensimmäinen ajatus oli: " Mitä, Tituksesta ei ole kuulunut mitään koko aamuyönä, onkohan se vielä hengissä?" Heti menin tarkistamaan ja sitten jatkoin itsekin vielä puolituntia unia.
Yleensä yöt ovat kuitenkin rikkonaisia, mutta rauhoittuu pepun tärisyttämiseen ja rintaa en ole enään öisin antanut ellei huuto ole ollut aivan mahdoton (n.kerran viikossa). Yleensä minä rauhoittelen kahteen asti yöllä Titusta hänen omaan sänkyyn ja isä loppuyön meidän sängyssä minun siirtyessä sohvalle. Hampaat tuntuvat vaivaavaan, sillä rauhoittuu öisin kun olen antanut hammastabletteja tai hammasgeeliä. Niitä myydään täällä USAssa, ovat sellaisia homeopaattisia mietoja lääkkeitä. Yksi hammas vasta pilkottaa, mutta imettäessä sen huomaa, miten kovat ikenet jo ovat.
Päivärytmi on tullut melko selkeäksi ja Titus nukkuu aamulla usein 1,5h ja iltapäivällä saman verran tai sitten kahdet lyhyet päikkärit. Kiinteitä menee viisi kertaa päivässä ja rintaa kolme kertaa.
Täällä listalla tuntuu olevan tamperelaisia ihan tosi monta. Harmi että en itse ole siellä Tampereelle kuin vasta lokakuussa, mutta jonkinlainen tapaaminen voisi olla kiva järjestää. Vai miten moni teistä jää vielä hoitovapaalle? Itse aion olla kotona toivottavasti vielä monta vuotta.
Terkuin, äitee ja Titus
Meidän Topias myös siis tamperelainen tammikuinen :)
Voishan se olla mukava joskus kokoontua. Mun yhdellä kaverilla on tammikuussa syntynyt poika myös, ja nähdään viikottain. Se on jotenkin tosi ihanaa katsoa pienten touhuilua ja jutella " ajankohtaisista" asioista. Saati sitten että olisi koko joukko koossa!
Meillä hampaita puskee nyt toden teolla, tällä hetkellä puhjenneita on neljä, ja viides pilkottaa jo ikenen alla. Yöt on levottomia eikä ruoka maistu, suoraan sanottuna syöttöhetkistä on tullut niin kamalia että jännitän niitä koko ajan. Topi ottaa lusikallisen ruokaa suuhunsa, ei niele sitä, vaan huutaa suoraa huutoa suu täynnä sosetta. Syliin ei voi ottaa ennen kuin nielee, koska muuten kaikki paikat olisi täynnä sosekuolaa. Tätä saattaa kestää puolikin tuntia yhdestä lusikallisesta. Nyt tätä on jatkunut jo neljä päivää. Onneksi imetys onnistuu, vaikka välillä uudet hienot hampaat kyllä nipistää äitiä kipeästi. Myös puuro ja jogurtti uppoaa, sekä hedelmät ja marjat, mutta ns. oikea ruoka tökkää edellä mainitulla tavalla. Huolestuttaa, että saako poika nyt oikeita vitamiineja ja rautaa tarpeeksi, kun ei mene kasviksia eikä lihaa vaikka miten päin yrittäisi. Mitä olette mieltä, ja onko kellään ollut samanlaista?? Eilen yritin sekoittaa lihaa iltapuuroon ja jogurttiin, mutta heti tyssäsi. Kun annoin ilman lihaa, niin söi hyvällä halulla... olen aika neuvoton.
Muuten menee hyvin, Topi on hyväntuulinen ja liikkuu jo kovaa vauhtia, tosin vain ryömimällä. Aamuisin herätään nykyisin viiden sijaan seitsemältä, ja se sopii kyllä mulle. Olisi vain niin ihanaa saada tuo poika syömään, jäisi niin iso huoli pois. Alusta asti on näitä ongelmia ollut, ihan alkuun kun jouduttiin siihen nenämahaletkuunkin. Kurjuutta heijastaa oloon sekin, että mun isältä on löydetty eturauhassyöpä. No, toivottavasti paranee.
Mun laihdutus sen sijaan on lähtenyt hyvin käyntiin, puolitoista viikkoa painonvartijoita ja kaksi kiloa kevyempänä huusin huutonetistä kuntopyörän, jonka hain eilen. Huh että otti illalla koville kun poljin, hiki valui solkenaan. Mutta tästä se lähtee, vuoden päästä (kauhean pitkä aika) näytän jo varmasti enemmän itseltäni (olen aina ollut hoikka, ja nyt viimeisen parin vuoden aikana olen yhtäkkiä lihonut 30kg...). On tässä sarkaa mitä kyntää, mutta prosessi on nyt pitkän jahkauksen jälkeen lähtenyt käyntiin ja se tuntuu hyvältä.
Ihanaa lämmintä syksyä ja viikonloppua kaikille pikku tammiksille ja mammoille!
Terkuin Nuippu ja Topias 020106
Semmosta tässä pikaseen kyselisin kun poju vinkuu tuossa jaloissa, että onko muut jo hankkinu turvaistuinta tai ees miettiny moista? Me on vähän käyty kaupoissa kattelemassa ja joka kauppa kehuu vähän eri merkkiä. Ei kyllä oikeen mikään taia olla semmonen, että kolmevuotiaaks asti mahtus selkä menosuuntaan matkaamaan... Pitäs varmaan netistä ihan lukee, ett millanen sen istuimen oikeen pitäs olla... Vaikka kyllähän niitten kaikkien pitää olla hyväksyttyjä mitä liikkeissä myyvät...
Ja toinen asia ois semmonen, ett pärjäisköhän poju jonkun kuus tuntia päivässä ilman maitoo? Onko se vaan opettelukysymys vai pitäskö sen saaha siinäkin ajassa maitoo, vai riittäskö pelkkä vesi? Mulla saattas alkaa työt lokakuussa ja poju pitäs laittaa hoitoon. Ei kiinnostas enää opettaa sitä pullolle ja korvikkeisiin... Onko kellä tietoo, kokemuksia tms?
Nyt ei tän ihmeempiä. Ensimmäinen hammas puhkes pojulle viikonloppuna ja konttaaminen jatkuu hurjalla vauhdilla ja pissit ja kakat tehhään pottaan ainakin pari kertaa päivässä. Yöllä syö edelleenkin ainakin kolmisen kertaa, tassutteluja ym. on kokeiltu, ei toimi... Oisko vinkkejä yöunien pitentämiseenkin?
Kiitos=)
Millamalla ja poju 7 kk
Hei, me ostettiin tällä viikolla Britaxin turvaistuin. Katselin juuri Britaxin nettisivuja ja huomasin, että Suomessa ja USAssa on ihan eri mallit myynnissä. Me ostettiin se turvaistuin siis täältä USAsta enkä nyt löytänyt mitään vastaavaa mallia Suomen sivuilta.
Britaxin turvakaukalo kävi liian pieneksi, koska siinä on se painorajoitus 13 kg. Tää uusi istuin käy kuusi vuotiaaksi asti, mutta jos Titus jatkaa kasvua samaan tahtiin kuin tähänkin asti, ei se tuu kuusi vuotiaana enää turvaistuimeen mahtumaan.
En mä usko, että se on mikään este jos imetyksessä on kuudenkin tunnin taukoja. Kyllä meillä ainakin joinain päivinä on sen pituisi taukoja ja yöllä n. 10 tunnin tauko eli toivottavasti teidänkin vauva tottuu.
En tiedä miten kauan vielä imetän, koska Tituksen tulevat hampaat ottaa kyllä välillä tosi kipeetä.
meillä kans. Kovin fyysisesti (turhankin) kehittynyt tytteli konttaa, nousee seisomaan ja kävelee tukea vasten vähän. Lisäksi tietää, minne ei saa (PITÄÄ) mennä...
Meillä on yötissuttelua välillä melko lailla. Tuttia ei ole huolittu, kun vasta ihan viime päivinä leikkeihin leluksi, mutta neuvoivat, ettei kannata enää yöllä opettaa tuttia syömään, mutta Minean vauveli tuossa edellä näyttää olevan toista mieltä. Kannattaisikohan meidänkin opettaa vielä tässä vaiheessa?