esikoisen hoito sektion jälkeen?
Heips,
innostuin kyselemään asiaa kun Synnytyspalstan yhdessä ketjussa oli puhetta tästä (Nököx-nimimerkin kotiutumiskysely).
Eli miten pikkukakkosen tai -kolmosen (jne) sektiolla saanut äiti hoitaa vanhempia lapsia, varsinkin jos hekin ovat vielä kovin pieniä? Onko ollut raskasta, ja oletteko edes miettineet asiaa ennen toisen syntymää? Kertokaa kokemuksia ja vinkkejä!
Itse olen sektion kokenut yhden tytön äiti, ja seuraavaa kuumeilen kovasti. Lapsille saattaisi tulla alle 2 vuoden ikäero, ja tajusin vasta nyt että toisenkin kohdalla leikkaus saattaa tulla kyseeseen.
Oma sektioni oli kiireellinen (nukutuksessa) ja olin kipeä useita viikkoja leikkauksen jälkeen. Mies auttoi paljon vauvan hoidossa, muttei ehkä ehdi samalla tavalla toisen syntyessä (työssäkäyvä opiskelija).
Kommentit (3)
Kyllä siinä apua tarvitaan! Mulla kaikki lapset syntyneet sectiolla ja kahden viimeisen väli on tasan 2 vuotta. Haava on kipea ja aristava kuitenkin melko pitkään ja sectio on iso leikkaus. Itse sain sairaalasta ohjeet, että 6 viikkoon en saa nostaa kuin vauvan painon. Otinkin asian ihan tosissani enkä nostellut enempää. 2 -vuotiaan kanssa pärjää, se kun ymmärtää jo puhetta, osaa nousta vaikka sängylle vaipanvaihtoon ja jos iso sotku tulee, seisomaan suihkun alle. 2 -vuotias on myös melko arvaamaton, siksi minäkin käytin toista aikuista (mies tai mun äiti) koko ajan apuna ensimmäiset kolme viikkoa, että näkee hiukan miten 2 -vuotias vauvaan suhtautuu.
Jälkitarkastuksessa reilu 6 viikkoa sectiosta lääkäri antoi luvan tehdä kaikkea mihin kipu antaa myöden ja 2 -vuotias on siitä lähin ollut sylissä kuten ennen raskautta. Inhottavainta oli se, ettemme päässeet täältä minnekkään, koska en saanut nostaa 2 -vuotiasta autoon enkä rattaisiin.
Nostan, josko tulisi lisää kokemuksia...
meillä ikäeroa 1v10kk, ja rauhallinen tyttö... paitsi uhmaikä painoi sopivasti päälle vauvan syntymän kohdalla...
Sairaalassa kannattaa olla, kunnes on hyvä olo. Itse olin 3pv tosin vain, enkä nyt jaksanut olla pidempään kun kotonakin oli apuja. Sairaalassa ollessani ja pari ekaa päivää meillä oli esikoiselle sukulainen hoitajana kotona. Ekan viikon ajan todella tarvitsin apua kaikessa, jopa kenkien nauhojen sitomisessa... Vauvan hoito sujui heti ylösnoustua, toisena vuorokautena, kyllä jo sairaalassakin.
Ekat 3viikkoa mies oli kotona hoitamassa esikoista, sitten hän joutui käymään töissä jo, ja 4:nnen viikon yritin pärjätä nostelematta esikoista hoitaen, seurauksena kohtutulehdus kun haava ärtyi. Sitten jo pärjäsinkin. Suosittelisin kyllä 4-6 viikkoa, että olisi joku kokopäiväisesti apuna.