lasten yöhoidoista
Miten ja minkä ikäisinä viette lapsianne yöhoitoon? Meillä neljävuotias ei suostu millään jäämään yöksi mihinkään. Näitä " ongelmia" alkoi ilmaantua sen jälkeen kun meille syntyi toinen lapsi. (Siitä on kyllä jo aikaa reilu puolivuotta). Se on kyllä ollut muutamia kertoja yötä isovanhemmilla ja kerran sitä on kotona isovanhemmat hoitanut koko viikonlopun. Mutta nyt jostain syystä se haluaa olla vain kotona. Pitäiskö teidän mielestä vaan lasta " totuttaa" yöhoitoihin vai antaa ajan hieman kulua. Mulla ei oo varsinaisesti tarve mennä mihinkään, että hoitoa tarvittaisiin. Alkaa vaan ärsyttää ystävien kommentit yöhoitoihin totuttamisesta. Onko ketään muuta jota ei vaan kiinnosta olla koko ajan rientoihin meneminen vaan nauttii arjesta yhdessä lasten ja miehen kanssa? Tämä elämäntyyli vaan luokitellaan nykypäivänä valitettavan usein aikuisten " vankilaksi" ja lasten itsenäisyyden tyyssijäksi. Lapset ovat kerran pieniä ja menojen aika on sitten kun ne ovat isompia. Toki pienet hengähdys tauot yksin tai miehen kanssa ovat silloin tällöin paikallaan esim. elokuviin meneminen, harrastukset jne.
Kommentit (8)
Erityisesti nyt, jos teillä on suht. uusi vauva talossa, niin se voi olla esikoiselle tosi kova paikka joutua pois teidän luota. Minusta on ihan höpöhöpöä että lapsia pitäisi totuttaa siihen ja tähän asiaan, että reipastuisivat. Jos tulee tilanne, että tarvitsette yöhoitoa niin se on sitten asia erikseen, mutta minusta ei missään nimessä lasta pidä viedä karaistumaan yökylään. Huh, musta ois ollu hirveetä lapsena jos äiti ja isä ois ihan muuten vaan lykänneet mut yökylään vaikka ite ovat kotona veljeni kanssa...
Esikoinen tykkäsi mennä esim mummolaan oma-alotteisesti ja saikin, keskimmäinen on nyt 3v eikä halua mennä yökylään mihinkään.
No, kuitenkin minusta, ihan niin kun itsekin sanoit, olisi kummalista viedä toinen lapsista hoitoon " ihan muuten vaan" , ja toinen on sitten kotona vanhempien luona.
Isovanhemmille, muihin en luottaisi. Hyvä syy on meillä ollut esimerkiksi ystävän häät, joissa olen ollut kaasona.
Esikoisemme on nyt 3,5-vuotias ja muutaman kuukauden ajan on pyytänyt muuten vaan kylään isovanhempien luo. Parina viikonloppuna on ollutkin, sekä isovanhemmat että lapsi ovat olleet tyytyväisiä.
ei halunneet olla yökylässä vaikka ikää oli jo 8 vuotta ja enemmän. Ei sitä silloin kukaan pitänyt outona, kyydittiin vaan sitten illalla kotiin jos alkoi tuntua, ettei haluakaan olla poissa kotoa.
Meillä on sikäli eri tilanne, että lapsella on syntymästään lähtien ollut etäisä, jonka luona yöpyy noin kerran kuussa (on yöpynyt noin 8kk iästä lähtien). Alkuun oli hankaluuksia ja tietysti lapsi tuotiin aina kotiin jos jotain ilmeni, mutta pitkään aikaan ei ole ollut mitään ongelmia. Nappula yöpyi myös kesällä mökillä mumminsa kanssa eri talossa kuin missä me nukuimme, eikä siinäkään ollut ongelmaa.
En näkisi ikää niinkään suurena esteenä, mutta en myöskään minään pakottavana tekijänä tyyliin " lapsi on jo niin ja niin monta vuotta eikä vieläkään ole ollut yötä poissa, kyllä sen on jo aika.." .
Viittaa kintaalla ystäville ja sano lapselle, ettei hänen tarvitse mennä mihinkään yöksi ellei hän halua..
lasta yökylään, varsinkin jos lapsi ei itse halua? Meidän perhettä kuule vasta outoina pidetäänkin, kun esikoinenkaan (3 v) ei ole vielä koskaan ollut yökylässä ilman vanhempia. Mutta meillä mies on todella usein työmatkoilla ja tekee muutenkin pitkää päivää, joten hänellä ei ole mitään halua olla vielä viikonloppuisinkin ilman lapsia. Ja mulla ei ole vielä ollut mitään tarvetta, pari kertaa olen ollut menoissa niin että mies on on ollut esikoisen kanssa kotona ja kuopuksen aikana en ole vielä ollut missään. Me ollaan saatu lapsemme sen verran vanhoina (yli 30 v) että menot on vissiin aika pitkälle ehditty lapsia ennen mennä... =)
Meillä lapset saattaa mennä (jos ei mitään kummallista satu) ekan kerran yökylän yksikseen vasta kun itse niin haluavat. Ympäristön paineiden takia eivät varmasti mene.
Muutaman kerran hoitaja on ollut meillä kotona yötä ja me olemme olleet pois. Minusta tämä on ollut hyvä vaihetoehto, että lapset saavat olla kotona mukavan vahdin kanssa ja me vanhemmat olemme kaksin jossain yön yli.
Minä taidan kyllä tuntea enemmän perheitä joissa lapset EIVÄT ole lampanneet yökylässä kovinkaan pienestä, joten minusta kotonapysymisessä ei ole mitään ihmeellistä enkä usko lapsen saavan mitään traumoja vaikkei pääsekään yökylään...Eiköhän noista ihan sosiaalisia esimerkiksi muutenkin tule.
enkä näe mitään syytä, miksi menisikään, ellei itse halua.
Viikolla on kuitenkin päiväkodissa, ja viikonloput vietetään perheenä -aina kun äidillä ei ole töitä.
En voi käsittää, että joku veisi lapsen yökylään vain yökylään viemisen vuoksi?
Tai on meillä ollut yöhoidossa esikoinen kotona kyllä 1-vuotiaanakin. Aikaisemmin vain iltoja. Välissä ei ole ollut vuoteen missään, mutta nyt haluaisi kovasti jäädä mummolle aina kun siellä käydään. Täytyy kai kokeilla ennen joulua vielä. Sanoisin, että siitä vaan jos siltä tuntuu, ja jos ei tunnu niin sitten kun lapsi sitä itse tahtoo, voi tahtoa tosiaan jo noin 3vnä. Pienempi (1v) vaan tahtoo tietysti olla siellä missä isompikin.
Ja meilläkin oli taukoa sen takia kun tuntui hölmöltä jättää yhtä lasta ja sit hoitaa sitä toista kuitenkin, eikä isompi halunnutkaan, ihan samalla lailla pisti hanttiin jos yritti edes ehdottaa. Mutta se meni ohi n. vuodessa. :)
Pienempää en voi vielä jättää, kun imetän ja ei huoli pullosta, ei ole ollut juurikaan ilman äitiä edes kuin pari tuntisia mieheni kanssa koko vuoden aikana. Mutta vuosi eteenpäin...