Lue keskustelun säännöt.
paska tilanne, koska vauva?
07.04.2006 |
voi v. oon alkuvuodesta valmistunut maisteri ja nyt työttömänä.
Töitä oon aktiivisesti hakemun pari kk, mutta ei vaan natsaa.
Kauhea vauvakuumekin on päällä, mut jos nyt tähän väliin antaa vauvalle luvan tulla niin onko sitten työelämä vielä tavoittamattomampi?
Ahdistus kasvaa päivä päivältä ja tuntuu että aika vaan menee ohi ja kaikki tavoiteltava karkaa vaan kauemmas tulevaisuuteen.
onko samankaltaisessa tilenteessa pyristelleitä, miten asiat ovat hoituneet?
miten pitää itsetunto yllä työnhaussa?
kertokaapa kokemuksia..
Kommentit (8)
Jos et ole ihan tosi nuori (alle 20v) ja muut asiat kunnossa, niin anna palaa!
Vauvaa et tule katumaan ja todellakin, et voi tietää että milloin oikeesti tärpää ja tärppääkö ollenkaan, vai saatko välillä keskenmenon vai mitä tapahtuu.
Minä uskon siihen että asiat tulevat loksahtamaan paikoilleen niin kun ne on tarkoitettu.
Eli töitä tulet löytämään silloin kun on sen aika ja vauvakin tulee sitten kun on tullakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Jos et ole ihan tosi nuori (alle 20v) ja muut asiat kunnossa, niin anna palaa!
.
Mulla gradu kesken ja toinen lapsi tulossa. Yhtään ei kaduta, sata kertaa mieluummin olen vain äiti kuin vain maisteri!
Ja kyl mä sen gradunkin väännän vielä :)
ikää 28v. ja työnarkomaani. Tutkinnot on tullut suoritettua mutta läpimurtoa juuri unelmahommiin ei ole tullut pitkällä tähtäimellä. Olen liian perfektionisti. Pitäisi päästä pitkäaikaiseen työhön, olla siinä ainakin vuosi tai pari ja sitten yrittää vauvaa. No, nyt on tilanne, että raha-, koti-, miestilanne on ok, mutta ei kunnon työuraa. Ja vauvakuume :)
Kommentteja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä iässä toisaalta työnsaantiin voi jo vaikuttaa tuo n 30v lapseton status, aikapommejahan me taidetaan työnantajalle jo olla. hitsi että en uskonut työn löytymisen olevan näin vaikeaa.
kovasti tekisi mieli antaa mieliteolle periksi, mutta jostain huhuilee " järki" . Kiva ois myös tehdä sen aikaa työtä että sais ok päivärahan eikä tarttis ihan miehen elätettävänä olla. tähän asti työt ovat olleet osa-aikaisia eivätkä päivärahaa tee järin suureksi.
Ja niistä kaksi vuotta vielä opiskelin. Nyt olen ollut viisi vuotta kotona ja syksyllä etsin uutta työtä (irtisanouduin vakityöstäni). Nyt olen siis 33-v. Mutta lapset tehtyinä ja suht isoja, joten toivon, että se edes vaikuttaisi...
Sinuna antaisin luonnon hoitaa ongelman. Annatte tulla, jos on tullakseen. Yleensä asioilla on tapana järjestyä ilman hirmuista stressaamista ;-)
Jos alat lähestyä 30 olen sitä mieltä, että anna vaan periksi vauvakuumeelle. Vauvaa, et tule koskaan katumaan. Sen sijaan sitä, että vauvan teko jäi liian myöhäiseksi saatat katua.
Minä oli valmistuessani vasta 24 vuotias. Vauvakuume oli tosi kova, mutta ajattelimme, että ensin kannattaa olla vähän aikaa töissä. Sitten kävikin niin, ettemme saaneetkaan lasta kun aloimme sitä yrittää. Lapsettomuushoitojen tuloksena saimme kuitenkin vauvan kun neljä vuotta pillereiden jättämisestä oli kulunut. Olen kovasti katunut sitä, että emme alkaanett yrittää heti lasta kun siltä tuntui. Olisi aikaa vielä haaveilla uudesta vauvasta.
Vaikka saisittekin vauvan heti kun toivotte niin uskon, että vauvaa ette tule katumaan. Ystävänikin ihmetteli vauvan saatuaan, että miksiköhän ei hankittu aikaisemmin kun on niin ihana!