Onko muita, joiden vauva huutaa pitkään ennen nukahtamista?

miksi ei voisi antaa rintaa, jos lapsi sillä rauhoittuu? Ymmärrän, että tuttina olo voi olla väsyttävää (itsekin olin/olen lapseni tutti), mutta jos lapsi kerran rauhoittuu syliin ja rinnalle, niin miksi ei sitten anna hänen olla sylissä rinnalla? En ole varma menikö mulla joku pointti ohi :)

kunnes addiktio meni siihen pisteeseen, ettei enää nukkunut ilman rintaa suussa. Heti, kun otan nännin pois, alkaa raivokas huuto ja hulluna hamuaminen ja sama kaava toistuu joka kerta, vaikka olisi nukkunut siinä rinnalla tunnin kaksikin. Ainoastaan rinta rauhoittaa, ei muu. Kaiken lisäksi poika on jo melkein viisikuinen ja imu aikamoinen. Eivät rintani kestä sitä touhua enää, enkä oikein voi makuullakaan olla poika rinnalla 15h vuorokaudessa, kun taloudessa on melkein neljävuotias isosiskokin... Toivottavasti on siis vain joku välimenovaihe.



AP

Meillä karjutaan jo toista kuukautta; poika kohta 3 kk. Tosi ikävää ja hermoja raastavaa!!!



Sitkeästi olen kans kokeillut jos jonkinmoista kapaloinnista kantoliinoihin ja hytkyttelyihin. Parhaiten toimii niin, että ennakoin väsyn tulon ja olen ajoissa ottanut syliin imetysasentoon, jossa lykkään tutin suuhun ja heijaan hieman. Kun ja jos rauhoittunut sekä melkein unessa, niin lasken sänkyyn. Ja käytän makuupussia lapsen alla sylissä ollessa, jottei herää viileään petiin laitettaessa. Joskus nukahtaminen onnistuu helpommin ja aijon yrittää jatkossa vaan totuttaa itsenukahtamiseen, jottei vielä ripari-iässä vaadi sylittelyjä. Joskus on nälkäkin vielä jäänyt, joten tisua sitten peliin. Karjuu vaan kovempaa, jos hällä ei olekaan nälkä ja yritän imettää.



Mies kans huonolla menestyksellä yrittänyt ja vaikka maidontuoksuinen harso on vauvan nenussa kiinni, niin ei rauhoitu yhtä hyvin.



Toivotaan, että ukkeli oppii pikkuhiljaa sietämään unen tulon tunnetta ja saa unen päästä kiinni helpommin. Ulkona vaunuissa saan nukahtamaan nopeammin, onneksi.

2 v. esikoinen joutuu kestämään ja odottelemaan, mutta minkäs teet...



Jaksamista sullekin. Sanovat, että ohi menee jossakin vaiheessa...sitä odotellessa siis.



T. Purukääpä -72

Nukahtaako vaunuihin? Mikä ongelma sen tutin kanssa tuli? Itse en osaisi antaa lapsen vain huutaa tuntia, jos kerran rauhoituskeino on olemassa, mutta ei siinäkään tietenkään mitään järkeä ole, että joutuisi käytännössä koko ajan pitämään rintaa suussa.

Nukkuuko sitten pitkiä pätkiä, kun nukahtaa? Vai haluaako herätessään heti taas rinnalle? Miten usein imetät öisin?

Huuto on melkein aina sama, oli sitten päikkäreistä tai yöunista kysymys. Aina huudetaan joinkun verran. Rattaisiin nukahtaa helpommin, kunhan ne vain pysyvät liikkeellä kaiken aikaa.



Tutti oli käytössä hyvällä menestyksellä ihan nelikuiseksi asti, kunnes pojalta lähti imuvimmansa kanssa järki ihan kokonaan. Pikkuhiljaa tutti oli samassa asemassa kuin rintani nykyisin eli heti, kun se nukahtaessa putosi suusta alkoi raivoaminen, jonka laannuttelu oli taitolaji jo sekin. Lopulta poika ei enää nukkunut yöllä neljää-viittä tuntia enempää, ja senkin 10-15min jaksoissa. Oli pakko tehdä tutistavieroitus. Tämä kaikki tämänhetkinen on todennäköisesti kylmää kalkkunaa kaikki tyynni.



Sydän tässä särkyy ap:ltakin, mutta eihän tuollaista tutti- ja tissirumbaa voi ylläpitääkään, sillä eniten siitä unenpuutteesta kärsii vauva itse, kehitys myöhästyy ja ilo on elämästä kaukana. Nykyisin edes nukkuu alkuyöstä 4-5 tunnin yhtenäisen pätkän, jonka jälkeen herää tissittelemään parin tunnin välein, kun tutin kanssa pisin pätkä oli sen 15min. Unta saa mielestäni edelleenkin liian vähän; vain 9h yöllä ja päivällä 3-5h päikkäreitä.



Rytmit ovat säännölliset, kiinteitäkin on jo aloitettu ja elämä muutenkin tasapainoista. Eroahdistus taitaa vaan olla kova. Kai.



Helpotusta odotellen,

AP