Pitäkää puolikuntoiset lapset kotona

Joten pelkän räkäisyyden ja yskän vuoksi en jäisi kotiin. Oma poikani on ainakin ollut melkein yhtäjaksoisesti nuhassa tai yskässä jo vuoden verran. Välillä on ollut viikon parin taukoja. Yhtään antibioottikuuria hän ei ole tarvinnut, eli ihan tavallisia virusflunssia ja kurkunpääntulehduksia ovat olleet kaikki. Poika oli aikaisemmin 9 kk päiväkodissa. Siellä oli selvä sääntö, että kuumeista lasta ei saa tuoda hoitoon ja yksi kuumeeton päivä pitää olla kotona. Pelkkä räkäisyys ei ollut hoitoon tuonnin este. Sen mukaan lasta hoitoon toki veimme ja yleensä kaikki ryhmän lapset olivat samaan aikaan räkäisiä. Kun lapsi oli kuumeessa tai selvästi sairaan oloinen, eli ei jaksanut touhuta normaalisti, pidimme häntä toki kotona. Nykyisin käyn siis räkäisen poikani kanssa kerhoissa, koska en näe pelkkää räkäisyyttä syyksi jäädä kotiin. 13 flunnsa/vuosi kuulostaa ainakin omaan korvaani ihan normaalista. Niin meillä on sairastettu. Lapsi on siis melkein kokoajan joko flunssassa tai toipilas. Kotiin jääminen saa kuitenkin sekä äidin, että lapsen hyppimään seinille.

kun sattuu olemaan lapsella parantumaton keuhkosairaus, ei voi kerhoihin näköjään edes mennä, kun sinne kuskataan aina räkäisiä lapsia joiden vanhemmat ei välitä että joillekkin lapsille flunssa ei ole todellakaan pikkujuttu. Hypitään sitten seinille täällä kun ei voida mihinkään mennä. Mä en kyllä kehtaa viedä lastani tosi räkäisenä kerhoon tartuttamaan muita, voihan olla että jollekkin muullekkin se flunssa ei ole niin pikkujuttu.

joten nuo flunssat eivät tosiaankaan ole kaikille pikku juttu. Nimimerkki viisi kertaa spiralla oltu kahdenviikon sisään

sandelmiina:

kun sattuu olemaan lapsella parantumaton keuhkosairaus, ei voi kerhoihin näköjään edes mennä, kun sinne kuskataan aina räkäisiä lapsia joiden vanhemmat ei välitä että joillekkin lapsille flunssa ei ole todellakaan pikkujuttu. Hypitään sitten seinille täällä kun ei voida mihinkään mennä. Mä en kyllä kehtaa viedä lastani tosi räkäisenä kerhoon tartuttamaan muita, voihan olla että jollekkin muullekkin se flunssa ei ole niin pikkujuttu.

Siis ihan vilpittömästi kaikki sympatia perussairautta sairastaville lapsille ja heidän vanhemmilleen, mutta täytyyhän sitä kai käsittää, että niin ikävää kuin se onkin, on se perheen oma ongelma... Uskokaa pois, minulla on kuin onkin ihan omakohtaistakin kokemusta tuosta. Siltikin olen sitä mieltä, etteivät esim. diabeetikon vanhemmat voi vaatia herkkujen pannaan julistamista vain siksi, ettei heidän jälkikasvunsa voi niitä syödä. Tai oman moniallergisen nuorimmaiseni kärsimykset ovat surullisia ja valitettavia, mutta ne ovat meidän perheen elämää...

Okei, tuo KESKIMÄÄRIN 13 flunssaa/vuosi on jäänyt jostain väitöskirjasta tms. mieleeni, ja lienee siis yläkanttiin, mutta mm. täältä http://www.lastenlaakari.com/9.htm voimme nähdä mustaa valkoisella siitä, että pienet (juuri pk- ja kerhoikäiset...) lapset sairastavat KESKIMÄÄRIN (huom! keskiarvo saadaan siis siitä, että toiset sairastavat vähemmän ja toiset -jopa- enemmän) n. 10 flunssaa/vuosi ja useampikin tietolähde googlessa todentaa sen, että flunssapas ei paranekaan 3-5 päivässä, vaan kestää lapsilla KESKIMÄÄRIN 7-12 vuorokautta. Ihan helpolla laskutavalla pääsemme siihen, että jos sairaspäiviä on keskimäärin 10 ja flunssia 10, niin lapset sairastavat 100 päivää vuodessa. Siis apua, tuo on KOLME KUUKAUTTA vuodesta, jolloin leikki-ikäinen ei voi osallistua kerhotoimintaan tai vastaavaan, jotta ei vain veisi yhtään pöpöä mukanaan... Ja edelleen peräänkuulutan sitä ehdotonta tosiseikkaa, että suuri osa infektioista tarttuu ENNEN KUIN oireet ovat puhjenneet!!! Eli ennen kuin nuo ajattelemattomat ja ilkeät vanhemmat ovat edes kaivaneet nenäliinapaketit esiin...

En suinkaan kaikesta sanomastani huolimatta kannata selkeästi sairaiden ja puolikuntoisten lasten rehaamista yhtään mihinkään. Se ei todellakaan ole mielekästä yhdellekään osapuolelle - vähiten lapselle itselleen! Mutta kyllä nykyaikana on vallalla - niin tässä kuin monessa muussakin asiassa - muiden syyllistäminen ja sormella osoittelu. Kaikki muut lapset ja vanhemmat ovat ilkeitä ja ajattelemattomia, itse on viaton ja puhdas pulmunen? Toivottavasti edes perussairaiden lasten vanhemmat pitävät sitten huolen riittävän pitkästä toipilasajasta, etteivät tartuta edelleen muita (kenties perussairaita) lapsia ja katkaisevat tehokkaasti sen epidemian omalta osaltaan...

Lasten virusflunssat ovat erittäin herkästi tarttuvia tauteja jotka tarttuvat herkimmin juuri ennen sairauden puhkeamista tai ensimäisinä päivinä sairauden puhkeamisen jälkeen. Jo sairastunutta lasta ei siis ole mitään syytä eristää. Poikani päiväkodissa kaikki ryhmän lapset sairastuivat aina flussaan samana tai seuraavana päivänä. Tästä kertoi 30-vuotta alalla työskennellyt lastenhoitaja. Päiväkodin ohje oli, että flunssaisen lapsen voi tuoda hoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen, kunhan lapsi jaksaa normaalisti leikkiä ja osallistua päiväkodin toimintaan. Pelkkä nuha tai yskä ei siis ollut mikään hoitoon tuomisen este. Tätä ohjetta olen noudattanut päiväkotiaikana ja sitä olen pitänyt hyvänä ohjeena myös kerhoihin osallistumista arvioidessani. Meilläkin perheessä sairastetaan astmaa ja lapsella on sukurasitus sairauteen molempien vanhempien puolelta. Luulisin, että pojan toistuvat kurkunpääntulehdukset ja jatkuva yskä liittyvät tähän. Astma ei kuitenkaan saa liikaa rajoittaa lapsen elämää eikä leikkejä. Toki niiden lasten kohdalla, joiden vastustuskyky on perussairauden vuoksi merkittävästi alentunut, tulee toimia sairauden vaatimalla tavalla.

Minulla kans ärsyttää niin suunnattomasti sellaiset vanhemmat. Sitten kun kysyt syytä niin vastaukseksi tulee että kun ei lääkäri ei antanu sairaslomaa. Minä en pyydä, vaan sanon lääkärille että kirjoita sairaslomaa ja aina on tullu.

Ja jos lapsi ei siinä 3:ssa päivässä tervehdy niin vien uudestaan lääkäriin ja vaadin taas sairaslomaa. Yksinkertaista.

on minulle toitotettu niin kauan kuin minulla on lapsia ollut, eli neljä vuotta. On siis ihan normaalia, että lapset sairastuvat flunssiin herkästi. Meillä kaksi lasta ovat kyllä noudattaneet tätä tilastoa kiitettävästi ellei ylikin.



Olen samaa mieltä kuin muutama edellinenkin, että aivan terveitä päiviä ei monen montaa syksystä kevääseen asti löydy - ja siksi ei voi eristäytyä muusta maailmasta. Johan pöpöt tarttuvat ostoskärryistäkin.



Itse yritin korvatulehdusten takia vältellä flunssaisten lasten tapaamista aikani huomatakseni, että saamme flunssan joka tapauksessa jostain muualta. Näin kävi erittäin monta kertaa. Myös vatsatautien kanssa.



Kurjaa tietty tuo tilanne, jos on jokin perussairaus. En tiedä tuohon asiaan ratkaisua ellei sitten haluta, että puolet(?) kerholaisista on nuhan ja/tai yskän takia poissa suurimman osan kerhokerroista. Pitäisikö olla erikseen kerhot perusterveille (mutta infektioita sairastaville) ja perussairaille lapsille? Ei sekään kovin järkevältä kuulosta...



Minä ajattelisin kerhojen kohdalla, että vasta sairastunutta lasta en sinne veisi. Vasta kun flunssa olisi jo kestänyt muutamia päiviä, veisin lapseni kerhoon. Tällöin käsittääkseni pöpö ei enää ihan yhtä herkästi tartu.

Varsinkin tuota overpoweredin kommenttia, että pitkäaikassairaat ovat perheen oma ongelma.



vietin viime yön astmaisen lapsen kanssa lastenklinikan osastolla ja yllättäen tämä ketju nousi mieleen. en ymmärrä miksi flunssainen lapsi ei ole perheen oma ongelma, jos heitä joutuu pitämään kotona. Ei nimittäin kaikki lapset sairastele niin paljoa. Meillä on kaksi aj puolivuotias joka juuri on elämänsä toisessa flunssassa.



En ole itsekään aikaisemmin ole olut kovin tarkka näissä asioissa, mutta kyllä nyt on mielimuuttunut. Eli mielestäni ei kerhoihin tai muskareihin tarvitse tuoda lasta, joka on selvästi räkäinen ja yskäinen. Ja aina kannattaa miettiä itseään haluaisitko itse lähteä juuri vatsataudissa oleena tai kovassa flunssassa harrastamaan. Eli kyllä lapsikin tarvitsee rauhan sairastaa.

ymmärrän kyllä että flunssia aina tulee ja menee ja lapsilla varsinkin useasti nenät vuotaa. Ja päiväkodissahan väkisinkin nuhaneniä aina. Meidän poikaa ei voi päiväkotiin tämän asian takia viedä. Hoidan siis kotona omaishoidontuella. Mutta vien kuitenkin kaksi kertaa viikossa kerhoon, että lapsi saa vähän opetella ryhmätaitoja ennen eskari-ikää ja muutenkin viettää aikaa muiden samanikäisten kanssa. Onneksi meidän kerhossa pestään kädet huolellisesti kerhoon mentäessä ja ennen eväiden syöntiä, voi sillä ainakin jokusen pöpön välttää..:)



Tosiaan se on meidän perheen oma ongelma kun on vaikeasti sairas lapsi. Eikä minun olisi pakko viedä lastani kerhoon. Eikä lääkäri edes sitä suosittele. Mutta voihan sitä flunssan leviämistä edes pikkuisen yrittää vähentää juuri käsienpesulla/desinfioimisella, ja sillä ettei vie lastaan kerhoon juuri kun flunssa on alkanut ja tarttuvuus suuri, varsinkaan jos ei ole juuri sinä päivänä PAKKO mennä kerhoon.

Enkä aio myöskään pakottaa muita kerhon lapsia ottamaan 25 kapselia lääkkeitä päivässä vaikka meidän lapsi joutuukin ottamaan. heh.:) Joo, tuli tosiaan sekavaa tekstiä kun on vähän kiirus, ja taisi tuo edellinen tekstini antaa liian jyrkän kuvan ajatuksistani.

5xmamma:

Varsinkin tuota overpoweredin kommenttia, että pitkäaikassairaat ovat perheen oma ongelma.

vietin viime yön astmaisen lapsen kanssa lastenklinikan osastolla ja yllättäen tämä ketju nousi mieleen. en ymmärrä miksi flunssainen lapsi ei ole perheen oma ongelma, jos heitä joutuu pitämään kotona.

Ensimmäiseksi sanottakoon, että edelleenkin tarjoan sympatiaani kaikesta huolimatta niin sinulle kuin muillekin perussairaiden lasten vanhemmille. Tiedän, ettei elämä ole herkkua - kaikkein vähiten lapselle itselleen! Toivon teille pikaista tokenemista.

Mutta tietääkseni en missään kohtaa väittänyt, etteikö flunssainen lapsi ja vastuu pöpöjen levittämisestä olisi ihan jokaikisen vastuulla. Päin vastoin! Ja jos kurkkaat ensimmäistä kirjoitustani, peräänkuulutan siinä mm. käsihygienian tehostamista ihan jokaiselle ja jopa käsihuuhteita päiväkoteihinkin (+kerhoihin??) edes epidemia-aikoihin. (Onneksi niitä myydään kylläkotioloihinkin - itsellä esim. kesäaikaan on aina alkoholigeeliä repussa eikä piknikillä syödä palaakaan ennen kuin on kaikki kädet käsitelty... Katseita saadaan usein osaksemme, mutta who cares? ;o)) Asiasta on tehty n tutkimusta, joiden tuloksille ei kuitenkaan resurssien puutteessa lotkauteta yhteiskunnallista korvaa... Sanottakoon, ettei pöpökammoiseksi kuitenkaan kannata heittäytyä - ja aivan kuten joku sanoikin, taudit tarttuvat vaikkapa ostoskärryistä... Mieleen on jäänyt, miten jokunen vuosi sitten A-virusepidemian aikaan oikein uutisissa kerrottiin, miten flunssa voi tarttua vaikkapa alennusmyyntitavaroista, joissa pöpö elää jonkin aikaa. Eli kun niitä on tutkittu räkäisin käsin ja menet itse hypistelemään samaa tavaraa (esim. vaatetta), vaikket sitä ostaisikaan, saatat kuitenkin viedä kotiin A-viruksen ihan ilmaiseksi...

Ja aina kannattaa miettiä itseään haluaisitko itse lähteä juuri vatsataudissa oleena tai kovassa flunssassa harrastamaan. Eli kyllä lapsikin tarvitsee rauhan sairastaa.

Tämän olen itsekin toistanut useampaan kertaan. Olen siis tässä asiassa 200%sesti samaa mieltä!

Tunnustan lopuksi, että provosoin ketjua osaksi tahallani... Tosin edelleen jankutan samaa, eli viime kädessä perussairaus ON lähipiirin ongelma - ei siitä voi mitenkään syyllistää ketään muuta. (Ellei kyseessä ole ympäristösaasteet tms...) MUTTA se ei tietenkään estä sitä, etteikö olisi syytä ajatella joskus muidenkin napoja kuin omaansa! Siis molemmin puolin. Totta kai yhteiskunnalliset asiat ovat ihan meidän kaikkien vastuulla, niin pöpö- kuin muissakin asioissa. Mutta *tartuntataudit* nyt vaan ovat tarttuvia!

Minusta tämä ketju vain niin hyvin kuvastaa nykyistä suuntausta osoittaa sormella vääjämättä jonnekin pois päin itsestä. Yritin - nähtävästi kehnolla menestyksellä - provokaatiollani herättää ihmiset ajattelemaan asiaa myös muiden kannalta....

aloitti tammikuun alussa päiväkodin. aikaisemmin ollut kotihoidossa, ja silloin sairastanut noin 2 kertaa vuodessa, ne tavalliset flunssat keväällä ja joulun tienoilla.



nyt kun vein päiväkotiin, niin viikko siitä oli flunssa, ja nyt kuukauden kuluttua aloituksesta tuli vatsatauti. ikinä ei ole sairastanut näin paljon! olin kauhuissani kun huomasin miten paljon räkäisiä lapsia siellä päiväkodissa pyörii. itse soitin päiväkodin johtajalle ja kerroin että poikamme nuhainen. hän kuulosti yllättyneeltä kun kerroin että en viitsi tuoda etteivät muutkin sairastu.



Ihmettelen todella miten lapset aika kevyesti laitetaan hoitoon.. vähän kyllä hirvittää että laitoin lapseni päiväkotiin. kaikki ovat kyllä kertoneet näitä kauhujuttuja siitä miten päiväkodista saa kaikki tartunnat, mutta enpä uskonut. nyt uskon !



osalla vanhemmista varmaan pakko viedä, mutta varmaan osa myös tätä NIIN YLEISTÄ SUOMALAISTA VÄLINPITÄMÄTTÖMYYTTÄ MUITA KOHTAAN!

vielä muutama kommentti, jotka tosin voivat nostaa myrskyn vesilasissa.



* Virustaudit usein tarttuvat jo ENNEN kuin omat oireet puhkeavat

* taudin kantaja ei useinkaan itse sairastu (hyvä vastustuskyky)

* Mielestäni lääkäri on kyllin ammattitaitoinen arvioimaan, onko lapsi eristettävä kotiin vai ei. Sairaankin lapsen saa helposti dropattua " terveeksi" , joten lääkärin arvio on luotettavampi kuin äitien ja isien pk-aulassa

* mistä ihmeestä voitte olla varmoja, että lapsenne sai taudin juuri päiväkodista/kerhosta eikä esim. kaupan kassajonossa, vieraasta ovenkahvasta, ostoskärryistä, bussissa/junassa, vanhempien työpaikalta tms.

* monikaan vanhempi ei voi olla töistä pois viikkotolkulla, vaikka lapsi sattuisi yskäisemään silloin tällöin tai nenä vähän valuisi

* meillä kahdessa päiväkodissa on ohjeena ollut tuo yksi kuumeeton päivä

* virukset voivat tarttua myös pinnoilta, kosketuksesta jne. Saako lapsesi koskea vieraisiin ovenkahvoihin, pöytiin, kaupan ostoskärryihin jne?

* käsipesu saippualla puhdisstaa kyllä liasta, kurasta jne, mutta ei tapa viruksia tai bakteereita. Siihen tarvitaan paljon vahvemmat aineet ja ainakaan atoopikkoni iho (eikä omanikaan) niitä kestä, joten olen pyytänyt pk-henkilöstöä minimoimaan saippuapesut eikä siihen tarvitse muiden vanhempien puuttua (törkeää mitätöidä lapselle lääkärin, vanhempien ja pk-henkilöstön sopimus) Kannatan käsipesua, mutta kohtuudella.



ja niinhän se on, että lapsi sairastaa aluksi tiheään, kun menee päiväkotiin ja kouluun. Kierre useimmiten taittuu vastustuskyvyn kasvaessa.

Tuo 3 pv sairasloma lapsen sairastuttua on lapsen hoidon järjestämistä varten ja monikaan työnantaja ei maksa palkkaa ainakaan ylimenevältä ajalta. Olenpa kuullut niistäkin, jotka maksavat vain ensimmääisestä päivästä. Kaikilla ei ole niin vakaata taloutta, että voisivat olla pois töistä palkatta ja samalla maksaa vielä lääke- ja lääkärikuluja.

Imettelen kyllä lääkäriä, joka kirjoittaa äidille sairaslomaa perusterveen lapsen virusnuhan takia. (asiatonta eikä mulle kuulu, mutta tulipa mieleen, onko lääkärisuhteesi pelkkä potilassuhde;))

Puolukanvarpu:

Minulla kans ärsyttää niin suunnattomasti sellaiset vanhemmat. Sitten kun kysyt syytä niin vastaukseksi tulee että kun ei lääkäri ei antanu sairaslomaa. Minä en pyydä, vaan sanon lääkärille että kirjoita sairaslomaa ja aina on tullu.

Ja jos lapsi ei siinä 3:ssa päivässä tervehdy niin vien uudestaan lääkäriin ja vaadin taas sairaslomaa. Yksinkertaista.

itse päiväkodissa työskentelevänä en vaan jaksa ymmärtää vanhempia, jotka tuovat lapsen hoitoon ja sanoiva tämän oksentaneen illalla. Miein ettei itselle tulisi mieleenkään lähteä töihin, jos olisin juuri oksentanut, kyllähän se vie voimat täysin.



Tottakai tällaisen sairaanlapsen kanssa yrittää vältellä sairaita lapsia, mutta kyllähän meilläkin isot kantaa niitä pöpöjä koulusta vaikka pienen eristäisinkin kotiin.



Ongelma on tuo vastustuskyvyn kasvaminen. Totuus taitaa ola kuitenkin se, että sairastaminen ei lisää juurikaan vastustuskykyä muuta kuin sille taudille joka on juuri sairastettu ja kun pöpöjä liikkuu satoja erilaisia ei sairastamalla oikein vaatustuskykyä lisätä.



Meidän arjen pelastaa kunnan maksama sairaille lapsille tarkoitettu eritishoitoraha, jonka turvin voin pitää pienen vielä kotihoidossa ja antaa sijaisen hoitaa työt työpaikalla. En tiedä kuinka moni kunta tarjoaa tällaista tukea infektioherkille lapsille, mutta onneksi meidän kunta.

voisiko sille vastuskyvylle tehdä jotain siis parantaa.. Sairastamalla se ei todellakaan kohota kuin sen yhden pöpön sietoa rajallisen ajan.



Miten ruokavalio? fyysisen kunnon kohotus? stressin ja masennuksen nujertaminen? onko kellään tutkittua tietoa?



Teija Tiheäsalon artikkelista (K&T)

Ihminen voi tukea ja vahvistaa omaa vastustuskykyään kohentamalla yleiskuntoa. Lista on tuttu: terveet elämäntavat, tasapainoinen ruokavalio, riittävä uni, sopivasti liikuntaa, positiivinen elämänasenne, ei tappotahtista työntekoa jne



(lapsellehan tuo tappotahtinen työnteko markitsee pitkiä ja raskaita hoitopäiviä)

eikö sillä oksentamisen syyllä ole mitään väliä???

Elävästä elämästä ja tää on vielä totta:

Olin varoittanut hoitosuhteen alussa pk-väkeä, ettei lapselleni kannata kerralla antaa paljon herkkuja, tottumaton kun on karkkeihin, sipseihin jne. Olipa sitten nyyttärit päiväkodissa. Laitoin täysjyväkeksipaketin, pähkinöitä jne mukáan. Oli lapsi ensin pyytänyt omia eväitään pöydästä, mutta sitten esimerkin voimalla aloittanut " juhlia" kun cashew-pähkinät ja omat keksit olivat kadonneet pöydästä.

Tuloksena 3xripulit ennen kotiinlähtöä niin, ettei vessaan ehtinyt, sokkihoidon saanut masu protestoi eikä oksentamattakaan selvitty.

Vein lapsen aamulla hoitoon. Tosin vähän myöhemmin kuin muulloin. Johtajatar tuli henkilökohtaisesti kertomaan, että olivat viimeiset nyyttärit siinä päiväkodissa. Herkkuja syötiin kuulemma vielä viikkojen päästä retkillä.

5xmamma:

itse päiväkodissa työskentelevänä en vaan jaksa ymmärtää vanhempia, jotka tuovat lapsen hoitoon ja sanoiva tämän oksentaneen illalla. Miein ettei itselle tulisi mieleenkään lähteä töihin, jos olisin juuri oksentanut, kyllähän se vie voimat täysin.

Tarkoitin itse vatsatautia, joka johtuu jostain ihan muusta kuin ylensyömisestä. Toisaalta, jos lapsi on oksentanut ihan mistä syystä tahansa eikä uusi ruoka vielä maistu, on voimat tietenkin aika vähissä, olo aika vetämätön eikä silloin kuulu päiväkotiin, vaikka ei muita tartuttaisikaan.



Mutta tuo on vähänsama, kun minä soitin kerran eräälle äidille päiväkodista, että tyttö oksentaa, voisitko tulla hakemaan hänet kotiin. Äiti raivostui ja tivasi kovasti onko tytöllä todella vatsatauti, vai oksentaako hän jostain muusta syystä. yritin siinä sitten selittää, että se on loppujen lopuksi minulle ihan sama, en ole lääkäri ja tyttö on kipeä eikä voi olla päiväkodissa. No oli sitten oksentanut toisen kerran autoon, jolloin äitikin uskoi, että on kipeä. Argh... Välillä vaan menee hermo vanhempien kanssa, anteeksi tämä vuodatus

Mielestäni on törkeää, että vastuu ylensyömisestä/herkkujen laadusta lykätään 3-vuotiaalle, joka ei kykene arvioimaan, mistä masu menee vinksin vonksin. Luulipa lapsi kai lounastavansa..

5xmamma:

Tarkoitin itse vatsatautia, joka johtuu jostain ihan muusta kuin ylensyömisestä. Toisaalta, jos lapsi on oksentanut ihan mistä syystä tahansa eikä uusi ruoka vielä maistu, on voimat tietenkin aika vähissä, olo aika vetämätön eikä silloin kuulu päiväkotiin, vaikka ei muita tartuttaisikaan.

En kommentoinutkaan näitä juhlia, olen samaa mieltä siitä että henkilökunta noudattaa vanhempien toiveita herkkujen määrässä ja laadussa. Yritin vain yleensä kommentoida sitä, että vanhempien tehtävä on arvioida jaksaak lapsi olla hoidossa ja itselläni hyvänä mittarina on monesti se mitä ajattelen omasta olostani. Eli jos olen itse huonovointinen vaikka sitten syötyäni liikaa ja oksentanut eikä uusi ruoka vielä maistu, en jaksaisi tehdä töitä.

Tuo vastustuskyky ei todellakaan ole oma valinta, kuten joku yritti esittää. Se on luontaisesti toisilla parempi kuin toisilla -ihan samassa perhepiirissäkin. Meillä ollaan nykyään jatkuvasti kipeänä. Normaalisti eletään, kädet pestään kotiin tultaessa, joka päivä ulkoillaan, syödään päivittäin hedelmiä, marjoja, vihanneksia jne...



Tietenkään elämästä ei voi eristäytyä. Kamala ajatuskin. Tervettä järkeä silti on syytä käyttää. Meille esim. esikoisen syntymän jälkeen tuli kyläilemään todella räkäisiä ihmisiä. Kyllä, vauva on melko hyvin suojassa äidinmaidon takia, mutta ei kukaan juuri vauvan synnyttänyt halua tautia itselleen. Kaupassa ostoskärryjä ei ole tapana nuoleskella, eikä bussissa kaiteita. (Ei muuten enää kolmevuotiaskaan...)



Jo eläkeikää lähestyvä kokenut ja sydämellinen terkkarimme sanoi, että ihmisillä on nykään maalaisjärki hukassa näiden sairastamisien suhteen. Kun ajatellaan, että vakavia tauteja ei olekaan ja kaikkiin löytyy lääke. Sitten tullaan räkäsisinä synnytysosastolle suvun uutta vesaa ihmettelemään jne...



Itse olen tällä hetkellä kotona, ja kyllä tämä sairastaminen väsyttää. Todella. Silti tapaamme toisinaan ystävien kanssa, käymme kerhoissa jne... vaikka seurauksena onkin räkätauti. Aika monet lapset kun todella ovat jatkuvasti nuhaisia.Tosin aina ystäväpiirissämme pienten lasten äitien kesken kysymme, voiko nuhainen lapsi tulla kylään ja kerromme, jos omillamme on sairauksia... Eräällä tuttavapiirimme lapsella on korvakierre, joten on ymmärrettävää, että tähän perheeseen ei haluta nuhavieraita. No, nyt olen kotona, joten ei tarvitse miettiä poissaoloja töistä yms... Töissä ollessa en kerta kaikkiaan voi ottaa lapsillemme naapuripitäjän pöpöjä, kun oman päiväkodin pöpöissäkin on tarpeeksi.



Olen sitä mieltä kuin virallinen suosituskin, eli että nuhainen ei-kuumeinen lapsi voi olla päivähoidossa, jos jaksaa normaalisti. Pelkän nuhan takia ei voi kaikilta työpaikoilta jatkuvasti olla poissa. Ei vain voi. Sen sijaan kotihoidossa olevat nuhaiset voi hyvin hoitaa parempaan kuntoon, ennen kuin mennään perhekerhoihin. Se on lapsen etu -ja muiden lapsen. Täytyy meidän äitien huomioida se, että on olemassa moniallergisia astmaatikkolapsia, perussairauden omaavia lapsia, ´korvakierre lapsia. Kaikille flunssa ei ole vain flunssa. ja näilläkin lapsilla on oikeus tavata muita lapsia, leikkiä uusilla leluilla jne...