Todellinen nimiongelma !!!

Uolevi ja Olavihan tulevat samasta kantanimestä, eli germaaanisesta Olav/Olof/Olaf jne -nimestä. Uolevi on vain yksi muoto, jossa se ruotsinkielisen nimen alku o on lausuttu ruotsalaisittain (eli Uulav, Uolav tms.). Eli sitä voisi ajatella, että valitsemalla jommankumman nimen sitä kunnioittaa kaikkia.



Noista etunimistä Jaro on jotenkin mukavin ja luontevin, en oikein itse innostu tuosta pitkästä vokaalista. Mutta kyllähän se Jaaro/Jaaronkin käy. Kiva ja yksinkertainen yhdistelmä olisi



Jaro Markus Olavi/Uolevi



Ottoa en oikein saa kivasti mukaan, en edes yhdysnimenä (ehkä joku muu on tässä parempi).



Ja jos Markus tulee isän (lapsen isän) mukaan, niin kolmannen nimen voisi valita sitten sinun isääsi kunnioittaen.

Ei minusta suuren suuri ongelma kuitenkaan :o) Jättäisin sen Uolevin suosiolla pois, pojallehan tulee kuitenkin jo isäsi nimi eli yksi nimi sinun suvustasi. Mitä väliä, että Markus sattuu olemaan myös miehesi nimi? Sinä voit ajatella että se on isäsi mukaan ja tavallaanhan on hyvä vaan, että molempien puolet suvusta tulevat nimestä tykkäämään. Sitäpaitsi, on hyvä jättää joku nimi mahdollisesti tulevalle pikkukakkosellekin? ;o)



Jaaro Markus Olavi olisi minun suosikkini näistä aineksista. Tosin Jaaro on niin harvinainen ja erikoinen nimi, että poika joutunee sitä vähän selittelemään, että " ei Aaro" . Jarosta mulla tulee mieleen jalkapallo(?)seura Pietarsaaren Jaro...



Jos on pakko laittaa neljä nimeä niin Jaro Markus Otto-Olavi on ainoa jota voisin ajatella, mutta se on kyllä todella pitkä... Jaaron Otto-Olavi olis ihan ok, JOS Markuksen voi jättää pois. Jaron ja Jaaron perään ei minusta sovi Otto eikä Olavi, kun loppuvat o:hon. Markus ei ole paras mahdollinen O-alkuisen eteen minusta, koska välistä kuuluu muuten -kuso- joka ei ole erityisen kaunista. Jos Markus olisi ensimmäisenä, siitä tulee hankaluuksia jos kutsumanimenä kuitenkin olis se Jaro/Jaaro/Jaaron, vaikka ihan sointuva olisikin esim

Markus Jaaron Olavi.





PS. Olen erittäin iloinen, että haluatte käyttää lapsen nimeä heti alusta asti. Olen itse tullut tädiksi tammikuun lopussa ja tuntuu todella oudolta, että vaikka vanhemmat ovat jo lapsen nimen päättäneet, sitä ei kerrota sukulaisille ennenkuin nimiäisissä, toukokuussa! Tässä huomaan, että olen kyllä aika ulkosuomalaistunut.. Aiemmin Suomessa asuessani olisin varmasti ymmärtänyt, että vauvaa kutsutaan vauvaksi vaan. Nykyisessä asuinmaassani nimi annetaan yleensä jo sairaalassa yleiseen tietoon ja näin ollen täälläkin kun kerroin tulleeni tädiksi, kaikkien ensimmäinen kysymys oli " Ja mikä on vauvan nimi? :o)" ja sitten se ällistys, että " ai jaaha, että Suomessa kerrotaan vasta muutaman kuukauden kuluttua." ...

Sopii suomenkieleen minusta parhaiten.



Jaro Otto Olavi

Jaro Onni Olavi

Jaro Markus Uolevi.

Jaaro on minusta outo ja hiukan sama tulee mieleen Jaaronista eli Jaro minusta parhain vaihtoehto!

Onko sen etunimen pakko olla Jaro/Jaaro/Jaaron? (luetaan en pidä nimestä, vaikka eihän tässä sitä kysytä)



Jaro Markus Olavi

Jaro Otto Markus

Otto-Markus Uolevi

Uolevi Otto Markus

Jaro Otto-Markus Uolevi



Voihan sitä painottaa, että se Markus tulee isäsi mukaan, mikä on miehesi toinen nimi? Voisiko sitä tässä käyttää?

mutta noista muista nimistä en kyllä etunimeksi kelpuuta mitään :D Etunimeä ei ole lyöty lukkoon ja oikeestaan etunimelle on vaatumiksia ne, että sen on alettava J-kirjaimella ja nimi ei mielellään saisi olla mikään hirveen yleinen. Ei muuten väliä, mutta mielestäni nämä perus J-nimet niin kuin Jukka, Janne, Jonne jne. on kulutettu loppuun ja niitä on Suomessa jo liikaa joten jos vaan voin niin annan vähemmän yleisen nimen pojalle :) Pojalle en itse kuitenkaan ole hirveän paljon harvinaisempia J-nimiä löytänyt, joten jotenkin sitten olen vaan päätynyt johonkin noihin kolmeen.



Isällä eli miehelläni on kyllä kaksi toista nimeä, mutta hänen vanhemmillaan on ollut joku outo älli päässään että miehelläni ja hänen siskollaan on ruotsalaiset toiset nimet ja valitettavasti minä itse en ole siitä kovinkaan innostunut! Vaikkakin Olavi ja Uolevi tulisivatkin Ruotsista niin ovat ne silti suomalaisia nimiä!



Mieheni toisessa nimessä on Kristian, se olisi sellainen jonka voisin vielä kelpuuttaa ei niin ruotsalaiseksi nimeksi ja jonka voisin pojan nimeen ottaa, mutta sitten taas jokin nimistä jäisi pois ja ja ja... No saa ehdottaa :)



Joku sanoi myös, että nimistä voisi jonkin jättää mahdolliselle pikkuveljelle. Totta puhut, mutta meillä on jo lapsia ja tämä poika joka meille tulee (jos tämä on poika :D ) niin voi olla viimeinen lapsemme joten sen vuoksi on vieläkin isompi stressi siitä että nimi on kaikkien mieleen.

Toinen vaihtoehto on, jossei mitään ratkaisua tunnu löytyvän, ettei pojalla ole nimeä suvusta, mutta olen jo kauan sitten päättänyt sen, että isäni nimi tulee olemaan poikani nimessä joten en voi sitten jättää pois mieheni suvun miesten nimiä pois...



Kiitän kuitenkin kaikkia jotka ovat vaivautuneet tähän mennessä miettimään nimiä! Muutama mieleinen siellä onkin jo ollut ja ehkä yksi joka voisi ollakin se nimi... Mutta katsotaan jos vielä jotain ehdotuksia tulee :)

siis niinkuin tekemalla tehty vaannetty. Miksi ette ota Uolevista ja Olavista jonkun toisen muodon niin se on kuin kompromissi?



ABACO sanoit " Tässä huomaan, että olen kyllä aika ulkosuomalaistunut.. Aiemmin Suomessa asuessani olisin varmasti ymmärtänyt, että vauvaa kutsutaan vauvaksi vaan. Nykyisessä asuinmaassani nimi annetaan yleensä jo sairaalassa yleiseen tietoon ja näin ollen täälläkin kun kerroin tulleeni tädiksi, kaikkien ensimmäinen kysymys oli " Ja mikä on vauvan nimi? :o)" ja sitten se ällistys, että " ai jaaha, että Suomessa kerrotaan vasta muutaman kuukauden kuluttua." ... "



Mina olen samaa mielta. Tama on vanha pakana-ajan tapa joka on viela Suomessa voimassa. Jos nimea ei sanota ennen kastetta niin pahoilla hengilla ei ole otetta siihen.

Itse kannattaisin samaa kuin mitä jo jotkut edelliset, eli:



Jaro Markus Olavi

tai

Jaro Otto Markus



Jaro on noista kutsumanimistä mielestäni kaunein.



En ymmärrä, miksei tuo Markus voi tulla molempien mukaan (lapsen isä ja isoisä), kun se kerran on molempien nimi. Ja tosiaan saahan miehesi ajatella, että se on hänen mukaansa, ja sinä, että se on oman isäsi mukaan.



Sitten tuo Otto tai Olavi tulee vielä miehen suvun puolelta.





Tai jos vielä sekoitetaan pakkaa, niin entäs:



Jaro Uolevi Markuksenpoika



Silloin kyseessä olisi Markus nimenomaan isän mukaan, ja saisit oman isäsi toisen nimen mukaan. Silloin jäisivät tosin Otto ja Olavi pois, mutta jos kerran miehen suvun puolelta tuli jo yksi nimi (hänen omansa), niin onhan se reilua, että sinunkin sukusi puolelta tulee. Plus että Olavi ja Uolevi tulevat tosiaan molemmat samasta kantanimestä.



Tai:



Jaro Uolevi Otto-Markus



...siinä nyt sitten olisivat melkein kaikki nimet, vaikka se omasta mielestäni kuulostaa vähän kömpelöltä.

Jason

Jose

Joose

Jermu

Jetro

Jiri

Jali

Joakim

Juska

Jasu

Jerry

Jirko

Jimi

Jami

Jaki

Jarko

Jaako

Janus

Jaani

Jiro

Jusa

Jasmo

Jatro

Jonni

Jonne

Janri

Joosa

Jeemi

Jooa

Jeremi

Joska

Jante

Jooel

Juune

Jimmy

Jouna

Jermei

Janrik

Jemi

Junne

Jeeli



Toiseksi/ kolmanneksi nimeksi Markus Olavi. :)

Janiel

Joniel

Jamiel

Jaami

Jooni

Jarre

Oikeastaan vähän hassua ajatella, että jos kerran molempien suvussa tuo nimi on, niin lapselle se tulisi silti vain yhden ihmisen mukaan. :)



Meillä on pojalla kolmantena nimenä nimi, joka on myös mieheni kolmas nimi, mieheni isän ja hänen isänsä toinen nimi, minun isoisäni kutsumanimi ja pikkuveljeni toinen nimi. Emme missään vaiheessa ole ajatelleet, että tuo nimi periytyisi pojallemme vain jonkun yhden tietyn sukulaisen mukaan, vaan meistä oli tärkeää antaa nimi pojallemme juuri siksi, että se on jo niin monessa polvessa käytössä molempien suvuissa. Nimelle on siis monta esikuvaa, ja poika on osa tuota " jatkumoa" . Samoin tyttärellämme on kolmantena nimenään minun kolmas nimeni, joka on myös mieheni isoäidin toinen nimi ja oli minun isoisoäitini toinen nimi.



Tuohan on siis oikeastaan ihan mahtava tilanne, että löytyy nimi, joka on teille molemmille merkityksellinen ja jolle löytyy perusteet molempien puolen suvusta!



Ja mitä koko nimeen tulee, niin ensimmäisen nimen - oli se sitten Jaro/Jaaro/Jaaron (en osaa ottaa näiden paremmuuteen kantaa) - perään laittaisin ehdottomasti tuon Markuksen, ja sen jälkeen Olavin. Siinä tulisi myös tuo isäsi Uolevi-nimi, vähän eri muodossa vain (Olavia ja Uolevia en laittaisi molempia, kun ovat kuitenkin samaa perua). Eli



Jaro/Jaaro/Jaaron Markus Olavi.



Tai jos voitte ajatella Markus-nimeä kolmanneksi nimeksi, niin koko nimi voisi olla



Jaro/Jaaro/Jaaron Otto Markus, mutta tämä ei ole minusta rytmiltään yhtä kiva kuin tuo edellinen ehdotus. Markusta en kuitenkaan teinä missään tapauksessa hylkäisi, vaan antaisin pojalle nimen, joka linkittää hänet sekä sinun että miehesi sukuun. :)