Tammikuiset 2006, huhuu ?
En ole huomannut tammikuisia 2006 vähään aikaan...onko ollut pinoja ?
Pojasta 16kk on tullut iloinen höpöttäjä- Däläpälä-löpinäää ja vähän epäselviä lauseita aina silloin tällöin " äiti ota tämä, ota syliin, ei ota, ei tule, tässä.
Sanoja olen kirjannut ylös yhteensä n.50. viimeisen puolen vuoden ajalta. Enimmäkseen aika epäselvää ääntelyä. Nyt kun poika on ollut 2kk päiväkodissa, selvää puhetta on ehkä vähemmän..voiko puheenkehitys taantua välillä..?
Poika juoksee ja kiipeilee kovasti joka paikkaan, hyppii toisinaan tasajalkaa. Puistossa osaa jo mennä yksin liukumäkeen ja tulla alas.
Isojen Legojen kokaminen torneiksi onnistuu. Palikat alkoivat mennä sujuvasti reikälaatikkoon joskus kuukausi sitten. Palapelejä ei ole muistettu harjoitella.
Syöminen vaihtelee. Poika ei syö vielä kunnolla itse. Välillä nälkäisenä menee muutama lusikka suuhun asti, muutten vaan leikitään ruualla ja heitellään sitä lattialle ja seiniin. Edelleen enimmäkseen syötän lusikalla. Mites muut ? Olisko vaan pitänt aloittaa aikaisemmin ja sietää syntyvä sotku?
Imetän vielä iltaisin ja aamuisin. Pähkäilen että pitäisikö jo lopettaa vai ei. Isovanhemmat ovat olleet asiasta vähän ihmeissään.
Päiväkodin alkaminen (2kk sitten) suijui yllättävän hyvin ja toistaiseksi poika on juossut aamulla päiväkodin aamiaissaliin innoissaan ja hyväntuulisena. Poika ei yleensä myöskään halua lähteä kesken leikkien päiväkodista kotiin, joten kaipa tuo siellä viihtyy. Kerran kuukaudessa on ollut joku pikkuflunssa, mutta kuume menee yleensä päivässä ohi. Yhtään antibioottikuuria ei ole vielä annettu, pieni korvatulehduksen alku on mennyt itsestään ohi.
Kiukkukohtauksia toisinaan tulee ja jotain uhman tappaista. Pukeminen on tosi hankalaa. Voiko uhmaikä alkaa jo nyt ? Äidin kanssa kiukutellaan ja tehdään tuhmuuksia, isovanhempia poika uskoo paremmin.
Kommentit (2)
...poitsu just 1v5kk ja kovasti on tempperamenttiä! Sanoja tulee äiti,isi,pappa,heppa,aippa(vaippa),kiikkaa,kiitti ym löpinää, ei mitään selkeetä vielä... Osaa äännellä koiraa ja kissaa, tunnistaa kirjoista eläimiä ja esim pallot ja nallet. Puistossa käynti on kova sana! Tosin liukumäissä kiinnostaa enemmän portaat kuin itse mäki :) Juoksee ja pomppii kuin aropupu, tanssii aina kun musiikkia tulee. Osaa itse laittaa stereot päälle ja jopa vaihtaa levyä!
Uhmaa on jo meilläkin, heittäydytään teatraalisesti lattialle ja itketään suuria kyyneleitä :) jos äiti ei huomaa niin jatkaa leikkejä ja testaa hetken päästä uudelleen :)
Syöminen onnistuu jo itse jos on tosi nälkäinen, mutta harvemmin on, syöminen on meillä tosi heikko laji, joskus ei syö koko päivänä mitään muuta kuin maitoa lipittää.. Kaipa tuo itse tietää milloin on nälkä kun väkisinkään ei voi syöttää.. Meillä syömistä vaikeuttaa ns. karttakieli, jonka diagnoosin vasta sain, kun hoksasin syytä etsiä hammaslääkäriliiton sivuilta. Kielestä puuttuu siis ns. paloja, on siis kohtia joissa iho ei uusiudu samaan tahtiin ja siksi on arka. Tomaattiset ruoat ja mausteet aiheuttavat kipua :( vaivaan ei ole edes lääkettä joten täytyy vaan elää asian kanssa.. ei siis mitään vakavaa mutta kiusallista!
Meillä parin viikon päästä alkaa päiväkotielämä, en tosin ole yhtään huolissani pojan pärjäämisestä, on melkoisen tomera ja touhukas jätkä! Toinen lapsikin on jo keskusteluissa kovasti mukana joten ehkä syksyllä annetaan vauvalle mahdollisuus, kunhan itse edes hetken ehtisin olemaan töissä..
Meillä myös huomattavissa uhman merkkejä.. Poika kaataa itsensä lattialle ja huutaa suoraa huutoa (ilman kyyneleitä). Sitten kun huomaa, ettei muut reagoi asiaan millään lailla nousee muina miehinä ylös ja jatkaa leikkejä. ;) Meillä muutenkin suht tempperamenttinen pakkaus, liekö äidiltä periytynyt luonne..
Syöminen sujuu ajoittain. Oikein nälkäisenä lusikka ja käsi yhteistyö toimii lähes moitteetta, mutta jos maha ei kurni niin on mukavampi leikkiä kuin syödä. Hyvä ruokahalu on kyllä meidän vesselillä. Hoidosta haettaessakin tädit muistavat aina sanoa, että " on se kova syömään" .
Palapelejä meillä treenataan kovasti ja ne nappulapalat sujuu jo aika kivasti. Lukeminen on myös pop. Aina peruutetaan syliin kirjan kanssa ja sitten viisotaan ja matkitaan eläimiä ym.
Sanoja tulee selvästi äittä, iti, vettä, nuna (juna), eppa (heppa) jne. Kovasti se on myös meillä semmosta epäselvää löpinää.
Imetyksen lopetin 8,5kk iässä ja kuukausi sen jälkeen todettiin maitoallergia. nyt olen taas hiljalleen kokeillut palauttaa nuota maitotuotteita ruokavalioon, eikä onneks vielä ole mitään oireita ilmennyt.
Onkohan moni tammikuinen jo uutta vauvelia hankkimassa? Itsellä käynyt pari kertaa mielessä, mutta ei vielä ole ajankohtainen, kun just taas päässyt töihin kiinni..
Lämmintä kesää!!
Kohka ja poika 1v 5kk