Lisämaidosta vastasyntyneelle

Ternimaito riittää yleensä aluksi, joten itse en automaattisesti suostuisi lisämaidon antamiseen terveelle, täysiaikaiselle vauvalle. Eri asia sitten, jos verensokeri laskee tai vauva kellastuu. Varmaan tässäkin asiassa keskitie löytyy. Tuttia en myöskään antaisi.



Esikoisen kanssa vaihtoehtoja ei ollut, kun ennenaikaisena syntynyt tarvitsi ruokaa ja imemisharjoitusta, aluksi tutin kanssa. Varmaan rintaruokinnan tukemiseksi tutteja kannattaa välttää, mutta en usko, että imetys kovin usein kaatuu siihen, että vauvalla on kerran ollut tutti suussa.



Sinänsä ne WHO:n vauvamyönteisyyteen liittyvät " 10 askelta onnistuneeseen imetykseen" sisältävät asiaa, mutta toivoisin, ettei niitä ymmärrettäisi niin, että jos jotain kohtaa ei pysty täyttämään, imetys olisi tuhoon tuomittu yritys.

...lisämaidon antamista ennen synnärille menoa ja päädyin että mieluummin ei. No sitten koitti se päivä että neitimme näki päivänvalon (syntyi puoli yksi päivällä =) ) ja imi oikein mukavasti alusta alkaen. Ensimmäisenä yönä vaan meinasi voimat loppua kun olin imettäny kolmatta tuntia eikä neiti vaan rauhoittunut. Kiltti hoitsu kysyi että jos hän veisi tytön lastenhuoneeseen ja antaisi hiukan lisämaitoa ja toisi sitten takaisin kun rauhoittuu. Siinä vaiheessa sanoin että ihan miten vaan mutta syöttää en enää jaksa sillä kerralla. Vei neidin ja sain nukkua. Niin myös neiti oli hörpännyt vähän maitoa ja nukkui sen jälkeen todella hyvin ja pitkään. Ja kun neiti heräili hoitsu toi takaisin mun luo syömään tisua. Jaksettiin kaikki paljon paremmin. Tosin meillä lisämaidon antaminen jäi vain siihen yhteen kertaan. Neiti imi todella paljon alkuun välillä oli tosiaan kaksikin tuntia rinnalla ihan aktiivisesti imien. Paino tippui 7% ja pelottelivat että jos tippuu enemmän niin ei päästä 3 päivänä kotiin mutta kun maito alkoi nousta niin painokin lähti hurjaan nousuun. =)

Tällainen kokemus minulla. Tutti otettiin käyttöön kotona viikon ikäisenä kun tuntui että neiti olisi ollut edelleen rinnalla ties kuinka kauan enkä jaksanut olla huvituttina. Imetys sujui silloin. Nyt neiti 3 kk ja syö päivällä parin tunnin välein n. 10 min eikä oikein huoli tuttia kun väsyneenä. Kasvaa hyvin ja jää poskien koossa kakkoseksi vain äidilleen jolla oli pienenä suurtakin suuremmat posket. Ei ole lihava kuitenkaan.

Tulipas selitettyä... sori. =) hih

Eli n 5 tuntia synnytyksen jälkeen päästiin osastolle, olin saanut 2.asteen repeämän ja olin huonossa kunnossa,eikä mahdollisuutta perhehuoneeseen. Poikanen ei suosstunut makaamaan vieressäni, hamusi mutta rinnasta ei tietenkään mitään oikein vielä tullut ja omassa sängyssään huusi selkä kaarella, tuolloin en tajunnut kokeilla pitää ihoa vasten rinnan päällä. Ainut asento missä rauhottui oli niin että istuin ja vauva oli olka päällä,paitsi olin siis niin kipeä etten voinut istua. Ei ollut itku kaukana äidilläkään. Kätilö toi lisämaitoa sanoen että usein ekana yönä sitä ' tarvii' . Aikani yritettyäni kaikkea muuta, poikanen sai tilkan lisämaitoa ja nukkui aamuyöstä klo 3-6, oltiin siis tultu osastolle klo 23 ja vauva kitissy siitä lähtien. Mun ei kyllä onneksi tarvinnut hirveästi aatella muita äitejä, olin yhden hengen huoneessa.



Meidän poikanen oli siinä mielessä mielenkiintoinen tapaus ettei sille kelvannut tuon ekan kerran jälkeen pullomaito. Hän meinaan oli öisin yhden syöttövälin lastenhuoneessa kun minä nukuin ja siellä oli yhtenä yönä kitissyt eikä ollut maito kelvannut, tutin olivat sitten antaneet.



tuosta maidon noususta vielä, poikanen riehui ja huusi rinnalla (ennen kuin maito oli noussut) noin 5-10 min joka syötöllä ja hänet nimettiinkin sairaalassa pippuriksi, mutta kun maito nousi 3. yönä synnytyksestä, pippurista tulikin maailman rauhallisin Poikanen ja on sitä edelleen, ikää 2v1kk





Poikasen_Äiti rv 35+5

Mulla on 3 poikaa. Eka söi tissiä 1v10kk ikäiseksi, eikä saanut koskaan korviketta. Tissuttelu piti lopettaa, kun aloin odottaa seuraavaa.

Toinen poika oli heikko sairaalassa imemään ja piti lypsää pulloon ja antaa siitä, vauva jäi sairaalaan vielä 5 päiväksi yksin ja sai muutakin korviketta sitten, sairaalasta tulon jälkeen poika ei syönyt koskaan korviketta, tissiä söi 1v3kk asti.

Tämä kolmas poika ei saanut tissistä ollenkaan riittävästi maitoa ja pyysin, että antaisivat korviketta. Yrittivät antaa, mutta poika ei huolinut. Kuitenkin olen joutunut tälle antamaan korviketta koko hänen 4kk elämän ajan lisämaidoksi. Tissi maistuu kuitenkin paremmin ja onneksi edes yöajat riittää pelkkä tissi.

Tuttia ei kumpikaan aiemmista tissilapsista oppinut syömään, tälle opetin urakalla ja hän oppikin 3kk iässä tuttia syömään.

Miksi pitää lapsi kiukkuisena, jos vaihtoehtoja on olemassa...

...heti kun poika oli syntynyt että saako lisämaitoa jos on tarvetta. Vastasin sitten että tottakai saa antaa jos on TARVETTA. Sanoin että antakaa vaikka paahtopaistia jos tarve vaatii. Poika sitten saikin reilun tunnin ikäisenä luovuotettua maitoa huonojen sokerien takia. Synnyttyän ei imenyt oikeastaan yhtään vaikka multa silloin kyllä maitoa olis tullut jo isompiinkiin tarpeisiin.



Sokeriarvot eivät olleet kovin hyvät ja poika sai lisää lisämaitoa. Myöhemmin sitä annettiin myön keltaisuuden takia(oltiin siis silloin jo osastolla) koska syöttöpunnituksessa poika yleensä söi sen verran kun sen ikäisen kuuluukin syödä, mutta lastenhoitajat olivat sitä mieltä että paemi antaa vähän lisää jotta bilirubiinit laksee. Tottakai annoin antaa, ei minulla ola tarvittavaa tietoa siitä auttaako se oikeasti noihin veriarvoihin vaiko ei...Poika sitten saikin maitoa pullosta koko sen viikon kun olimme sairaalssa, koska keltaisuus vei voimat niin ettei jaksanu imeä rintaa. Eli lypsin sitten ja siinä vaiheessa maitoa tulikin niin että meni vähän muidenkin vauvoille. 4 tunnin välein piti ehdottomasti syöttää, kertaakaan poika ei itse herännyt syömään vaan aina oli pakko herättää..



Myös tutti pojalle annettiin kysymättä minulta mutta eipä tuo haitannut. Ollessaan valohoidossa oli siellä kiljunut ja rauhoittunut sitten tuttiin. ELi jos siitä jotakin apua pienelle oli kun en itse voinut olla hänen luonaan (silloin oli yö ja olin nukkumassa ja olin kieltänyt herättämästä muuten kuin syöttämään) niin ei kai minulla ollut mitään sitä vastaan.



No imetys sitten loppuikin, tuota sairaalassa käytettyä pulloa siitä syytän kun poika ei koskaan oppinut rinnalle. Mutta pakohan sitä ruokaa oli antaa ettei nyt sentään nälkään kuole...



Itse en näe syytä ehdottomasti kieltää lisämaidon antamista jos hoitohenkilökunta on sitä mieltä että lapsi sitä tarvitsee.

Br1t

mariella



Ei tietenkään nälässä pitämisestä olekaan kyse, vaan nimenomaan siitä, että onko se sitten nälkää vai ei jos maitoa ei paljoa vielä tule ensimmäisinä päivinä, kun toisaalla sanotaan että vauva nimenomaan pärjää ensimmäiset päivät vähäisemmällä maidolla, kunnes omaa maitoa sitten alkaa enemmän tulla. Joten siksi kyselinkin kokemuksia, kun vauvoillakin on kenties eri nälkyys asteita.. tämä tuttavan vauvakin oli melkein 4,5 kiloa joten oli sanottu että kun on niin iso vauva, olisi hyvä antaa lisämaitoa kunnes sitten äidiltä alkoi parin päivän päästä tulla maitoa enemmän.

lisämaidon tai tutin antaminen imetystä. Vauva painoi syntyessään reilut 4,7 kg. Kun vauva tuotiin sektion jälkeen heräämöön ensimmäiselle imetykselle, oli jo saanut lisämaitoa ja imeskeli tuttia. Lisämaitoa annettiin koko sairaalassaolon ajan (4 pv) ja kotona vielä kahdella syötöllä tuttelia lisäksi. Noin viikon jälkeen maitoa tulikin sitten sen verran hyvin, että tarvetta lisäravinnolle ei ollut ja syöttövälitkin kohtuullistuivat alun noin tunnista. Sairaalassa minulta ei erikseen kysytty lisämaidosta, koska isojen ja pienten vauvojen kohdalla sokeriarvot voivat helposti heitellä ja siksi lisämaitoa yleensä joudutaan antamaan. Sairaalassaolon aikana pyysin lisämaidon joka syötölle itse ja annoin sen pullosta imetyksen jälkeen. Vauva oli selvästi nälkäinen eikä alkumaito olisi millään riittänyt, koska lisämaidosta huolimatta paino putosi alussa lähes 10 %. Imetys kuitenkin lähti sujumaan, vaikka kyllähän se aluksi opettelua vaati. Vähitellen imetys on kuitenkin helpottunut ja nyt reilun kuukauden jälkeen sujuu jo rutiinilla.

...periaatehan on, että kolostrummaito on riittävä siinä parin ensimmäisen päivän aikana. Mutta samalla vauvan painoa täytyy seurata, se ei saa sen 10% tipahtaa, ja jo 8%ssa aletaan antamaan lisämaitoa (tietenkin riippuu sairaalasta mikä tuo lisämaidon prossaluku on, mutta 10% on jo vaaran merkki). Meidän iso vauva (4,5kg) joutui olemaan sen ylimääräisen päivän sairaalassa, kun ei rintaruokittuna paino kääntynyt nousuun, paino tippui n. 9%. Sitten illan ja yön imetin ja päälle tuputin lisämaitoa, niin paino kääntyi nousuun ja pääsimme kotiin.

Vieläkin tuntuu, että joka imetyksen jälkeen ei saanut tarpeeksi, ja silloin annan pullosta niin että simahtaa :) Toivottavasti tämä lisämaidon tarve jää pian pois.

koska pojalta ei alkanut tulla pissiä ollenkaan!



Imetin ja imetin kyllä, mutta pissiä ei pojalta tullut joten en tiedä sitten imikö tyhjää... No kuitenkin kun pissaa ei ollut vieläkään 1½ vuorokauteen tullut vaippaan niin hoitsu kysyi saako antaa vähän lisämaitoa. Olin vähän ensiksi vastaan mutten halunnut että poika kuivuukaan! Olivat sitten antaneet 20 ml ja päälle vielä imetin. No siitä se pissa sitten alkoikin tulla eikä lisämaitoa enää tarvittu antaa.

'



Eihän sitä lisämaitoa kieltääkään voi jos tosiaankin on tarvetta. En mäkään olisi halunnut mutta minkäs voit? Nyt mennään kuitenkin täysimetyksellä eteenpäin.



Tuttiakin olemme käyttäneet 2 viikon iästä koska vauvalla valtava imemisen tarve muttei suostu syömään tissiä ellei ole nälkä!

No, nytten voin kokemuksesta kertoa miten itellä kävi.Olin siis lukenut kaikkea mahdollista imetyksestä ja tiesin etukäteen että tutti,pullo ja lisämaito voivat aiheuttaa ongelmia imetykseen ja luin myös että pulloa ja tuttia ei alle 2 viikkoselle mielellään koska vaarantaa imuotteen jonka takia voi koko imetys mennä pilalle.Tiesin myös että ekoina päivinä ennen maidon rintoihin nousua tulee vain pieniä tippoja maitoa mutta se yleensä riittää vauvalle. Muistin myös että imettää kannattaa aina kun vauva vaikuttaa siltä,mikä nyt vastasyntyneellä voi olla koko ajan. Ne ekat kuukaudet on yleensä tuota että vauva on rinnalla miltei koko ajan. No itselleni syntyi poika rv 39+6 ja imetin häntä heti synnyttyä sen mitä maitoa tuli. olin ehdoton että pidän vauvan vieressä koko ajan jotta voin olla varama etteivät anna lisämaitoja ja tutteja.Kaikista öklättävintä oli ajatus vieraan äidin maidosta omalle vauvalle...hyi...No muuten pidin hänet vieressä koko ajan mutta yhden kerran muutamiksi minuuteiksi vei kätilö hänet viereeseen huoneeseen ilman minua koska häneltä otettiin varpaan päästä verikoe ja itse en oikein kestänyt nähdä kun omaa vauvaa pistetään.kaduin kuitenkin jälkeenpäin kun vauva tuotiin parkuvana viereeni.En tiedä antoivatko tuttia mutta olin kyllä jo sanonut että ei saa. Muistan kun pojalle annettiin calmette rokote 3 päivän iässä niin olivat pistämässä tuttia suuhun mutta sanoin ettei saa ja hyvin silti meni. Sitten ehdottivat lisämaitoa kerran kun olin vielä opettelemassa imettämään ja imetin poikaa varmaan 2 tuntia putkeen.sanoin että yritän vielä ja onnistuin. Imettäminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista että tissi suuhun ja imetä vaan minulla kestä 2 päivää ennen kuin onnistuin saamaan vauvan rinnalle ilman kätilöitten apuja ja se oli aika noloa.Kuitenkin onnistuin ja ilman tutteja ja lisämaitoja päästiin vuoden ikään. Se ei olisi mahdollisesti onnistunut ilman sitä että minulla oli niin paljon tietoja imetyksestä ja siitä miten se voi epäonnistua.Kohtasin vielä matkalla muutamia ongelmia imetyksessä ja imtys väsytti minua mutta jälkikäteen olen iloinen.Kun minulla pari päivää synnytyksen jälkeen nousi maito rintoihin niin kipu oli sietämätön ja imettäminen oli tuskaa...huh...ei ollut helppoa ei.Ja hei imetys ei satu jos vauvalla on oikea imuote tosin alussa voi koskea joka kerta vaikka kaikki olisi hyvin,mutta kun on hetken imettänyt niin kipu häviää.Lisämaitoa ei siis tarvitse ellei lapsella ole joku ongelma tai oma maito ei vaan riitä jotenkin.Mutta yleisesti kaikilla rinnoilla voi imettää ja maito riittää kunhan vauvan antaa aina imeä kun se haluaa. Tiedän muutaman keitten lapset ovat olleet jo synnyttyäänn tutin kanssa ja lisämaitoja annettu sitten kun imetys ei ole vääränimuotteen takia onnistunut.Imetys on kuulemma tehnyt rinnat verille ja lähtenyt palasia ja kun olen sanonut että väärä imuote oli niin huudot olen saanut.Mutta eihän oikea imuote saa rintoja verille kuitenkaan.

Mun mielestäni taas on upeaa, että on äitejä, jotka ajattelevat myös toisten äitien vauvoja niin, että jaksavat nähdä sen vaivan, mikä maidon luovutukseen liittyy. Oli ihana viedä omaa maitoa omalle vauvalle ja nähdä, miten se upposi, mutta kyllä suuri kiitos kuuluu myös monille tuntemattomille äideille.

titsu82:

Kaikista öklättävintä oli ajatus vieraan äidin maidosta omalle vauvalle...hyi...

itse koen äidin maidon niin henkilökohtaiseksi asiaksi, että jos oma lapsi joskus tarvitsisi lisämaitoa niin mielummin korviketta kuin toisen äidin maitoja.Toivottavasti en koskaan joudu semmoiseen tilanteeseen että vauvan olisi pakko juoda toisen äidin maitoa.Masentuisin totaalisesti.Harvat varmasti ymmärtää,mutta koen sen vaan ahdistavana.

Siis vaikka tiedät, että äidinmaito on vauvalle parempaa ruokaa, antaisit mieluummin korviketta? Tietty oman äidin maito on yleensä parasta, mutta mun mielestäni toiseksi paras vaihtoehto oli luovutettu maito. Eikö imetys/maito ole vauvaa varten eikä äitiä? Vaikka onhan imetys äidillekin mukavaa silloin kun se sujuu ja voi hetken aikaa kuvitella olevansa vauvalleen korvaamaton. No, mä annan mieluummin äidinmaitoa kuin lehmänmaitoa ;)

titsu82:

itse koen äidin maidon niin henkilökohtaiseksi asiaksi, että jos oma lapsi joskus tarvitsisi lisämaitoa niin mielummin korviketta kuin toisen äidin maitoja.Toivottavasti en koskaan joudu semmoiseen tilanteeseen että vauvan olisi pakko juoda toisen äidin maitoa.Masentuisin totaalisesti.Harvat varmasti ymmärtää,mutta koen sen vaan ahdistavana.

annettiin sairaalassa lisämaitoa oisko ollut n. 4 kertaa, kun poika ei rauhoittunut rinnalle ja vaan huusi. Ja kyse ei ollut vähäisestä yrityksestä: saatoin imettää 4 tuntia putkeen yöllä ja vauva vaan itki. Lisämaitoa saatuaan poika rauhoittui. Jos vielä joskus lapsen saan, aion pyytää vauvalle lisämaitoa, jos tilanne on samanlainen. Maito nousi mulla 2. päivänä (syntymäpäivä on siis 0-päivä), ja imetän edelleen 10,5 kk poikaamme, joten ainakaan mulla muutama sairaalassa annettu maitopullollinen ei häirinnyt imetystä.

titsu82:n kommentit herättivät kyllä minussakin vähän epäilyksiä, mutta ei siitä sen enempää...eihän hän voi puhua kuin omasta puolestaan, se suotakoon.



Eka kerralla maito nousi rintoihin vasta 7. päivänä synnytyksen jälkeen. Onneksi äitini oli maininnut, että hänellä meni joka kerta viikko maidon nousuun. Sellaisesta en ollut ennen kuullutkaan. Eipä olisi tipat riittäneet siihen saakka, joten lisäksi korviketta.



Toisella kerralla myös maito nousi hitaasti, 5. päivänä vasta ja siihen asti lisämaitoa kaverina ja siitä sekin sitten tasaantui hiljoitellen. Esikoinen ei suostunut syömään tuttia ennen kuin 3kk jälkeen opetin, kuopuksella tutti ollut laitokselta saakka. Esikoisella oli ongelmia imemisotteen kanssa aluksi (mainittakoon vielä, että ennen sitä ekaa lisämaitoannosta jo), kuopuksella ei ikinä minkäänlaista. Myös pullot ei ole häirinneet imuotetta mihinkään suuntaan. Miksipä vauvalle ei tuttia voi antaa, jos selvästi on voimakas imemisen tarve ja äidistä se on ok? Ei mulla ainakaan olisi onnistunut (enkä olisi halunnut) kuopuksen tuttina olla 24h/vrk, kun oli 2v esikoinenkin hoidettavana + uuden omakotitalon pihatyöt ym:t, jopa se oma elämä. :) Nälkä on sitten tietty eri asia.

Mulla on molemmilla kerroilla noussut maito n. 3 päivänä synnytyksestä. Sairaalassa kukaan ei ole lisämaitoa edes ehdottanut, vaikka molemmilla kerroilla olin jo poistunut sairaalasta maidon kunnolla noustua. Ekalla kerralla kätilö auttoi imuotteen kanssa aluksi, toisella kerralla osasin jo itse.



Vierustoverille kävi kyllä niin että toinen lastenhoitaja (ei sama kuin mulla vaan vanha ilkeä kääkkä) oli antanut lapselle lisämaitoa kysymättä ja siitä eteenpäin pikkuinen huusi rinnalla kamalasti, eikä meinannut yhtään rauhoittua. Muistan, että omalla kohdalla eka vauva nukkui väsymystään toisen vuorokauden aikana pois, mutta tämän toisen äidin lapsi taas huusi sen toisen vuorokauden nälkäänsä kun oli annettu lisämaitoa niin aikaisin eikä sitten rinnasta tullut enää samanverran. En tiedä miten imetys sujui siitä eteenpäin, mutta kävi silloin sääliksi sitä äitiä ja olen jälkeenpäin ollut tosi kiitollinen kun mulle osui just se toinen lastenhoitaja, en olis osannut protestoida mitään maitoja vastaan. Olin ihan tavallisella lapsivuodeosastolla.

Mulla on molemmilla kerroilla noussut maito n. 3 päivänä synnytyksestä. Sairaalassa kukaan ei ole lisämaitoa edes ehdottanut, vaikka molemmilla kerroilla olin jo poistunut sairaalasta maidon kunnolla noustua. Ekalla kerralla kätilö auttoi imuotteen kanssa aluksi, toisella kerralla osasin jo itse.



Vierustoverille kävi kyllä niin että toinen lastenhoitaja (ei sama kuin mulla vaan vanha ilkeä kääkkä) oli antanut lapselle lisämaitoa kysymättä ja siitä eteenpäin pikkuinen huusi rinnalla kamalasti, eikä meinannut yhtään rauhoittua. Muistan, että omalla kohdalla eka vauva nukkui väsymystään toisen vuorokauden aikana pois, mutta tämän toisen äidin lapsi taas huusi sen toisen vuorokauden nälkäänsä kun oli annettu lisämaitoa niin aikaisin eikä sitten rinnasta tullut enää samanverran. En tiedä miten imetys sujui siitä eteenpäin, mutta kävi silloin sääliksi sitä äitiä ja olen jälkeenpäin ollut tosi kiitollinen kun mulle osui just se toinen lastenhoitaja, en olis osannut protestoida mitään maitoja vastaan. Olin ihan tavallisella lapsivuodeosastolla.

titsu82 kirjoitti: Imetys on kuulemma tehnyt rinnat verille ja lähtenyt palasia ja kun olen sanonut että väärä imuote oli niin huudot olen saanut.Mutta eihän oikea imuote saa rintoja verille kuitenkaan.



Kyllä vain voi rinnat olla verillä aluksi, vaikka olisikin oikea imuote. Meidän poika osasi imeä heti alusta alkaen, mutta siltikin oli rinnat verillä ekat pari viikkoa. (voi sitä tuskan aikaa) Hoitaja sanoi, että se on " ihmisen väristä" kiinni. Eli vaaleahiuksisilla ja vaaleaihoisilla rikkoutuu rinnanpäät helpommin. Ja olikohan niin että punahiuksisilla vielä helpommin. Tietenki väärä imuote myös voi rikkoa rinnanpäät, mutta siitä ei ole aina kyse. Minun kohdalla hoitaja tarkisti imuotteen ja sanoi että se on niin hyvä, että jos olen aikonut tutin antaa, niin sen voi nyt antaa, koska imeminen sujuu. Poika kun ei nukkunut eka vuorokauden jälkeen kuin lyhyitä pätkiä. Ja ihan ehdottomasti halusin tutille hänet opettaa. Tutti rauhoitti jonkun verran ja kun maito nousi, nukkuikin paremmin.



Ennen kuin maito nousi rintoihin kunnolla, poika tärisi jonkin verran. Mittauksessa verensokeri oli niin alhainen, että hänelle annettiin hieman lisämaitoa. En missään tapauksessa olisi kieltänyt sitä. Pikemminkin olisin halunnut ehkä toisenkin kerran antaa lisämaitoa, koska poika nukkui niin lyhyitä pätkiä. Koko sairaalassaoloajan muutamaa tuntia lukuunottamatta hän oli vieressäni ja olin väsymyksestä puolikuollut.



Imettäminen on sujunut hyvin ja poika on kohta 10kk.