1v 3kk yösyömisestä eroon

Rinnastaisin tämän tilanteen melko samanlaiseksi kuin tutin pois ottamisen, jos on tottunut nukahtamaan tutin kanssa. Meillä on kahden lapsen kanssa hieman reilu 1v:nä otettu tutti pois. Aluksi oli kyllä melkoinen huuto, mutta ei sitä montaa iltaa/yötä kestänyt.



Tsemppiä vaan kovasti ja keräät muutaman päivän itseesi hyvän motivaation ja henkistä jaksamista. Kerrasta poikki, lapsellekin on epäreilua sitten antaakin pullo jos ensin on huutanut. Ja sillä vielä oppii että huutamalla saa ja koko homma vaikeutuu.



Tiip

Eli yöimetystä jouduin jatkamaan yli 1-vuotiaaksi sairastelujen takia. Lisäksi kesälomalla en vieroitusta yöimetykistä viitsinyt tehdä, kun kyläiltiin. Tyttö oli jotain 1 v ja melkein 3 kk kun päätin, että eihän tästä mitään tule. Tyttö heräsi vähintään 1-2 krt ja joskus useamminkin. Tilanne oli se, että aina kun hiukankin keksi älähtää niin piti tissi laittaa suuhun.



Vieroituksessa meni max 1 vko! Tosi nopeesti oppi sitten nukkumaan läpi yön! Ja jos heräsikin, niin pienen kitinän jälkeen rupesi takasin nukkumaan, kun sitkeesti sanottiin että nyt on yö, nyt nukutaan. Kuuntelin aina jonkun ehkä minuutin valitusta ja olin nukkuvani, ja välillä sitten sanoin että nyt nukutaan. Nyt tyttö on 1 v ja 5 kk ja tilanne on jo niin hyvä, että vaikka yhtenä yönä jouduin vaihtamaan pissaiset lakanat ja vaatteet + vaipan, niin tämän episodin jälkeen tytteli jäi sänkyyn tyytyväisenä ja hiljaa, ja jatkoi uniaan.



Eli tsemppiä, ei siinä kauan mene kun vaan jaksaa olla sitkee! Palkintona siitä saa paljon paremmat yöunet jatkossa, sekä lapsi että itse!



-vaavikki-

Meillä oli tuo tilanne keväällä, erona vain se, että imetin vielä. En halua masentaa, mutta ajattelin kuitenkin kertoa, että aina homma ei suju helpoimman kautta.



Tyttömme ei ole koskaan syönyt tuttia eikä kiintynyt mihinkään unileluun tai riepuun. Vasta n. 8-kuisena oppi nukahtamaan ilman tissiä, ja senkin jälkeen vaati pitkään nukuttamista eli on pitänyt silitellä, taputella tai ainakin pitää kättä tytön päällä. Joskus tyttö on nukahtanut seisaalleen pinnasängyssä, mutta herännyt heti, kun olen yrittänyt laskea hänet makuulle. Temperamenttia siis riittää.



Nyt joku voi sanoa, että olisi pitänyt opettaa vauvasta lähtien nukahtamaan itsekseen. Juupa juu, esikoisen kanssa ei tätä ongelmaa ollut, hän kun nimen omaan halusi olla rauhassa. Mutta näinpä ne muksut ovat erilaisia, vaikka kuinka olisi samat (ja vähän erikin) konstit käytössä. Olin ajatellut, että kun ikää on vuosi, yöt paranevat. Esikoinenkin lopetti yösyömiset itse 11-kuisena. Mutta tämä kakkonen vain heräili.



Yösyötöistä päästiin eroon, kun siirrettiin tyttö lastenhuoneeseen nukkumaan ja päätin vain, etten anna tissiä. Mutta edelleen tyttö heräili useamman kerran yössä ja vaati todella sisua olla antamatta tissiä, jonka avulla likka olisi nukahtanut hetkessä. Kyllä siinä 1-2 kk meni ennen kuin jotain kehitystä alkoi näkyä. Nyt tytöllä on ikää melkein 1v 11kk, ja harvassa ovat läpeensä nukutut yöt edelleen. Tuntuu silti, että oma unen laatu on parempaa ja jaksan paremmin.



Toivon todella, että AP:llä vieroitus sujuisi helpommin! Jos tuntuu siltä, ettei pää kestä, kannattaa hakea apua.

Heitänpä nyt tähän hieman erilaisia ajatuksia, vaikka tämä meneekin aiheen vierestä... Itse kannatan mahd. pitkää imetystä ja perhepetiä. Lue aiheesta esim:



http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view…



Meillä imetys ei onnistunut. Mutta lämpimän maitopullon tyttö (lähes 1v2kk) vaatii yhä joka yö, enkä oikein ymmärrä, miksi siitä pitäisi kiirehtiä vierottamaan... Tiedän kyllä neuvolan kannan asiaan. Mutta kun tyttö nyt juo rasvatonta maitoa, niin eihän se lihotakaan... Onko siitä oikeasti jotain haittaa?? Itse en koe yösyöttöä rasituksena, koska olen itsekin puoliunessa. Se tulee jo niin selkäytimestä, että en edes muista aamulla syöttäneeni tyttöä. Mutta kun yöpyödälle on ilmestynyt yön aikana tyhjäksi juotu maitopullo, niin siitä tiedän syöttäneeni kyllä tytön... :) Mies on niin sikeäuninen, että hän ei herää mihinkään. Kukaan ei siis kärsi tästä mitenkään, ja tyttö on niin huono nukkuja, että olen satavarma, että meillä vieroitus ei sujuisi helposti. Eiköhän tyttö joskus vieroitu itsekseen - tuskin hän enää 18-vuotiaana vaatii maitoa keskellä yötä... :) Ja jos vaatiikin, niin silloin hän osaa hakea sen itse jääkaapista! Itsellänikin on ollut joskus nukahtamisvaikeuksia, ja niihin on auttanut maito ja banaani!!! Itsekin olen siis monet kerrat käynyt jääkaapilla yöllä... Pitäisikö vaatia lapseltaan jotain, mihin ei ole itse pystynyt vielä aikuisenakaan...?



Tietty tilanne on aivan eri, jos vanhemmat kokevat yösyötöt raskaiksi. Mietin vaan, että onko niistä haittaa lapsen kannalta... Tyttöni nukkuu kuitenkin hyvin koko yön, herää vain hetkeksi imemään maitonsa aamuyöllä. Muutaman kerran olen kokeillut antaa tuttia, jolloin hän on herännyt kunnolla itkemään, ja on mennyt aikaa ennenkuin on nukahtanut uudelleen maitopullonkaan avulla... En usko, että tytön uni muuttuisi olennaisesti paremmaksi, jos tuo maitotankkaus jäisi pois. Nukkuu kuitenkin n. 11 tunnin yöunet (paitsi herää kerran syömään) ja kolmen tunnin päikkärit, mikä sopii mulle mainiosti, koska ehdin tehdä niin paljon päikkäreiden aikana. (Siis omalta kannalta ajateltuna mieluummin näin kuin niin, että nukkuisi 12 tunnin yönet ja kahden tunnin päikkärit!) Tyttö on pirteä, aktiivinen, kasvaa ja kehittyy hyvin...jne.

Huomasin, että nopeasti kirjoitettu tekstini on hieman epälooginen. Mainitsen ensin, että tyttöni on huono nukkuja ja sitten viimeisessä kappaleessa väitän päinvastaista. Siis tyttöni on ollut huono nukkuja, mutta nyt on löytynyt hyvä rytmi, ja nyt hän on nukkunut jo parin kuukauden ajan hyvin. Hän tuntuu kuitenkin olevan samanlainen nukkuja kuin minä. Jos nukkuu, nukkuu kuin tukki. Mutta jos herää, niin uudelleen nukahtaminen on tosi hankalaa. (Itse olen nukkunut tytön syntymän jälkeen paremmin kuin ikinä ennen. Vauva paransi mun nukkumisvaikeudet!) Siksi pelkään ja tiedän, että vieroitus ei tulisi sujumaan helposti.

Toisaalta ymmärrän, ettei yösyötöistä välttämättä ole haittaa. Esikoisen kanssa neuvolan ohjeista ei oikein voinut välittää. Tyttömme syntyi keskosena ja söi esim. puolivuotiaana vielä pari, kolme kertaa yössä; tällöin neuvolassa oltiin jo sitä mieltä, että nyt äkkiä yösyötöistä eroon. Kontrolleissa lastenlääkärit taas olivat sitä mieltä, että jos äiti jaksaa, siitä vain yölläkin imetystä niin kauan kuin huvittaa. Mutta esikoinen söikin nopeasti ja nukahti heti sen jälkeen. En siis kokenut sitä rasittavana.



Kakkonen taas heräili/heräilee muuten vain. Nälkä ei ollut, muki ei kelvannut, vaan tissi olisi pitänyt saada suuhun. Olisihan tuota kestänyt kerran, pari yössä, mutta mä en jaksanut sitä jatkuvaa heräilyä (joka yövieroituksen myötä onneksi edes vähitellen väheni). Perhepeti ei enää käynyt, koska maidon tuoksussa lapsi nukkui huonosti, ja mä havahduin jok'ikiseen äännähdykseen.