Ärsyttävä äiti- tunteiden purkausta..
Nyt on vaan pakko saada tää ärsytys ulos, ettei koko päivä mene pilalle - lukee ken jaksaa :)
Meillä on vähän reilu 2-vee poika ja 1kk ikäinen tyttö ja lähellämme asuu perhe, jossa on 1v10kk tyttö ja 4 kk poika. Tämä äiti on ilmeisesti melko yksinäinen ja pyytää meitä usein heille leikkimään tai tulee joskus täysin yllättäen meille lastensa kanssa. Ongelmana on ollut se, että meillä on jo muutenkin mielestäni paljon puuhaa ja muitakin ystäviä joita nähdään usein, joten monesti olen joutunut sanomaan kyläilykutsuun, että on jo jotain muuta tai että nyt ollaan kotosalla omassa porukassa, jos on ollut vilkas viikko tms. Tulen kyllä juttuun äidin kanssa vaikka hän on todella erilainen kuin mitä itse olen (kova vertailemaan ja arvostelemaan lapsia ääneen).
Tänään mitta kuitenkin tuli todella täyteen; hän kysyi jo sunnuntaina, että milloin tulisimme heille leikkimään ja sovimme siis ti aamupäivän ja olin itsekin mielissäni, että kerrankin sovittiin ajoissa " treffit" . No tänä aamuna kun heille mentiin, ei hän ollut edes muistanut että me tulemme ja naureskeli sotkua. No sotkussa ei mitään, samanlaista meilläkin on. (kaikki yllärivieraat tietävät kyllä sen myös :) Poikani siinä sitten pyyteli tätä tyttöä leikkimään, mutta hieman vastahakoisesti tyttö lähti mukaan ja melkeinpä hän seisoi äitin vieressä ja vain tuijotteli meitä. Omani kyllä leikki sitten itsekseen, olihan paljon uusia leluja saatavilla, ja tunnin kuluttua tyttökin jo rohkaistui mukaan leikkimään. Juuri kun kahvitteluleikin kuolaiset kupit olivat vaihtaneet omistajiaan, totesi äiti, että voikun heidän pienellä pojallaan on nuhaa, kun isosiskolla on antibioottikuuri ja korvat täynnä mätää!!! Olin ihan järkyttynyt, että nyt vasta kerrot ja kysyin koska oli sairastunut. Perjantaina oli lääkekuurin saanut ja siis sunnuntaina pyysi kyläilemään!!!Siinä vaiheessa puin jo vauvalleni päälle ja kehotin isompaa laittamaan kenkiä jalkaan, kun olin todella raivoissani. Sanoin melko tiukalla äänensävyllä, että me ei kyllä haluta sairastua, etenkin kun vauva on vasta 1kk!! Ei tämä äiti tainnut edes tajuta miksi lähdimme niin äkkiä, kun ovella kyseli loppuviikon suunnitelmia ja kun sanoin, että on menoa ja että parantukaa rauhassa, niin naureskeli vaan ja sano että ens viikkoon sitte.
Juuri nyt en halua nähdä kyseistä perhettä enää milloinkaan, mutta tiedän että se ei ole mahdollista, joten antakaa jotain vinkkejä miten tällaisen äidin kanssa pärjää?? Etenkin kun tämä ei ole ensimmäinen kerta kun näin käy - edellisellä kerralla olin viimeisilläni raskaana ja meidän piti mennä heille leikkimään, mutta olin nukkunut todella huonosti niin soitin ja peruin tulomme, juteltiin niitä näitä jonkun aikaa ja lopuksi hän sanoi, että " kyllä tänään olisi ollutkin vähän huono päivä, kun meidän isillä on oksennustauti, toivottavasti ei tartuta meidän tyttöä" , niin eihän minun tai poikani terveydellä niin väliä...
AaaRGH!! Kiitos niile jotka jaksoivat lukea tai vastatakin jotain, vähän jo helpotti kun sai purkaa pahaa oloa pois!!!! :)
-Naseli-
Kommentit (12)
Jatkossa jos olette tekemisissä niin tarkasti kysyt heidän sairastilanteen. Mie tiiän kanssa pari äitiä, jotka ovat lasten sairastelujen väsyttäminä alkaneet järkätä kyläilyjä. Sitten kahvin äärellä kertovat, että kiva kun tuli vieraita, kun ollaan viikko oltu sisällä oksennustaudissa. Mie oon kanssa vauvan kanssa mennyt kylään ja siellä nähnyt lapsen olevan pilkkuja täynnä, rokossa.
Luojan lykky nämä ihmiset eivät ole miun ainoita ystäväoljenkorsia. Kuulumiset voi heijän kanssa vaihtaa puhelimellakin, niin ei taudit ainakaan tartu. Mie sain tarpeekseni jatkuvista ajattelemattomuuksista. Meille kutsun kyläillään sellaisia ihmisiä, jotka osaa ajatella muitakin kuin omaa itseään ja heijän luona voi turvallisin mielin kyläillä.
Ollaan kyllä sanottu parin vatsataudin jälkeen, että toivottaisi jos kertoisivat etukäteen, että voidaan itse päättää ja vastavuoroisesti samat toisin päin on nyt tehty.
En ole huomannut kyllä asialla mitään vaikutusta sairastelun määrään, sillä näemme joka tapauksessa sen verran usein, että tuntuu tarttuvan joka tapauksessa. Siten ollaankin vähän höllennetty sääntöjämme, ja vieraillaan oli joku oksutauti tai ei (kunhan nyt ei oksenneta oksentamasta päästyämme), erikoistilanteissa esimerkikis, jos toiset tarvitsee oikeasti apua arjessaan. Toisaalta, joku flunssa ei välttämättä edes tartu. Tai korvatulehdus varsinkaan.
Uusien lapsiperhetuttavien kesken on kyllä hyvä ja kohteliasta vähintäänkin sopia säännöistä aina näiden sairasteluiden suhteen. Kaikilla on oikeasti niin omat säännöt.
jos meille tulee kylään sairaana. Tyttöni ollessa myös 1kk kylään tuli nuori pariskunta (heillä ei ole lapsia) tällä naisella oli todella paha flunssa. Viikko meni ja tyttäreni sairastui rs- virukseen :,( oltiin sairaalassa pari yötä kun vatsa lihaksilla veteli henkeään jo. Mä olen monesti törmännyt tälläsiin äiteihin jotka ei tosiaan välitä vaikka tuovat sairaat lapsensa tartuttamaan omani. He vain tulevat, ja sitten meillä kotona vasta sanovat (vaikka puhelimessa sovittu tapaaminen) että meillä oli just mahatauti tai flunssa päällä ja lapsilla nenät vuotaa.
kutsutaan kylään, mutta esimerkiksi korvatulehdus ei nyt mitenkään tartu.
Mielestäni voisit sanoa kyseiselle äidille että olet tarkkana tautien kanssa ja jos he ovat sairaana/ovat juuri olleet sairaina et halua tulla kylään tai teille ei saa tulla.
Kysehän on vain erilaisista katsantokannoista.
Hyvin usein ihmiset arvostelevat että toiset tuovat lapsi käymään flunssaisina, mutta oman lapsen sairastelut eivät tunnukaan sitten niin tarttuvilta ettei heitä voisi toisten pariin viedä.
Itse olen erittäin tarkkana siitä etten vie lastani sairaana kylään tai perhekahviloihin, mutta en pane pahakseni jos meille tullaan flunssaisena. (mahatautipotilaita en sisjaan välttämättä ottaisi kylään sairauden akuttivaiheessa ainakaan.)
tämmöisiä tapauksia... Juuri ennen joulua mentiin yhteen paikkaan ja katselin aika kauhulla, kun koko porukka oli oikeen kunnon räkätaudissa, olivat olleet kuulemma jo yli 2viikkoa ja itse pyysivät meidät kylään. Niitäkin on, että sovitaan etukäteen tapaamisesta ja kun heille menee/he tulevat tänne, niin juuri silloin iskenyt se räkätauti... Asiasta olen sanonut kyllä ja ny tuntuu että alkaa mennä perille. Esikoisen kanssa en flunssasta niin tarkka ollut(mahataudista kyllä), mutta nyt pienemmän kanssa olen, kun hää tuntuu saavan aina ne taudit ja sit ne menee korviin. Tätäkin saanut muutaman kerran selittää ja silti jotku loukkaantuu.
Mutta ei se korvatulehdus tosiaan tartu. Ja yleensä esim. jo tarttuvien silmätulehdusten kanssa lääkärien ohje on vuorokauden kuluttua antibiootin ottamisesta ei ole enää tartuntavaaraa, vaikka silmä olisi minkänäköinen tahansa. Onhan se aina mahdollista että sisarus saa saman taudin, mutta ei pelkkä nuha ole kovin vakavaa (jossei sitten ole ihan tukossa).
Tiedän että pienen vauvan kanssa sitä varoo todella paljon, mutta yleensähän juuri ne pienet vauvat säästyvät parhaiten taudeilta (kun eivät liiku ja esim. äidiltä saadut vasta-aineet suojaavat vielä alkukuukausina). Eri asia on sitten se 2v, joka saattaakin ne taudit saada.
Toinen äiti ei ehkä ajatellut että olet niin tarkka tautien suhteen, varsinkin jos hänelläkin on pieni (vielä 4kk ikäinen) vauva ja hän ei itse ole niin tarkka. Ja kun korvatulehdus ei tartu ja nuha ei ole varsinainen tauti, niin ei ole edes minusta käyttäytynyt törkeästi. Tietenkin hän olisi voinut etukäteen ilmoittaa että heillä on nuhaa, tosin joissakin lapsiperheissä sitä on puolet vuodesta ja silloin tuntuu vähän hölmöltä aina ilmoitella siitä nuhasta, kun on tavallaan jo " normaalia" .
Itsekin olen ollut vauvojen/pienten lasten kanssa alkuun (ja varsinkin ensimmäisten lasten kanssa) todella tarkka ja ärsytti kun toiset olivat puolikuntoisia/minusta kipeitä. Myöhemmin olen kyllä löysännyt ja huomannut että oli hieman ylilyöntiä tautien karttelussa. Eiköhän normaali kanssakäyminen ei-sairaiden kanssa (sairauksiin ei lueta nuhaa) ole ihan ok, kunhan huolehtii käsihygieniasta. Ja se että joku toinen perheen jäsenistä (esim. juuri se isä) on esim. vatsataudissa kotona ei estä muuta perhettä liikkumasta, jos he ovat terveitä. Ja tosiaan antibioottikuurilla oleva korvatulehduspotilas ei pitäisi myöskään olla tartuntavaara.
Minusta siis hieman ylireagoit.
Olin itsekin sanomassa samaa, ettei se tauti enää tartu, kun antibioottikuuri on jo päällä. Ja jos vauvaasi imetät, niin aika harvoin 1kk:n ikäinen vauva saa juuri mitään tautia, koska äidin vastataineet suojaavat. Okei, ei mahdotonta, mutta huomattavasti epätodennäköisempää. Vaan eipä silti, nostan hattua sulle, että jaksat 1kk ikäisen kanssa ylipäänsä kyläillä! ;-)) Mä en varmaan jaksais... Enkä tainnutkaan.
Mitä tuohon sun " kaveruussuhteeseen" tulee, niin itse en kyllä vaivautuisi. Life' s too short. Jos teillä on tarpeeksi tuttuja ja leikkikavereita riittää ym., niin miksi ihmeessä tekohengittäisit jotain tuttavuutta, josta saat vain päänsäryn ja ärsytystilan. Mä olenkin kyllä ihmissuhteissa (osaksi masennuksen vuoksi) vähän liiankin laiska, mutta olen niin monta kertaa huomannut, miten tuollaiset tuttavuudet vain uuvuttavat, eivät uudista. Joten unohda kyseinen äiti lapsineen - etsikööt huvimestarin itselleen jostain muualta. Ja sitä paitsi, kaiken muun lisäksi (teidän kemiat ei tosiaan tunnu sopivan yhteen), tuo kuvio on suhteellisen tuttu: kuulostaa siltä, että kyseisen äiti-ihmisen kanssa tuttavuus on melko lailla hänen pillinsä mukaan menemistä. Missä vaiheessa mentiin teidän ehdoilla?? Kun ei ole sen läheisemmästä ihmisestä kyse (että " pitäis" jaksaa ymmärtää tms.), niin en todellakaan itse ainakaan jaksaisi moista.
Tästä olen monen tutun kanssa keskustellut ja tiedän, että ajatuksia on erilaisia. Itse olen sitä mieltä, että kyllä se nuhakin tauti on, mutta ei isommalla lapsella niin iso asia kuin pienellä vauvalla.
Ei äidinmaito loputtomiin suojaa, meillä on täysimetyksestä huolimatta jokainen lapsi saanut ensimmäiset flunssan vajaan kahden kuukauden sisällä syntymästä, esikoinen oli kaksiviikkoinen ekan flunssan saadessaan (tuli vierailta). Ei paljoa naurattanut, kun puolestaan kuopuksen kanssa nukuin viikon sohvalla puoli-istuvassa asennossa vauva rinnan päällä, että pikkuinen sai nukuttua. Vauvalle nuha on iso asia, kun nenä on tukossa ja syöminen ei välttämättä onnistu kunnolla. Lisäksi vauva yleensä valittaa oloaan ja saattaa nukkua todella huonosti. Siinä sitten väsyneenä pyörittää kotia ja hoitaa muitakin lapsia. Ja pahimmassa tapauksessa kaikki lapset ovat yhtäaikaa toipilaina ja äidin pitäisi revetä hoitamaan jokaista.
Joten pienen vauvan kohdalla ymmärrän hyvin nuhaisten ihmisten välttelyn, teen sitä itsekin. Meillä on yksi tuttavaperhe, jolta saamme flunssan melkeinpä joka kerta, kun näemme, joten tiedän ettei heitä kannata nähdä, jos lähiaikoina on jotain menoa, jota varten pitäisi pysyä terveenä :/ Ymmärrän myös sen, että heillä on vähän väliä nuhaa, kun lapset hoidosta saavat kaikenlaisia pöpöjä, mutta en silti halua niitä pienelle vauvalle.
Kannattaa puhua omat ajatuksensa ja tapansa toisillekin, jotta on helpompaa olla tekemisissä.
Porenn ja kolme pientä
Mun mielestä taudeista täytyy ilmoittaa. Sitten toinen perhe voi itse päättää, haluaako tavata. Vaikka vastasyntynyt ei flunssaa saisikaan, äiti ja toinen lapsi voi saada. Jos äiti muutenkin vielä toipumassa synnytyksestä, imetystaipae on alussa jne..., niin kukapa sitä uuvuttavaa tautia haluaisi.
Mun mielestä sairastelun suhteen täytyy edetä tilanteen mukaan. Jos meillä on joku tärkeä meno tulossa, saatan jätää menemättä flunssaiseen perheeseen tai avoimelle päiväkodille. Samoin, jos meillä on puolentoista kuukauden sairasteluputken jälkeen jälleen lapset terveenä, en viitsi mennä ottamaan uutta flunssaa. Oman kokemukseni mukaan taudit eivät niinkään tartu puistosta, kaupasta tms. Kotiin tullessa pestään kädet, eikä kaupan hyllyjä ole tapana nuolla. Sen sijaan päiväkerhot, avoin päiväkoti ja sisätiloissa leikivät flunssaiset lapset tartuttavat.
Kerhoissa on nuhaisia lapsia, minkä ymmärrän, koska eihän lapsia voi viikko tolkulla eristää. Itsekin käymme nuhaisina kerhoissa. Kuten sanoin, jos tilanteemme ei salli sairastamista, sitten jätämme kerhon väliin.
Joo, tämä kyseinen äiti varmaan on korvakierrelapsen äiti ( kuten minäkin ) joka tietää että 2pvä. ab - kuurin aloituksesta tauti ei enää tartu, ja oireetkin yleensä jo helpottuu ja lapsi on taas " normaali " . Korvatulehdus ei tartu muutenkaan, mutta flunssa kyllä. Jokainen korvalääkäri muistaa siitä kyllä kertoa!
Kahden pienen lapsen kotiäitinä olen kyllä sitämieltä, että mihinkään en oikein voisi mennä jos tartuntoja välttelisin.. Ja tosiaan jos joku tärkee meno tulossa, niin silloin kerhoihin tai perhekahviloihin ei mennä. Reilua olisi kertoa tälle toiselle äidille, että mitä ajattelee taudeista ja sairasteluista, koska näkökantoja on monia ja ihmiset erilaisia.
Minulla esikoisella infektioastma, joten flunssatartunnat ovat rittäin ei-toivottuja, mutta vältellä niitä ei voi. Kuopuksella eka korvatulehdus 10 viikkoisena, vaikka oli rintaruokittu. Ja vuodenikäisenä putkitettiin korvat. Ja imetin vuodenikäiseksi. Tälläkin hetkellä ollaan flunssaisia, tartunnanlähteellä ei väliä, kunhan vaan lapset pian toipuisivat!
Terv. äiti, joka jättää huomiseen perhekahvilaan viemättä räkäiset lapset ja tyytyy puistoiluun
Kiitos kaikille kommentoijille, täytyy tosiaan sanoa suoraan kyseiselle äipälle, että toivoisin, ettei kipeänä nähtäisi ollenkaan. Ja selvennykseksi vielä ,että toki tiedän että korvatulehdus ei tartu, mutta nuhakuume kyllä tarttuu etenkin lelujen välityksellä, ja kyseinen tilanne oli vain viimeinen niitti tältä äidiltä, että oli todellakin parempi ,että lähdin siinä tilanteessa pois. Ja kuten joku kirjoittikin en todellakaan pienen vauvan ja uhmanaperon lisäksi halua mitään nuhaa tällä hetkellä, jos vain sen voin välttää...eli viestissäni oli todellakin kyse tunteiden purkaamisesta, kuten otsikkokin kertoi :)
Valitettavasti en tästä äidistä ihan helpolla eroon pääse (miehensä ja appivanhempansa kun ovat yrityksensä puolesta tekemisissä oman mieheni kanssa), mutta alan pitää tiukempaa linjaa ja olemaan vähän vähemmän kiltti - onhan hänellä auto joka kulkeevarmasti perhekahvilaan yms.
Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!!!
-naseli-
hermot menee. Eihän tuo äiti, josta kerroit, varmasti mitään pahaa tarkoita, mutta sehän tekee tietysti asian vain vaikeammaksi. Jos joku olisi suoraan ilkeä, olisi helpompi suhtautua. Ehkä sinun olisi syytä vain yrittää kunnolla selittää, että toivoisit hänen kertovan ajoissa, jos lapset ovat kipeänä. Voisihan se jotain auttaa. Ja muuten sinun varmaankin täytyy jatkaa samaa linjaa, eli välillä vain yksinkertaisesti kieltäytyä kutsusta, jos teillä on muuta menoa.
Ei ole helppoa tasapainoilla tilanteessa, jossa ei halua loukata toista mutta haluaa kuitenkin suojella lastensa terveyttä ja myös omaa yksityisyyttään.
Itse suhtauduin ennen aika huolettomasti pöpöihin ja flunssiin, siis sikäli, että en välittänyt, vaikka joku seurassa olisikin kipeänä ja mahdollisesti tartuntavaarallinen. Mutta pojan syntymän jälkeen olen kyllä muutamaan otteeseen ollut ihan raivona, kun meille on tullut vieraita räkä valuen.