Apua!!! Miten saada maito nousemaan ja imetys käyntiin???
Täällä yksi epätoivoinen 2 viikkoa vanhan esikoispojan äiskä. Poikamme syntyi siis rv37+4 eikä voimat alkuun riittäneet imemään tissiä, juuri ja juuri jaksoi tuttipullosta.Myös koholla olleet bilirubiiniarvot heikensivät poikaa - toivottavasti pysyvät nyt alhaalla! Nytkin kyllä vielä nukahtaa helposti pulloa imiessään (eikö näin käy kaikille vauvoille? Sairaalassa kun sitä kauhistelivat...).
Pääasiallinen ravinnonlähde on siis nyt korvike, tissiä annan kuitenkin ennen pulloa - heikolla menestyksellä. Ensinnäkin poika ei tykkää imeä nänniä, vaan haluaisi rintakumin. Se kuitenkin saa aikaan sen, että poika lussuttaa tissiä kuin tuttia, ei saa siis maitoa. Nyt on pari kertaa onnistunut ilman rintakumia, mutta maitoa ei nyt sitten tule sitäkään vähää mitä ennen.
Kaipaan siis kaikenlaisia vinkkejä siitä, miten maidon saisi nousemaan! Ihan mitä vaan! Ja toiseksi sitten kelpaa neuvot myös siitä, miten vauvan saa "helposti" ottamaan nännin (matalat ja pienet nännit) suuhun ilman hirmuista hepulia ja hamuilua. Usein käy siis niin, että nänni on pojan suussa/suun kohdalla ja silti jatkaa epätoivoista hamuamistaan.
Apua apua apua!!!
ps. Mahtaakohan mun antibioottikuurilla olla vaikutusta maidonnousuun? Tulehdusarvot olivat sen verran korkealla, että määräsivät Kefexin+Trikozol -kuurille. Sektiosta siis yritetään toipua...
Kommentit (13)
Kiitos kirjoituksesta! Vai että sillä tissin tuputtamisella voisi oikeesti olla hyvä vaikutus?! Miten kummassa se maito enää sieltä nousisi kunnolla kun ei ole tähän asti noussut..? Joo, kuten huomaat, epätoivo alkaa hiipiä ja just se sun mainitsema syyllisyyden tunne on täällä jo. Itku tulee monta kertaa päivässä! :( Kun tietää, miten paljon parempaa ravintoa se äidinmaito olisi, niin tekee oikein pahaa antaa tuota lehmän maitoa pullosta.
Kiitos neuvosta ja tsemppaamisesta, ne ovat kyllä tarpeen!!!
Lisää vaan vinkkejä kaikki, pienikin apu on suuri tässä tilanteessa!
Kun jotta meillä ei olisi liian helppoa tämän imetyksen kanssa, on siis vielä yksi probleema. ;)
Eli vauva ei "jaksa" syödä nyt sitten näköjään tissiä tyhjäksi. Maitoa tulee siis jonkin verran, vähänlaisesti kuitenkin.Tissin jälkeen jaksaa kyllä syödä pullosta, siitä kun tulee niin paljon helpommin tavaraa ulos. Lääkäri selitti tämän "laiskuuden" pojan varhaisella syntymällä, ei kuulemma riitä vielä voimat työntekoon (syntyi 37+4).  Pojalla on todellisia vaikeuksia ensinnäkin oikean imuotteen saamisessa. Ja sitten tosiaan hällä ei oikein hermot ja voimat tahdo riittää pidempiaikaiseen imemiseen. Eli jaksaa jonkin aikaa ja sitten alkaa hepuli - ja maitoa siis vielä tuli tissistä kyllä.
Nyt mietin, että kuinka "vahingollista" maidon tulon lisääntymiselle on se, että poika jättää tissiin maitoa, ei syö sitä tyhjäksi? Eli saako tissi viestin, että maitoa tulee enemmän kuin riittämiin ja maidon tulo vähenee entisestään? Onko siis hyväksi sekään, että antaa tissiä jonkin verran ja jättää sitten kesken?
Voi kauhistus mitä pähkäilyä tämä on, en kyllä suoraan sanottuna ollut varautunut tällaiseen "rocket scienceen"!!!
Kirjottelinkin onnittelut jo tuonne toisaalle.  Ongelmanne kuulostaisi siltä, että poikanne on mieltynyt enemmän pulloon, kun saa siitä maidon helpommin. :-(
Maidon tuotanto voi tosiaan vähentyä, jos poika ei syö tarpeeksi rinnasta. Elimistösi "luulee", että enempää ei tarvita ja sitten tietysti päinvastoin. Muuta ongelmaa ei käsittääkseni ole jos rintaa ei syödä tyhjäksi. Toisaalta jostakin olen lukenut, että rintaa ei voi täysin tyhjäksi imeäkään. onko sulla rintapumppua? sillä voisit pitää tuotantoa yllä tai lisätä sitä mahdollisesti.
Kysy ihmeessä apua imetystukiohjaajalta. Saat varmasti apua ja tukea sieltä! Ja jos imetys ei onnistu jostain syystä niin muista, että olet silti LOISTAVA ÄITI! Pääasia että lapsi kasvaa ja saa rakastavat vanhemmat.
Kille ja Nuutti 11 kk
Kyllä sillä "tuputtamisella" on vaikutusta =) Mäkään en meinannut uskoa, mutta niin vain oli. Jos jaksat sitkeästi tarjota niin kyllä se joskus kelpaa =) Ja jos ei kelpaa - sitten ei. Ihan reipas poika siitä kasvaa vaikka olisi korvikkeellakin =) Tiedän montakin lasta jotka ovat olleet pelkällä korvikkeella ja hyvin menee!! Mutta tiedän tunteesi ja siksi yritän tsempata =)
Kille vai kuka se olikaan joka kans kirjoitteli - suosittelen myös sitä rintapumppua. Sillä saat rinnan tyhjemmäksi (tyhjähän se ei koskaan ole) ja voithan vaikka antaa sitten sen lypsämäsi maidon pullosta.
Ja kannattaa soitella vaikka imetystukeen tai lukea netistä imetystukilistan juttuja.
Se on kyllä jännä miten tuo rintaruokinta tai sen puuttuminen syyllistää....eniten itse itseään moittii....Mäkin vielä viime viikolla viimeksi voivottelin että mites nyt kun näyttää ettei neiti oikein enää halua rintaa...sain onneksi neuvoja että sitten se jatkaa korvikkeella ja pärjää hyvin silläkin =)
Tsemppiä kovasti. Sellanenkin on hyvä tietää, että näin aluksi rinnat yleensä tuntuvat ns. täysiltä - mutta kun imetystä jatkaa se pingoittuneisuus katoaa - ja silti niissä on maitoa =)
t. Aftis
Mä neuvoisin, että tarjoa sitkeästi tissiä ja anna pullosta päälle sen verran, mihin vauva tyytyy. Yritä lypsää tai pumpata rintoja tyhjemmiksi imetyksen jälkeen. Voisi olla hyvä pyytää imetysohjaaja paikan päälle tsekkaamaan imuote - sillä voi olla todella suuri merkitys.
Lisäksi neuvon, että anna myös vauvalle aikaa. Poikasi voi olla vielä vähän ymmällään tästä maailmasta ja väsähtää helposti. Voi olla, että tilanne muuttuu parin viikon kuluessa paremmaksi, voi olla, että ei, mutta stressaamalla et asioita paranna. Anna vauvalle läheisyyttä ja pidä häntä paljon ihokontaktissa; sekin voi auttaa.
Me saimme pienipainoisena syntyneen esikoisemme kotiin, kun hän oli päälle 5-viikkoinen. Siihen saakka olin saanut imettää häntä kerran tai kaksi päivässä, ja pumpata 3-4 tunnin välein. Kotiutuessaan tyttö oli vielä aika heikko, mulla maitoa tuli aika niukasti ja koliikkikin alkoi sopivasti. Mutta niin vain siitä noustiin. Maidontuotanto nousi, kun päätin, etten voi asialle enää enempiä. Imetän, minkä pystyn ja loput annan pullosta. Pääasia, että vauva saa ruokaa.
Voi mieletön miten ihanasti te osaatte tsempata!!!! Kiitos!!!!
Eilen sitten kävi neuvolan täti meitä täällä auttamassa ja kas kas, poika otti tissin suuhun ilman sen suurempia hälinöitä! :) Olisiko siis auttanut, että siinä tilanteessa oli yksi rauhallisena pysyvä (täti siis) henkilö, joka johdonmukaisesti vaan tyrkkäsi päätä tissille..? Eli siis, keinona oli se, että poika kun avaa suunsa isoksi niin tyrkätään takaraivosta tissille ja pidetään päätä siinä kunnes nappaa kiinni. Kuulostaa rajulta ja mun mielestä sitä vähän onkin, mutta kunhan toimii! Kyllä tuossa aina välillä pojalle raivari tulee, mutta katsotaan kuinka tää tästä etenee... Poika on aikamoinen touhottaja kun pääsee tissin lähelle eikä kärsivällisyys ole parasta luokkaa (ihme juttu kun me molemmat miehen kanssa ollaan niin rauhallisia tapauksia! ;) ). Vielä imetyskerrat ei ole kuin muutaman minuutin pituisia, mutta jospa se maito siitä alkaisi nousta - pitäkää peukkuja!!!
Niin, täti muuten kehotti olemaan käyttämättä rintapumppua?!!! Sanoi, että usein sen käyttö aiheuttaa lisäpaineita (mulla kun ei sillä pumpulla tule juuri mitään), eli että mieli pysyy rauhallisempana ilman sitä. Kokeillaan siis nyt sitten ilman pumppailua ja tyrkytetään tissiä pojalle aina kun inahtaa!
Kiitokset vielä teille kaikille - ja lisävinkkejä ym. saa aina vaan laittaa, ei todellakaan ole pahasta! On se tosiaan kumma, miten tärkeänä sitä tissittelyä pitääkin! Suuri asia on!!!
Naksu ja Poika
Joo, pumppaus ei kaikkien mielenlaadulle sovi ;) Muista, ettei pumpulla saatu saalis kerro todellista maitomäärää!! Mulla ei ollut aikoinaan vaihtoehtoja, mutta täytyy sanoa, etten herunut pumpulle kovin hyvin. Pumppu sai aina vähemmän maitoa tisseistä irti kuin vauva. Kakkosen kanssa onnistui käsinlypsykin, tosin hänen kanssaan ei tarvinnut pumpata muuta kuin ylituotantoa pois.
Joskus vauva saattaa olla kärsimätön, kun olisi nälkä, mutta maito ei herahdakaan heti. Tai vauva saattaa huutaa, jos maitoa tuleekin liian paljon liian nopeasti - tai ylipäätään jos maitoa tulee, kun vauva haluaisi vain nautiskella.
Ja tuosta imetyksen kestosta: kaikki vauvat eivät malta olla rinnalla puolta tuntia kerralla. Meillä molemmat tytöt ovat hoitaneet homman n. 7-10 minuutissa.
Tuon pojan tissiraivarit ne senkun pahenee! :( Millä ihmeellä tilanteen saisi rauhoitettua??? Heti kun näkeekin tissin, saa hepulin eikä kerta kaikkiaan vaan osaa ottaa oikeaa imuotetta! Hamuilee pitkiä aikoja ja raivoaa, ja jos saa vihdoin imuotteen, on se väärä. Eli poika ottaa tissistä kiinni vain pieneltä alueelta ja roikkuu sitten ikenillään nännissä - ai että tekee hyvää äidille! ;) Eli ote ei ole sellainen iso, niin että leuka ja kieli imuuttaisivat maitoa mahd. suurelta alueelta. Jonkin verran tälläkin tekniikalla maitoa saa kun alkuun nieleskelee ihan ahkeraan. Ja sitten tosiaan vielä venyttää nänniä jatkuvasti, vetää siis päätään reilusti taaksepäin samalla kun roikkuu nännissä. Auttakaapas nyt tässä sitten! ;) Pliiiiiis!!!
lohdutuksena....mullakin hyvin valvottu yö....=) jo 1 kk verran valvottuja, meillä on tuttirumbaa...mutta siis sulle piti vastata.
Tissiraivareita on meilläkin ollut kun maitoa ei tule tarpeeksi nopeaa. Yleensä annan siinä tapauksessa sitten syödä siitä ns. paremmasta rinnasta niin saa pahempaan nälkäänsä.
Just se mitä sanoit, että neuvolan täti sulle neuvoi niin auttoi meillä. Laitoksella pyysin niitä hoitajia aina tulemaan avuksi kun ei vauva osannut ottaa rinnasta kiinni. Sä voit itse vähä stimuloida sitä rinnanpäätä, että vauvan on siitä helpompi ottaa kiinni. Sitten mulle ne hoitajat just aina tekivät niin että ottivat vauvan päästä kiinni ja tuikkasivat sen tiukalla otteella rintaan kii. Suuhan sillä kuitenkin on jo ammollaan kun nälkä on =) Meilläkin hosui sen suunsa kanssa kuin pieni linnunpoika. Siksikin ehkä hyvä jos saat sen tuupattua siihen rintaan kii. Voisko sun mies auttaa tuomalla sen vauvan pään siihen lähelle jos et itse saa sitä helposti? Muutaman kerran vaikka. Jos sitten oppisi. Kyllä se meilläkin kesti ja ensin sattui, mutta sitten huomasin ihmeekseni että imetyshän ei satu YHTÄÄN kun imuote on oikea....eikä mee rinnanpäät rikki.
Mulla toimi se rintakumi aluksi, koska se "muokkasi" rinnanpäitä ja hetken päästä vauva saikin niistä otteen ilman kumia. Ja muistan myös ne epätoivon hetket sairalaan "pumppu"huoneessa kun itse sain n. 1 ml maitoa pumpattua ja vieressä joku täti veteli toista pulloa....kyllä ei ollu itku kaukana. Joku tuossa sanoikin, että lapsi saa kuitenkin aina enemmän maitoa kuin mitä pumppaus näyttää. Ja tosiaan, mäkin lähdin liikkeelle sillä 1 ml =), joka annettiin vauvalle ruiskulla =)
Mutta yritä olla syyllistämättä itseäsi, joskus se ei vaan onnistu. Mullakin on yks kaveri jolla on jo viisi lasta ja tätä viimeistä ei imettänyt kuin pari viikkoa kun maitoa ei vain tullut. Ja hyvin on kasvanut korvikkeellakin.
Tsemppiä ja jaksamista!
t. Aftis
ps. syötätkö istualtaan vaiko makuulta? Voisko asennon vaihtaminen auttaa?
Maitoon sokeria, siis häh? Kerrohan vähän tarkemmin... :D Mäkö juon sitten sokerimaitoa ja se vaan auttaa??? Edelleen on siis neuvot tarpeen, vaikka vähän jo enemmän maitoa tuleekin...
Aftis: Mä syötän yleensä istualtaan kun makuulla ne raivarit on vielä pahempia... Kunpa saiskin syötettyä makuulta, olis jotenkin rennompaa mullekin! Vai ei se oikea imuote oikeesti sitten enää satu?! No sitten meillä mennään vieläkin väärällä tekniikalla. :( Poika kun käy tissiin kiinni niin äidin jalat sätkii! ;) Mutta siis tuota kestää vain aluksi muutaman sekunnin, mutta sitten helpottaa. Nännit ovat kummallisen "koppurat", ei vielä rikki mutta siis sellaiset ahvoittuneet - onkohan oikea sana..?
Ja aina vaan tulee lisää mutkia matkaan, kun jossain kohtaa helpottaa.... Tai onhan tämä ollut ongelmana koko ajan, nyt vaan on alkanut jurppia enemmän. ;) Eli poika ei millään jaksa pysyä hereillä tissillä, liekö liian mukavat oltavat? Jonkin aikaa siis imee tehokkaasti ja sitten alkaa torkkua eikä herää ei sitten millään. Onko teillä muilla tuollaisia unikekoja? Meille kun lääkäri sanoi (bilirubiiniarvoista kun juteltiin), että kun vauva saavuttaa täysiaikaisuuden (syntyi siis 37+4) niin silloin pitäisi jo olla voimia jaksaa imeä ihan hereillä. Vaan eipä jaksa...
Tällaisia pohdintoja täällä! :)
Meillä auttoi raivareihin se, että kun sain vauva rinnalle, nousin seisomaan ja aloin kävellä huonetta ympäri.
Kyllä toi 37+4 on täysiaikainen ollut jo syntyessään, ja luulisi, että tässä viikkojen mittaan olisi jo vahvistunutkin.
Kakkosemme saattoi parhaimmillaan viipyä tissillä viitisen tuntia lähes yhteen menoon, kun siinä oli niin mukava olla. Itse syömiseen saattoi mennä alle 10 minuuttia. Tutti ei kelvannut, eikä vauva aina edes halunnut syödä vaan havahtui ja suuttui, kun maitoa herahti.
hei Naksu!
Synnytin kiireellisellä sektiolla Tammisaaren synnärillä. Maito ei aluksi lähtenyt nousemaan kunnolla, joten siellä sain hoidoksi akupunktiota ja ns. mammateetä. Eipä aikaakaan kuin tissit olivat kuin Dolly Partonilla. Seuraava ongelma itselläni oli kuin se maito ei meinannut lähteä irtoamaan ja tunne oli aika kamala, kuin räjähdyspisteessä olisi ollut. Maidon irtoamiseen sain Syntocinon nenäspraytä, jota sumutettiin molempiin sieraimiin muutamia minuutteja ennen imetystä. Näillä avuilla sain imetyksen hyvin käyntiin ja nyt toistaiseksi maitoa on tullut riittävästi, vauva on vajaa 2 vkoa vanha.
Mammateetä saa kuulemma luontaistuotekaupoista, eli on fenkoliteetä, jolla on  myös rauhoittava vaikutus. Kannattaa kokeilla sitä. Sain kannullisen teetä jossa oli 1 pussi haudutettuna, enkä toista kannullista uskaltanut juoda seuraavana päivänä, kun tissit eivät antaneet enää periksi.
Olen ajatellut hakea sitä kotiin ja juoda silloin tällöin, oli muutenkin ihan hyvää.
On olemassa myös jotain imetystuki-juttuja, joihin kannattaa ottaa yhteyttä, eikä painiskella itsekseen asian kanssa.
Tsemppiä imetykseen!
Samanlaista takkuamista oli meilläkin alussa. Olin niiin kateellinen kaikille laitoksella, joilla vain maito nousi ja imetys sujui. Meilläkin vauva takkusi ja takkusi aluksi. Toista rintaa ei tahtonut ottaa millään ja sairaalassa ei suositeltu rintakumia. Kotiinlähtöpäivänäkään ei maito ollut vielä noussut.
Sitkeästi kuitenkin yritin. Ensin aina kokeilin molemmat rinnat - vauva kyllä yritti, mutta en tiedä mitä sieltä todellisuudessa sai. Ensin oli käytössä rintakumit, jotka jäivät sitten jonkin ajan kuluttua pois. Vasen rinta on aina ollut huonompi kuin oikea, eikä nykyäänkään sitä oikein tahdo aina ottaa. Sitten "imetysyrityksen" jälkeen heti pulloa. Näin mentiin jokunen viikko, kunnes jätettin ns. lisäruoka pois.
Kunnes se sitten taas otettiin iltaisin mukaan, koska yöheräilyt lisääntyi. Meidän vauvahan ei normaalisti yöllä syönyt. Nyt näyttää (kohta 5 kk) että rinta jää kohta kokonaan pois, ei tahdo enää huolia. Mutta loppujenlopuksi olen onnellinen tästäkin ajasta.
En osaa siis muuta neuvoa kuin että yrität vaan antaa rintaa aina ensin - ja vaikka se on turhauttavaa niin ehkä se auttaa kuitenkin maidon nousemisessa. Äläkä syyllistä itseäsi jos eteneminen on hidasta! Mä tein niin ja sitä itkua riitti sitten.....
Tsemppi ja vielä kerran onnea =)
t. Afternoon