Kaksoset
sain juuri tietää odottavani kaksosia. Ensijärkytys melkoinen!!!
Miten synnytys? Miten kahden vauvan kanssa pärjää? Miten tuplat pitää ottaa huomioon " varustelussa" ? Esikoinen on vauvojen syntymän aikaan melkein 3 vuotias.
Nyt tuntuu siltä että A-P-U-A !!
jethuu 10+3 x2
Kommentit (3)
Muistan itsekin kuin eilisen päivän kun sain kuulla odottavani kaksosia, silloin oli rv 12. Viime torstaina, 06.heinäkuuta, täytti meidän tytöt 1 v ja täytyy sanoa että ainakin toistaiseksi on mennyt yli odotusten. Meillä on myös esikoinen, joka oli 4,5 v kun kaksoset syntyi. Oltiin varauduttu täyteen kaaokseen ja unettomiin öihin kuukausitolkulla, mutta kaikki on sujunut hyvin. Olin onnekas kun raskaus sujui hyvin ilmaan mitään komplikaatioita ja tytöt syntyi rv 38, suunnitellulla sektiolla mistä toivuin nopeasti. Eli alkuun päästiin hyvin. Meille oli tärkeää heti alusta asti pitää kiinni tietyistä rutiineista, eli uni ja ruoka niin samaan aikaan kuin mahdollista (eli kun toinen heräsi yöllä syömään, herätettiin se toinenkin. Tätä ei kuitenkaan onneksi montaa kertaa tarvinnut tehdä, alkoivat itse heräilemään samaan aikaan.) Asumme ulkomailla, kummankaan perhe ei ole tässä maassa joten omin avuin on ollut pakko pärjätä.
Avoimin mielin vaan eteenpäin, tuplat on tuplatyö mutta myös tuplaonni!
Hei!
Ensinnäkin paljon onnea koko perheelle!
Itselläni on kolme tyttöä, esikoinen 2v3kk ja kaksoset 6kk. Olihan kaksosuutiset aikamoinen yllätys ja suorastaan sokki, mutta anna ajan kulua niin totut ajatukseen. Itse koin aluksi hyvinkin negatiivisia tunteita ensimmäisen kuukauden ajan, mutta sitten aurinko vain alkoi paistaa risukasaan ja seuraavassa ultrassa tuli tippa silmään, kun näki pikkuiset ja lääkäri kertoi kaiken olevan niin kuin pitääkin.
Meidän perheessä kaikki on mennyt tosi hyvin. Raskausaikana ei ollut komplikaatioita. Liikkuminen oli vaikeaa vatsan kasvaessa ja silloin ei esikoisen kanssa pystynyt kauheasti touhuamaan. Kaksoset syntyivät viikkotilanteessa 35+3 ja sairaalassa olivat viikon verran harjoittelemassa syömistä. Muuten kaikki oli hyvin! =)
Ne asiat, mitä me mietimme ennen pikkuisten syntymää, olivat
- riittääkö auton koko -> toyota corollan farmariin olemme mahtuneet toistaiseksi, mutta kaksosten siirtyessä kaukaloista penkkeihin vaihdamme corollan versoon.
- missä kaikki lapset nukkuvat -> päädyimme ostamaan toiseksi pinnasängyksi matkasängyn ja sinne patjan, esikoisella jo oma lastensänky.
- esikoinen päiväkodissa vai kotona -> päädyimme pitämään esikoista päiväkodissa 3 päivää viikossa, että hänen koko maailmansa ei muutu kun pikkusiskot syntyvät ja hänellä on kavereita ja ohjattua toimintaa. nyt heinäkuussa hän on lomalla kotosalla.
- kuinka minimoimme sisarkateuden -> ostimme esikoiselta lahjat pikkusiskoille ja päinvastoin, lisäksi iskä oli kotona 7 viikkoa kaksosten syntymän jälkeen, jolloin pääasiassa toinen touhusi kaksosten kanssa ja toinen oli vähintään valmiudessa auttaa ja touhuta esikoisen kanssa. raivareita isosiskolta tuli jonkin verran alussa, mutta nekin ovat jääneet kokonaan pois ja olemme kaikki sopeutuneet hyvin uuteen perhekokoon.
- lasten kuljettaminen -> x-adventuren twincot ja isosiskolle omat rattaat, lisäksi rintareppu ja kantoreppu (tässä voi kantaa lasta myös selässä).
Kai sitä tuli paljon muutakin mietittyä, mutta tässä muutamia aiheita ja meidän ratkaisumme.
Tällä hetkellä itsellä on sellainen olo, että juuri näin meille kuuluikin tapahtua ja meidän erityinen " yksönen" ja erityiset kaksoset ovat maailman paras asia!
Ihanaa odotusta!
-masuli81 + tyttötrio-
=)
Meitä tuplamammoja löytyy keskitetymmin tuolta " Monikkoperheet" -puolelta, kannattaa kurkata sinne. Siellä on paljon keskustelua juuri kaksosiin liittyen. Siellä on ainakin aikaisemmin ollut PIIIITKÄ ketju liittyen kaksosten synnytykseen sekä arjessa pärjäämisestä puhutaan myös aina toisinaan. Ja varustelun realiteettihan on se, että kaikkea tulee hankkia kaksin kappalein...
Paljon tietoa löydät myös Helsingin monikkoperheiden sivuilta, www.hmp.fi
Omaa kokemusta: raskaus meni muuten todella hyvin, mutta lopussa iski paha raskausmyrkytys. Rv 35+4 jouduin osastolle kohonneen verenpaineen (alapaine yli 100) ja virtsassa olleen proteiinin vuoksi. Masu oli kyllä melkoisen iso, viimeinen mitattu sf oli 47. Rv 36+3 alettiin synnytystä käynnistää, koska kuntoni huononi, rv 36+5 puhkaistiin kalvot ja 12 tunnin synnytys päätyi lopulta kiireiseen sektioon A:n sydänäänten heikkenemisen vuoksi. Mutta olen lukenut/kuullut myös monta hienoa tarinaa onnistuneesta alatiesynnytyksestä.
Kyllä kahden kanssa on melkoisesti hommaa, itse olen ollut onnekas ja äitini on ollut paljon apunani. Etenkin ensimmäisinä kuukausina apu oli ihan välttämätöntä, kun olin itse vielä niin huonossa kunnossa raskausmyrkytyksen jäljiltä. Sanoisin, että kannattaa ottaa kaikki apu vastaan, minkä vain saa.
Erittäin hyvää odotusaikaa sinulle!
Mia79 ja touhukaksikko 7,5kk