Ketä täällä on? Esittäydytäänkö...

Olen pitkään tätä palstaa lukenut mutta kirjoitan ekaa kertaa. Olen 34 v kahden lapsen äiti ja nyt yritämme kolmatta, "iltatähteä". Nuorempi lapsi täyttää kohta 7. Nyt on jo yk 7 ja huomenna ehkä pitäis menkkojen alkaa, oireita ei ole suuntaan eikä toiseen joten olen 100-varma että ne myös lähipäivinä alkaa. Pessimisti ei pety niin pahasti. Elokuussa minulla oli miniraskaus eli plussasin jonka jälkeen heti samana päivänä alkoi tiputteluvuoto ja se raskaus päättyi siihen. Nyt olen vannonut pysyväni erossa testeistä kunnes menkat ainakin viikon myöhässä.



eewokki kp 30/28-31

Meillä onkin sitten melkein samanlainen tilanne...Olen 33 ja aikaisemmat muksut 9 ja 6....meillä vaan on siis vasta eka yritys. Testeistä on niin vaikea pysyä erossa. Minä jo sorruin ensimmäiseeni ja negahan sieltä tuli. Kiva lukea sun juttuja nyt tuolta muualta kun tunnistaa nikin.

t. wilukissa 26/24-26

On joo aika samanlaiset lähtökohdat, minun lapset siis syntyneet -98 ja -01. Kiva kirjoitella täällä missä on samanhenkistä seuraa. Päivisin töissä ei vaan paljon pysty olemaan netissä mutta joka päivä kyllä teen pakolliset surffailut näillä sivuilla.



Ei tullut tätiä (oudoksun tota sanaa, en edes tiedä mistä se tulee mutta kaikki sitä täällä käyttää) tänään, varmaan sitten huomenna...



eewokki kp 31/28-31 tai sinnepäin

meidän lapsukaiset 99 ja 03.

Samalla tavalla vierastan täti sanaa, en ollut minäkään sitä ennen kuullut. Minähän testasin negan la ja sitä tätiä kans tässä odottelen...kovin on raskautunut olo (oudot tuntemukset mahassa...supistaa?), joten en kyllä kirvestä heitä kaivoon ennen kun se täti sit oikeesti tulee...



Esittäytykäähän ihmeessä muutkin, niin ei mene tämä pino ihan minun ja eewokin kaksin puheluksi. Olisi näin uutena helpompi hahmottaa että ketä täällä on, ei tartteisi noista kaikista ketjuista laskee yhteen 1+1+1+...



wilukisu kp 27/24-26

kerron nyt vielä tämän päivän kuulumiset. Ihan pientä tiputtelua on jo tullut joten eiköhän tämä kierto sitten ollut tässä. Minä hölmö jo kerkesin testinkin aamulla tekemään (vaikka piti vielä vk rauhassa? ootella), puhdas negahan se oli tietenkin. Oviskin oli vasta kp 21. Eilen närästi ja edelleen hölmönä kuvittelin että voisko olla joku raskausoire, mutta tais olla liiasta kahvinjuonnista... kun ei minua yleensä närästä. Tiedän että pientä tiputtelua voi olla vaikka ois raskaana, mutta ainakin mulla se on kaks kertaa ollut huono merkki.



Sullahan on wilukisu vielä toivoa niin kauan kun ei täti näyttäydy! Mun täytyy kai alkaa kirjoitella tuolla elokuisten tai kolmatta yrittävien porukoissa.



eewokki kp 32/28-31 tai sitten 1/28-31, ota tästä nyt selvää...

Moi moi :)

Olen 4vuotiaan ihanan pojan äiti. Yk 1 oli vielä eilen.. mutta tänään alkoi kuukautiset. Puoli vuotta yritettiin tuota poitsua, sisarta yritettiin vuosi ja tärppäsikin vuonna 2006, mutta se päättyi surullisesti keskenmenoon rv9. Se sattuu vieläkin. Rakastan lapsia ja vauvakuume ollut 16vuotiaasta asti. Nytkin niin kauhee vauvakuume että järki lähtee niinkuin tohon keskusteluuni kirjotin ;D

Täällä 27 v. 2-vuotiaan uhmaikäisen pikkupojan äiti satakunnan puskista. Toinen vauva haaveissa, piinaviikko menossa. Yk 2, ja toivotaan parasta ettei tämä vauvakuumeiluvaihe kestä kauhean pitkään, sillä olen nyt jo ihan höperö :)

Saman tyyppinen tilanne mullakin, kaksi poikaa on ennestään (05ja03) ja nyt kovasti kolmatta toivotaan. Aika rankkaa on välillä kahden viikarin kanssa, mutta vauvakuumetta se ei ole estänyt ja jotenkin vaan tuntuisi niiin hyvältä saada vielä yksi lapsi. Välillä vähän hirvittää ja pelottaa, miten jaksan, mutta eiköhän se siitä. Sekin, että kaksi raskautta on sujuneet hyvin ja lapset on olleet terveitä, tuo ajatuksen, suodaanko mulle ja meille vielä kolmannen kerran moinen onni. Niin, kaikenlaiset ajatukset risteilevät päässä.



Yk 6 tai 7 on nyt menossa ja raskausoireita olen tuntenut jo monta kertaa aiempienkin kiertojen aikana. ;) Huijaanko itseäni, en tiedä, mutta on ollut huimausta, vatsanippailuja, palelua, väsymystä jne. Tähän asti kuukautiset on kuitenkin alkaneet ajallaan ja vieneet vauvatoiveet toviksi. Masentavaa. Plussatoiveet on jotenkin niin älyttömän korkealla, että sitä mätkähtää aina melko vauhdilla alas. Nyt jännään taas ensi viikon loppua, tuleeko mitään tätiä käymään. (Kukahan tuon termin on keksinyt?!?)



Mutta näin täällä. Onpa muuten mukavaa lukea samassa tilanteessa olevien immeisten ajatuksia! Taidan tulla toistekin.



t.Nurmeliini

Tuolta pikkukakkosesta haaveilevien pinosta uskaltauduin tännekin kurkkaamaan.



Täällä 4-vuotiaalle esikoiselle siis kaipaillaan pikkusisarusta, 34 v, yk3. Tästä se viimeksi tärppäsi, saas nähdä, vieläkö onnistuu yhtä nopsaan. Ensi viikon lopulla alkaa olla tiukat paikat, nyt on kp 22/30.



t



Sinisini

Minä olen 04 syntyneen tytön ja 06 syntyneen pojan äipää, kohta 32 v. Kolmannesta siis haaveilemme ekaa kiertoa. Meidän yritystä hankaloittaa minun epämääräinen ja pitkä kiertoni. X(

Täällä myös yksi vauvakuumeilija, meillä lapset 01 ja 05- syntyneet. Ikää itsellä 34v. Oltiin jo ajateltu, että lapsiluku ois tässä..... mutta mutta vauvakuume on hirmuinen. Vielä syön pillereita, ajatuksena jättää ne pois vuoden vaihteen jälkeen...

Meillä on molemmat aiemmat "tärpänneet" heti, kun olin pillerit jättänyt pois. Saa nähdä miten nyt käy.... :)

Tässä 24 vuotias naikkonen Hämeestä! Olen ihan uusi ihminen täällä palstalla. Ja tosiaan, yhtäkään lasta ei ole vielä siunaantunut. Toiveissa olisi lähitulevaisuudessa saada oma nyytti.

Oma pienokainen on vasta haaveissa ja vakavasti ei olla miehen kanssa asiasta keskusteltu. Vielä on siis iso kysymysmerkki mitä mieltä mieheni on. Toivon kovasti että asia olisi myös miehelleni ajankohtainen.

Minäkin esittelen itseni. Olen 32v itse, miehellä ikää 40v. Lapset tyttö 04 ja poika 06. Kolmannesta kuumeillaan, toinen yrityskierto käynnissä. Eli siis piiuli03:n kanssa aika samanlaisia lukuja :)

Moi! Aurinkotuuli hyppää samaan kelkkaan :) Olen 29v, mies 38v eikä kummallakaan lapsia ennestään. 9 vuotta yhteiseloa ja 5 vuotta siitä naimisissa, suku on jaksanut kyllä tasaiseen tahtiin toivoa mutta ollaan annettu ymmärtää ettei kauheasti kiinnosta. Jotenkin helpompi niin kun sanoa että joo joo, yritetään mutta kun ei mitään kuulu. Tosiasiassa pari vuotta ollaan oltu jo ilman ehkäsyä ja ajateltu että tulee jos on tullakseen mutta tässä kuussa kävin sitten hakemassa ovulaatiotestin, nähdäkseni että onko se puoli kunnossa, ja pystyis tota ajotusta vähän tarkentamaan ;)

Pari kertaa on menkat ollu melkein viikon myöhässä, yleensä tosi tasainen kierto (27pv). Sitten kun olen tehnyt testin niin negaahan se on näyttänyt, ja menkat alkaneet heti seuraavana päivänä. Jotain kohtalon ivaa tai sitten vaan jännitystä ja stressiä, tiedä häntä.

No, viidettä päivää nyt ovista testailtu ja viiva vahvistuu koko ajan, tänään (pv15) oli jo melkein kontrolliviivan vahvuinen että ehkä huomenna sitten. Lohduttavaa huomata että kyllä siellä jotain hormoneja hyrrää ja ihan oikeaan aikaan jopa :) Jos nyt sitten puoli vuotta yrittäisi näitten ovistestien kanssa, ja jos sitten ei mitään kuulu niin lekuriin kattomaan että mikä mättää..



Olispa ihanaa jos jo nyt tärppäisi. Onnea matkaan teillekin kanssasiskoille!

Uusi minäkin tällä puolella... esikoista ei kerennyt kuumeilla, se oli yllätys, mutta ihana sellainen, poika nyt 4v. Olin jo tuolla odottajien puolella mutta lokakuussa rv 6+2 sain keskenmenon joten nyt täällä ihan uutena kirjoittelemassa. Ikää minulla 22 miehellä myös 22.

...yllätin itseni taas täältä. Tytöt -04 ja -05 ja jälkimmäisen koliikin jälkeen tuntui että lapsiluku oli täynnä. Nyt on työelämä taas lähtenyt käyntiin ja elämä rullaa, mutta kuinkas kävikään. Vihdoin ja viimein hankittiin oikein ehkäisyväline, mutta heti yllätti vauvakuume. Ollaan puhuttu että ehkä muutaman vuoden sisällä ehkä vielä yksi iltätähti, mutta saisihan se minun puolesta tulla jo nyt. Kauheasti raskausoireita ollut jo yli viikon, mutta tänään Kp 29/28-29 testasin negaa - että se siitä.



Katsotaan kauanko roikun täällä vai viekö "terve järki" voiton :8} Kovin riippuvuutta aiheuttavaa tämä täällä roikkuminen on - vaikka vaikuttaa olevan hyvin paljon hiljaisempaa kun aiempien odotusten aikoina.

Olen 10-kuisen ihanan tyttövauvan äiti ja haaveilen toisesta vauvasta pienellä ikäerolla. Imetän vielä, mutta kuukautiset alkoivat ilokseni eilen eli kroppa alkaa olla palautunut seuraavaa pienokaista varten :)



Tarkoitus on aloittaa tulee-jos-on-tullakseen -meiningillä. Esikoinen sai alkunsa muutama viikko ehkäisyn poisjätön jälkeen joten toiveet ovat korkealla...:)

Kolmatta toivotaan, kotona yksi koululainen ja 01/06 syntynyt pikku päivänsäde. Nyt jännittää, sillä:



yk 1, kp 1







Rosa :8}