Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Taapro 1v 4kk ei suostu unille vauvan sntymän jälkeen APUA kaivataan

26.10.2008 |

Elikäs meillä 1v 4kk taapero ja reilu 2 vkoa vanha vauva. Vauvan tulon jälkeen esikoisen nukkumaanmenosta on tullut täysin mahdotonta. Ei suostu nukahtamaan millään. Vaatii yli tunnin nukuttamissession ja maidot ja lukemiset ja vieressä köllimiset että nukahtaa. Vauva kainalossa en tietenkään moiseen pysty.



Tähän asti esikoinen nukahtanut lounaan jälkeen omaan sänkyynsä päiväunille aivan rauhassa samoin iltaunille vellin jälkeen omaan sänkyyn rauhassa. Nyt emme ole mitään muuttaneet (paitsi pakosta nukuttamisrumbasta on tullut pitkä), mutta siis pyrimme samaan systeemiin kuin ennenkin. Esikoinen ryhtyy hetken (heti tai pitkän hetken) päästä itkemään, enkä pysty häntä huudattamaan. Menen huoneeseen ja seison vieressä rauhoittelen jne., mutta vaatii nukahtaakseen tämän toistamisen kymmeniä kertoja tai lopulta suuttuu niin ettei suostu jäämään sänkyyn ollenkaan. Muuten nukahtaa autoon ja saattaa nukahtaa rattaisiin, mutta ei niissä kunnolla nuku. Tarvitsee ehdottomasti päiväunensa, sillä nukahdettuaan nukkuu 2-3h.



Tilanne alkaa olla painajaismainen mielessäni varsinkin kun mies palaa huomenna töihin ja apuja ei enää saa päiväunirumbaan. Hermo meinaa mennä totaalisesti, vaikka yritänkin pysyä rauhallisena ihan vaan etten pahentaisi tilannetta enää. Itku tulee kuitenkin helposti tätä loputtomalta tuntuvaa taistelua nukahtamisesta käydessä. Onko kellään kokemusta vastaavasta/mitä voisin tehdä? Mitään muutosta tämän kahden viikon aikana kohti parempaa ei ole tapahtunut.



Avusta kiitollinen



Rouvaii, taapero ja vauva

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
26.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä tein niin, että ensin syötin vauvan kylläiseksi ja panin vaunuun parvekkeella. Odotin, että nukahti kunnolla. Esikko söi lounaan sillä aikaa. Sitten vein esikon nukkumaan ja jäin huoneeseen rauhassa ja esikko ei yhtään purnannut vaan alkoi nukkua heti, nukahti vartissa. Sain omaa rauhaa, kun molemmat lapset nukkuivat. uskon, että minun läsnäoloni (häntä varten vain) rauhoitti häntä. Ei ollut tarvetta kiukutella eikä saada huomiota, ei pelkoa että äiti poistuisi kohta. Poistuin vasta nukahtamisen jälkeen. Mielummin tuo vartti kunnolla huoneessa kuin huutorumbaa tunti. Minusta ei ole mikään "juttu", että lapsi nukahtaisi yksikseen, kun koko maailma on mullistunut sisaruksen tulon myötä. Itse pidin nimenomaan tärkeänä, että tuo pieni hetki oli meidän juttu. Sanoin joka kerta, että äiti rakastaa sinua ja hellin muutenkin hieman ennen kuin alkoi nukkumaan. Jos ei nukahtanut vartissa niin ainakin puolessa, vauvojen unisyksi oli ainakin 40 min ja vauva nukkui usein kylläisenä pitempäänkin tain ainakin sain heijattua 40 min jälkeen uudelleen uneen.

Vierailija
2/3 |
26.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotain vastaavaa olin itsekin kaavaillut, että täytyy kokeilla. Meille ei myöskään tosiaan mikään juttu tuo yksi nukahtaminen, vaan myös minä/mies ollaan oltu huoneessa/yritetty olla kunnes nukahtaa. Olen hiljaisella äänellä puhunut lempeästi ja sanonut, että käy vaan nukkumaan äiti on tässä ja siinä ollutkin jopa tunnin tönöttänyt. Taaperopa nousee sen sata kertaa aivan väsyneenä pystyyn ja näyttää että haluaa leikkiä sitä sun tätä.



Kyse ei ole/voi olla siitä etteikö saisi edelleen myös minun jakamatonta huomiota muuten, sillä olen joka päivä min. puolitoista tuntia ulkona tai muissa harrastuksissa taaperon kanssa kun mies hoitaa vauvaa. Mutta ongelma on tosiaan se että esikoisen on todella vaikea nukahtaa, eli vaikka olisikin aivan rauhallinen niin ei vaan saa unta ja lopulta tietenkin menee yliväsymykseksi ja huudoksi jos ei uni tule.



Mutta kokeilen huomenna tuota vaunujuttua. Jos esikoiselle tulisi sellainen olo, ettei vauva jää yksin äidin kanssa vaan on ulkona nukkumassa myös.



Rouvaii

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
28.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

En osaa mitään vinkkejä sen kummemmin antaa,mutta myötätuntohalit täältä lähtee... :) Meillä oli ihan samanlaista sillon kun meille syntyi toinen lapsi (on nyt 6kk). Esikoinen alkoi temppuilemaan sairaalasta kotiutumisen jälkeen erityisesti päikkäreille mennessä, mutta sitä kesti onneks vaan hetken aikaa (1-2vkoa). Esikoinen oli siis sillon 1,5v.



Nytkin välillä se temppuilee nukkumaan mennessä ja haluis että ollaan vieressä jne... Mäkin koitan yleensä saada ensin kuopuksen unille ja sit vasta esikoisen, ni onnistuu vähän helpommin. Jos kuopus ei oo unilla, ni sit oon koittanu keksii sille tekemistä lattialla tai sitterissä. 2vkoa vanha vauva ny ei kauheesti vielä leiki ;), mutta jos vaikka tykkäis kattella jotain mobilee tms... sen aikaa.



Toivottavasti teillä tuo nukkumishomma rauhottuu pian. Mä muistan ite ressanneeni sen asian kanssa aika paljonki, vaikka en yleensä mitän stressaa.. Onneks se on vaan ohimenevää...ja tosiaan kannattaa kuitenkin koittaa pitää kiinni niistä vanhoista nukuttamis/nukkumaan meno rutiineista, koska se on sille esikoiselle turvallista ja tuttua. Siihen menee aikaa, että taas saa lapsen menemään nukkumaan normaalisti, mutta sit se taas helpottaa... Tsemppiä!



Burde, Heidi 2v ja Anni 6kk