*** TRUPLAT ISÄNPÄIVÄÄN***

Meillä on hassu masuasukki ;) Joka aamu se herää potkuttamaan samaan aikaan, eli silloin kun mun arkisin pitää herätä töihin. Eipä se kaveri tietenkään tajua, että nyt on viikonloppu ja mä haluaisin nukkua vähän pidempään. Eilen ja tänään jytinät alkoi siinä about klo 7.30, enkä mä enää kerran herättyäni saa unta uudestaan. Lueskelin sängyssä jonkun aikaaa ja äsken päätin nousta aamupalan tekoon.



Jäin vielä eilen pohtimaan NEKUN marsun nimeä... Mieleen juolahti Elli ja Iita. Ne olis kans sellaisia lyhyitä ja tarmokkaita nimiä mun mielestäni, makuja toki on monia.



Tänään luvassa isien luona vierailua, eli liikekannalla ollaan varmaan lähes koko päivä. Omalle isälle leivotaan siskon kanssa marjapiirakka (ei kerta kaikkiaan osattu ostaa mitään järkevää, niin ajateltiin vaan leipoa). Sen lisäksi käydään toki miehen kotona sekä miehen mummolassa.



Taas tulee potkuja siihen malliin, että taitaa vauvelilla olla aamupalan puute ;) Lähdemme siis kohti aamupala-apajia. Mukavaa sunnuntaita!!!!

Taitaa olla kaikki isänpäivän vietossa, kun on niin kovin lyhyt pino vaikka päivä on jo puolessa!

Meillä kun ei tarvinu viettää isänpäivää, kun ei oo isä kotonakaan. No vietetään sitten tiistaina, kun se tulee lomille.

Uskomattoman nopsaan taas on neljä viikkoa menny, hieno juttu!



Jellona! Onpa ihana lukea, kun pikkukaveri myllertää masussa! tulee hirmu kaipaus sitä tunnetta kohtaa, kun se on vielä niin hyvin muistissa! Mutta ehkäpä sen saan vielä kokea!



Nyt kyllä taas tuntuu siltä, että ei tuo yks pikakerta voinu mitenkään tuottaa tulosta, mutta en vielä aio kaikkea toivoa heittää. Nythän ois näinä päivinä sitten kiinnittymisen aika, jos niin onnellisesti olis päässy käymään. Koko ajan pitää kuulostella tuntemuksia mahassa ja vessareissulla, vaikken sitä oo aiemminkaan mitenkään huomannu. Toiveaattelen, että jos sitä ois nyt jotenkin herkempi kaikille muutoksille.



Jaahas, oikein mukavaa isänpäivää kaikille, nyt pitää mennä nukuttamaan ipanat päiväunosille!

Eilinen pikkujoulu meni yllättävän hyvin. En ole 2 vkkkoon syöny niinkuin siellä ;DDDDD Ja sitte vielä 04 aikaan käytiin kebabilla jotta pahaolo tajuais edelleen pysyä poissa :) Eli piiiiitkään aikaan mulla ei ollut useampaan tuntiin kuvotusta, olipas aivan mahtavaa. JA ihan oikeaan aikaan piti taukoa ;) Nyt sitte ollaankin melkein normaalissa olossa jo taas.



Axe, millä sä testasit? Tosin mä toisaalta olen niin realistinen et uskon jotenkin et pitäs kyl näkyä testissä jos ovis esim. ollu niinkuin sanoit -> kp 14. Tai ainakin viimeistään nyt näkyis kyllä jo. Testaaminen on myöskin ihan sinusta kiinni. Pelottaa muakin sun puolesta jos sitte tosiaan tuleekin se nega taas, kuinka sitä pettyy :( Muistan hyvin tunteen kun olin oireista päätellen AIVAN varma et olen raskaana ja en ollutkaan. SIllo Amarillo-kierrossa. Miten ne oireet ym oli kaikki niiiin selviä jne, mutta ei. Mutta nyt kun plussasin, niitä oireita ei oikeastaan ollut yhtään ja silti se plussa tuli. Vitsit kun toivon sitä plussaa niin kovasti sulle et ihan itkettää :' (



Serppu, raporttia reissu kuulumisista ootellaan ;)



Emmasanna, mä oon sitä mehujäätelöä kans yrittäny syödä ja ihan jääpalasiakin rouskuttanut. Ne helpottaa tasan siihen asti kun sitä on suussa.. Mutta tosiaan eilen uppos ruoka ja olikin sitte ilta ok.

Tytöstä aikoinaan kesti rv 13-14 asti suurinpiiretin oksetus..



Nekku, kiva et nimet marsulle meni harkintaan :)



Jellona, mullakin muksut on jumpanneet aina tiettyyn aikaan amsussa. JA niinku aiemmin mainitsin tääl, ne oli myös heidän rytminsä synnyttyään ;)



Katzu, musta on normaalimpaa et on lapsi-kuume kuin et ois vauva-kuume. Totuushan on et vauva-aika kestää niin hetken ja sitte on jo se lapsi. Ja mun mielestä pitää haluta nimenomaan sitä lasta sillain " enemmin" kuin sitä vauvaa. VAikea selittää mutta siis molempia tietenkin halutaan mutta... Itsellä on meinaan ja enemmän lapsikuume kuin vauvakuume.

Ja mä olen siitä kolarista edelleen sen verran neuroottinen tapaus ;) et haluan et nautin vauva-ajasta mutta toivon sen pian menevän ohi -> menettämisenpelko/kätkytkuolemnapelko on edelleen mulla niin voimakas. Nyt hyppäs asiasta seipääseen mutta kuitenkin... ;)



Mutta nyt ei muuta muistu mieleen joten mene kärvistelee oloni kanssa *huoh*

Ja hyvää isänpäivää kaikille iseille ja tuleville iseille!!



Eilinen päivä meni siellä hautajaisissa, alkumatka alkoi tosi kivasti kun joku törppäs meidän perään liikennevaloissa: meillä pieni naarmu takapuskurissa ja tällä tyypillä koko keula kasassa! Oikein sille... Päästiin sitten jatkamaan matkaa kun poliisit kävi selvittelemässä asiaa... tyyppi väitti että oltiin tahalleen jarrutettu... no kai me nyt tahelleen jarrutettiin ettei oltais ajettu seuraavan tyypin perään! No joo kaikki kunnossa ja matka jatkui...



Tän poliisi episodin jälkeen oltiin sitten vikat siellä kappelissa, melkee myöhässä.... Mä itkin kirkossa mutta haudan jälkeen mieli kirkastui ja jyjenin sitten lukemaan adressit miehen serkun tyttöystävän kanssa. Ihania puheita pidettiin joten silmät kostuivat moneen kertaan ja mietittiin miten epäoikeudenmukaista elämä voikaan olla.



Mä olin niin poikki kun päästiin kotiin että nukuin reippaasti kellon ympäri: illalla 11 aikaan kampesin sänkyyn, aamulla kuulin kun mies nousi 10 aikaan mutta ite jatkoin unia 12 asti...



Jellona: ihan hellyyttävä masuasukki teillä, ihana lukea odotuksen ihanista vaiheista.



Piipaa: nopeesti ne viikot vierii eteenpäin! Nyt saat miehen kuukaudeksi kotiin? toivotaan että lounastapaaminen ois tuottanu toivottavan tuloksen.... Meillähän nää tapaamiset miehen kanssa on lähinnä vaan viikonloppuisin kun se opiskelee toisella paikkakunnalla, ihme on että ekasta kierrosta alkoi raskaus!!



Nyt taidan mennä tavaamaan eilistä pinoa ja syömään aamupalaa.

Eilen nipisteli ja poltteli mahaa melkoisesti aina välillä joten kai täällä joku kasvaa. Toivotaan ainakin niin. muutaman viikon päästä kuunnellaan sydänääniä joten varmaan ennen sitä en ultraan mee, jos ei mieli muutu: mies taitais kuitenkin olla vähän kiinnostunut siitä: ainakin se kovasti on alkanut kyselemään mun syömisistä: saanko tarpeeksi vitamiinejä ja syönkö monipuolisesti... aika liikkis... :)



Ja hei, toi Elli kuulosti ihanalta marsun nimeltä!!! Nekkuhan se niitä kyseli?



Miitsu uudella viikolla 9+0

Marieela olipas mukava kuulla että ilta meni putkeen ja paha olokin tajus pysyä poissa! :)



Axe mä ehkä sinuna odottaisin sitä testausta jos malttaisin pari päivää vielä eteenpäin.. Mutta odottaminen on kyllä hirmu vaikeaa.. vaikka toisaalta sitä negaa pelkää niin paljon että ehkä malttaiskin oottaa. Plussaonnea kuitenkin, testaat sitten milloin vaan! *peukuttaa*



Jellona voi kun kuulosti ihanalta toi potkiskelu :)



Meillä tänään ohjelmassa kanssa isänpäiväkyläilyjä, tosin eri paikkoihin ja erikseen. taas menny viikonloppu iihan liian lujaa!



Mukavaa isänpäivää siskot!

MARIEELA: Kiva että pystyit nauttimaan pikkujouluista ilman pahaa oloa! Muuten oisikin ihmiset luulleet, että olet ottanut pari liikaa. ;)



AXE: Oman kokemuksen perusteella sinuna odottaisin testauksen kanssa niin kauan, että olet varma ettei se enää ole liian aikaista. Siis että lasket sen päivän ihan sen viimisen mahollisen ovispäivän mukaan ja ehkä vielä vähän ylikin. Ymmärtääköhän tästä mitään?;) Mullahan oli silloin se ns. ovis kp18 ja laskin siitä eteenpäin reilusti 17-18 päivää. (Ja senkin mukaan, koska viimiset simpat oli päästetty valloilleen, koska mieshän lähti silloin jo takaisin kosovoon, mutta sulla ei taida onnistua, jos ootte useammin sitä harrastanu?:)) Toivotaan nyt kaikki ihan täysillä sulle sitä plussaa!! bd bd bd bd



MIITSU: Nyvä ettei teidän autoon sen isompaa tullut ja vielä tärkeämpää, ettei teille käynyt kuinkaan! Vai että tahallaan jarrutitte? Niin just, liikennevaloissahan (ja liikenteessä yleensäkin) pystyy tosiaan katsomaan että jahas, nyt en voi jarruttaa kun jou tulee takana, vaikka tuossa edessäkin on auto. ;)



Kukas se meinasikaan kertoa tänään tulevalle isoisälle masuasukista?? Katzu?



Mitähän sitä sitten.. Mies on taas töissä, eli ruokaa pitäisi alkaa taas taikomaan. Eilinen hirven paisti onnistu oikein hyvin, nyt ois sitten vuorossa hirven jauhelihasta lihapullia tai pihvejä.. Meillä ei siis muuta syödä. ;D Isänpäivää en oman isäni kannalta juhli yhtään (en jaksa olla siihen väleissä kun ryyppää vaan), mutta iltapäivällä mennään miehen kotiin ja sitten miehen pappaa katsomaan. Jälkimmäinen vähän stressaa, siellä voi hyvinkin olla reilu 20 ihmistä kerralla, kun on niin iso perhe/suku. Mutta kestettävä on, oma valinta.;)



Nyt, [color=blue]HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄN JATKOA KAIKILLE!!

Kolme päivää olin kaverin luona Lahdes. Tehtiin opinnäytetyötä ja ne piti tuparit eilen. Yhdelle kaverille kerroin raskaudesta, joka kans kovasti yrittää vauvaa miehensä kanssa. Olivat molemmat tosi onnellisia.



Nyt sitte mies on ollu yksin kotona ja se tietää kämpän siivousta!

Näin se menee... Mutta kyllä jaksaa taas kotona siivota kun on saanu olla muissa maisemissa hetken. Ostin sitte sieltä Lahdesta mammafarkut, jotka on tosi sopivat jo nyt ja hyvännäköset!



Kiva MArieela et kaikki on hienosti masussa. Siis voinko mä kysyä ens ultrassa samaa siitä ruskuaispussin muodosta? Mutta se olis varmaan pitäny jo kysyy. Meen ultraan vasta seur kerran viikoil 12-13 joten eikö se riski keskenmenoon oo muutenkin jo aika pieni siin vaihees?!

Voi tota sun pahaa oloo. sais jo lähtee! Mut ihan kohta alkaa se auvoisa keskiraskaus, ihan pian!!!



Voi Neiti, jos kuitenkin te sen kolmannen lapsukaisen tekisitte jossain välis : ) Kivaa!



Me ei olla lähdössä minnekkään isänpäivän viettoon ku ei olla kumpikaan täl hetkel väleis isiimme. Laitoin kortin vaan. Miehelle ostin jo isänpäivälahjan : )

Kortin ja sellasen UUSI VAUVA-kirjan, jossa on niin ku uuden vauvan käyttöohjeet! Sellanen huumori-kirja. Varmaan tiedättekin.



Täällä voidaan ihan hyvin. Paha olo ei ole yllättänyt vieläkään ja nyt alan jo hitusen uskoa ettei se välttämättä tulekaan, vaikka vielä tässä on aikaa iskeä. Kaveri kun oli raskaana niin sillä ei ollut mitään oireita koko raskaudessa ja yrittää koko ajan tenttaa sitä mun päähän ettei välttämättä mullekaan tuu. Saas nähdä!



Nyt meen tiskaa...

Hei hei!



Soffu+Nuppu 7+4

koko ajan vauvojen kanssa ja raskauden kanssa tekemisissä, mutta ei tää palstakaan yhtään tilannetta helpota:/ Että jos edes vapaa-aikana vois miettiä muuta.



Mutta hyvät isäinpäivät teille kaikille! :)



A *vilkuttaa*

AXE:

Voi axe (((iso halaus>))) Koitahan jaksella nyt ja tule informoimaan olostasi kun jaksat :/ Sitä plussaa minäkin niin kovin teille toivoisin!



Piakinen ilmoittautuminen..

oltiin aamu sairaalassa. Nealle oli nousse 40 asteen kuume ja raukka ei pysynyt hereillä ja pissasi alleen kun ei sängystä päässyt ylös. Mentiin lekurille näytille ja kappas, vasemmasta korvasta löytyi tulehdus! On melko lievä vielä, mutta lääkärin sanoin selkeesti havaittavissa kun terveeseen korvaan vertaa. Sen verran ajoissa tultiin, että voi mennä pelkällä kuumelääkityksellä ohitse, toivotaan!

Myös nieluviljely otettiin kun on kurkku turvonnut melkein umpeen. Pikatesti oli negatiivinen kun äsken soittelin. Huomenna tarkempaa infoa.

Toivottavasti paranee pian.. kamala katsoa kun toinen ihan surkeana :(



aamulla oli ihanan herkkähetki Nean kanssa. heräsin kun se silitteli kuumeisena mun poskea ja antoi suukkoja ja sanoi " silittää äitiä, hellästi"

Tutki mun leuan, posket ja silmät ja korvat pikkuisilla sormillaan ja puheli kaikkea :) " äitin korva" " äidin silmä, ei saa tökkiä" " äitin kanssa lötköttää" ja lauleli nuku nuku nurmilintua :´)



Nyt lasten väliin päikyille kun on tilaisuus.



T:Neiti21 kera enkeleiden

Omanapaisesti kerron vain, että meidän konserttiloma meni oikein mukavasti. Hakulinen oli sairaana, mutta Ollin mä ensisijaisesti halusin nähdäkkin :o) Oikein hyvä konsertti, kivoja tehosteita, monta semmoista kivaa vanhaa biisiä jota harvemmin kuulee, yleisöä sopivan paljon, jotta areena-hallissakin tunnelma nousi. Mun jaloille oli toki kovaa koulua seistä neljä tuntia putkeen, lopuksi alkoi olla jo kunnon supistus päällä ihan jalkojen väsymisestä.



Syömässä käytiin sitten vasta yöllä konsertin jälkeen, Fransmannin kokki oli onneksi hereillä vielä vähän puolenyön jälkeenkin. Hotellihuoneessa ne onnettomat erilliset sängyt kyllä luisteli, mutta ei sentäs lattialle mätkähdetty ;o) Aamulla oli ihan käydä hotelliaamiaisella ja palata vielä huoneeseen nautiskelemaan kahdenkeskisestä ajasta. Huone luovutettiin vasta puolilta päivin ja palattiin hyvin hoidettuja lapsia tapaamaan. Poikakin oli nukkunut oikein hyvin yönsä, ruokaa olivat saaneet ja vaipat vaihdettu (se kun ei ole niin itsestäänselvää kuin luulisi...).



Mies vei oman isänsä korismatsiin isänpäivän kunniaksi ja me ollaan täällä lasten kanssa paisteltu lihaa ja koristeltu kakku. Nyt vielä katetaan päytä ja ootellaan iskää sitten syömään.



Terkuin rentoutunut Serppu

(((Halaa)))) Koita jaksella ja tuu takas kun jaksat taas meitä ja näitä asioita :' ) Kunpa olisi jotain millä saisi lohdutetuksi. Pidä itsestäsi huoli ja toivon pikaisiin kuulumisiin!!!



Serppu, kiva et reissu onnistui =) Ihania tuollaiset irtiotot välillä :)



Neiti, ihana tuo sinun Neasi :' ' ' ) Toivottavasti pikkuinen paranee pian!!



Soffu, musta se ruskuaispussin muoto ja koko kts vain alle 10 raskausviikoilla. Ja mun mielestä niitä ei edes yleensä katsota. Tuo oli ainakin mun kohdalla ihan eka kerta.Ja vkoilla 12-13 tosiaan riski alkaa olee jo voitonpuollella.. Mutta korostan edelleen et tämä gyne on erikoistunut lapsettomuutenn ja km:hin, ja musta normaali gynet ei kts ja sano tuollaisista asioista mitään. Ja aika kova ammattitaito mielestäni täytyy olla että asiakkkaalle voi sanoa henkilökohtaisen keskenmenoriskin prosentteina. En ole siis aiemmin moista itse kuullut :/ Mutta realistisena ihmisenä kuitenkin uskon että kaikki on mahdollista (munkin kohdalla) koska elämän kaikkia juttuja hienouksineen ihminen ei voi tietää etukäteen satikka hallita ;)

Ja sulla tosiaan voi koko raskaus pysyä oireettomana. Pojastahan mul ei tosiaan juurikaan ollut oireita =)



Piipaa, toivotaan tosiaan että plussa tulisi sopivasti kun mies tulee lomille ;)



Mariposa, teillähän sitte ihan hirvestellään siellä ;)



Miitsu, onneks ei käyny kuinkaan. Vitsi mitä ääliöitä liikenne on pullollaan, arggh!



Nyt meen sohvalle kärvistelemään =)



Marieela ja rv 8+0

Axe paljon voimia ja iloisia ajatuksia sulle ja tervetuloa takaisin sitten kun siltä tuntuu *ikävöi jo* kai sä sentään pikkujouluihin tulet?????



Soffu ihana kuulla että sä et ainakaan ole pahoinvoiva, sekin on siis mahdollista.. mites noin yleensä, tuleeko sulle helposti oksuolo tai oksennatko helposti? *tekee galluppia* uskottelen nääs itselleni että mä en sitten raskaanakaan oksenna kun en muutenkaan :) pieni reissu teki varmasti hyvää,mistä löysit mammafarkut?



Kukas oli sillä minilomalla, kyllä piristää tuollaiset pienetkin breikit arjesta, varmasti toi uutta puhtia joka suhteessa! :)



Miitsu onneks ei käynyt teille pahemmin siinä kolarissa!!! ja olipas tosiaan " fiksu" peräänajaja kun tolleen tokasi.. voi jösses!



Neiti voi sitä Neaa, toivottavasti pieni paranee pian!



mä olin vaarilla isänpäiväkahvilla ja mummin synttärikahvilla. samalla otin mukaan matkalaukun joten nyt alkaa pakkaaminen ;) eilen jo pesin pikkumekkoa ja hihatonta paitaa, pikkuhiljaa.. hain myös kanervaa (tai sitä sen näköistä mut toisen nimistä) ja laitoin havuja ja niitä pitkiin parvekelaatikoihin. tosin niistä puuttuu vielä ne tuet millä ne sais laitettuu kaiteeseen mut noin muuten tuli kivan näköset! pienestä sitä on iloinen :D

Pappakierros tehty:) En sitte vaan yhtään tykkää näistä isän & äitienpäivistä, musta nää on niin tekopyhiä kaupallisia juhlia että:/ Tykkään kyllä muuten muistaa läheisiäni, ei siihen erillisiä päiviä tarvita. Ruikutus sikseen, mut toivottavasti meillä ei näitä vietetä sitte kun juniori syntyy.



Kiva huomata etten ole ainoa " outo" lapsikuumeinen täällä:) Toi [b]Nekun[/b] tytön ikäkausi onkin varmaan aivan ihanaa aikaa:) Tietty vauvatkin on ihania, mut varmaan se on ihan erilailla ihanaa aikaa kun lapsi on jo niin iso et ymmärtää asioita paremmin, eikä enää ole ihan joka sekunti riippuvainen äidistä.



[b]Axelle[/b] iso (((((((hali)))))) sulle jos kenelle sitä plussaa toivoisin!!!



Sitte hokattiin ongelma, johon mies käski kysyä täältä apua, kun ei tiedetty miten tuo vauvan sukunimen kanssa menee. Te jotka olette saaneet lapsen avoliitossa: eikö lapsi saa aina äidin sukunimen? Miten sen vaihtaminen isän nimelle onnistuu? Tapahtuuko nimen vaihdos sitte isyyden tunnustamisen yhteydessä jotenkin vai miten?



Mies ehdotteli jos mentäs maistraatissa naimisiin ennen vauvan syntymää, mut en oikein lämmenny ajatukselle. Helpottaishan se toki montaa asiaa, kuten tätäkin nimijuttua, mut en tiedä... käy aikakin aika vähiin mitään järjestellä.



Pitää varmaan mennä kattomaan putooko Tiina vai Timo:) *äänestää mielessään tuhannesti neiti-timoa*



Katzu *joka ei muista rvkojaan, olisko 23 vai 24, noloooo*