Hetula! Huhuu!
Mitä sinulle Hetula kuuluu?
Olen etsiskellyt sinua täältä, koska meidän kohtalomme lapsentekoasiasa tuntuvat menevän aika samaa rataa. = )
EIkös sinullakin ollut se alkioiden jakaantumisen ongelma, ihan niin kuin minullakin? Ja sitten tulit lopulta raskaaksi? Niinhän minullekin kävi, tosin alavatsan toispuoleiset oireet kovasti pelottavat. Niistä olenkin täällä palstoilla kovasti kysellyt ja tilittänyt.
Missä vaiheessa raskautesi on nyt? Miten on mennyt?
Minullahan siirrettiin eka kertaa PAS-alkioita (2) ja lääkäri ei juuri toiveita antanut, kun olivat niin surkeita. Toinen ei ollut vuorokauden jälkeen jakautunut ollenkaan ja toisesta oli tipahtanut jo yksi solu pois!
Mutta niinpä vaan reppanoist ainakin toinen tarttui kiinni ja nyt ollaan tällä pelottavalla matkalla.
Jos kiinnostaa, voit tsekkailla noista muista viesteistäni, mikä on meno täällä. Olisi hauskaa kuulla, miten sinulla menee. jaksua ja hyvää mieltä toivotan! = )
Kommentit (6)
Pääsin tänään siis ennenaikaisesti ultraan niiden toispuoleisten alavatsakipujen takia.
Lääkäri laski, että minulla on tänään jo rv6+0, vaikka olin laskenut että vasta viikolla 5 ollaan...
Itkin jo mennessäni sitä, että näin se raskaus minulla sai kestää vain pari viikkoa, tuulimuna tai kohdunulkoinen se varmasti on, kun vasemmalle vain koskee...
Mutta ylläri ylläri: Kohdussa on sikiöpussi ja siellä parin millin otus! Oikeassa paikassa siis. Kivuille ei lääkäri syytä keksinyt, eikä ultrassa näkynyt mitään outoa.
Paras ylläri oli se, että ultrassa jo nyt näkyi hento syke! Taju meinasi lähteä päästä! siellä se nyt on, oikeassa paikassa ja elossakin vielä!
Voi kun nyt saisi tämän pitää... Puolentoista viikon päästä taas ultra (se mikä alunperin sovittiin raskausviikolle7). Sitten mieskin mukana - tänään ei tullut kun ei todellakaan ollut sykkeen näkyminen odotettavissa.
Lääkärin kanssa vaan naureskeltiin, että kaikkein rupuisimmilla alkioilla lähti tämä raskaus käyntiin. ; ) Ei tosiaan näyttänyt lupaavalta.
Voi kun saisin kaiken tuskan ja pahan jälkeen pitää tämän lapsen!
Tänään aion olla onnellinen. = )
Ihanaa että syke löytyi ja alkiokin oikeassa paikassa. Kyllä ne kivut siitä varmasti laantuvat ajallaan. bd
Loviisa: Hauska kuulla sinustakin taas pitkästä aikaa. Sinä olet jo loppusuoralla ja maha taitaa olla jo melkoinen. Hyviä vointeja ja onnea tähän loppupiinistelyyn!
T:Hetula ja Hulivili rv15+6
Nyt vain yrität nauttia raskaudestasi! Kun syke löytyy (ja Sulla vieläpä noinkin aikaisella viikolla!) on se aina erittäin hyvä merkki! Ja toivotaan että kipu helpottaa. Toisilla vaan tuntuu olevan koviakin kipuja ihan alkuraskaudessa vain siitä, että kohtu ja sitä kannattavat lihakset venyvät. Niihinhän voi ottaa vaikka särkylääkettä (parasetamolia) jos tuntuu ettei pärjää. Minulla puolestaan ei ollut kipuja, mutta sairaalahoitoa vaatinutta pahoinvointia sitten senkin edestä... Onneksi sekin on helpottanut.
Hetula! Vilkutus tosiaan täältä! Ei maha itseasiassa ole vielä kovin iso. Taidan olla sen mallinen, että lantiossa on hyvin tilaa sivusuuntaan niin ei tartte vauvelin edestä raivata sitä tilaa. Enemmänkin saan kommentteja että olenko jo näinkin pitkällä. Tänään viimeksi yksi asiakas ei edes tajunnut että odotan ennen kuin sanoin! Ja hän on sentään itse useamman lapsen äiti! Äityislomalle jään vasta pääsiäiseltä eli huhtikuun puolessa välissä joten ehkä on ihan hyvä että maha ei valtava olekkaan. Sinullakin on viikkoja jo hienosti. Kohta varmaan alat tuntea liikkeitä vai joko tuntuu? Minulla meni tosi pitkälle kun istukka on edessä tehokkaana vaimentajana. Vieläkään liikkeet eivät juurikaan tunnu päälle päin.
Hyviä vointeja molemmille!
Loviisa & " Aatos" huomenna rv 29
Kiva kun huhuilit! Meillä oli kuin olikin myös sitä jakaantumisongelmaa eli munasolut hedelmöittyivät hyvin mutta jakaantuessaan täjähtelivät ja fragmentoituivat niin että niistä ei ensimmäisellä kerralla ollut mihinkään eli ei päästy siirtoon ja toisella IVF-kiekalla siirrettiin kaksi alkiota (3- ja 4-luokkaiset kaksisoluiset alkiot), pakkaseen ei jäänyt mitään. Nyt tällä viimeisellä eli kolmannella kerralla (oltiin jo lähdössä jonottamaan luovutettuja munasoluja, kun toivoa ei paljon ollut) tuli jo parempia soluja eli siirrettiin kaksi 2-luokkaista 2-soluista alkiota. Eli hitaita olivat nekin jakaantumaan. En kovasti toivonut mutta toinen niistä sitten tarrautui ja nyt ollaan menossa rv 15+4 ja kaikki on tähän mennessä mennyt loistavasti. Olo on ollut todella hyvä ja mieli korkealla (miksei olisi ;-)
Ei pahoinvointia eikä liitoskipuja ainakaan vielä. Toivotaan että kaikki menee hyvin. Rakenneultra on maaliskuun lopussa ja pääsee taas kurkkaamaan tuonne sisuksiin. Rauhallinen kaveri se on aiemmissa ultrissa ollut, makoilee tyytyväisen näköisenä kohdunpohjalla. Toivotaan että on ulkoilmassakin yhtä tyytyväinen!
Onnea sinulle Niinanii ja jaksamista niin sinulle kuin alkiollekin. Äläkä ole huolissasi siitä toispuoleisesta kivusta. Minullakin oli ihan alussa jomottelua ja viiltelyä vasemmalla puolella, oikealla ei mitään ja pelkäsin juuri kohdunulkoista. Mutta siellä se kohdussa köllötteli ja kivutkin laantuivat sitten ajan kanssa. Se voi hyvin olla ihan munasarjaperäistä. Kyllähän ne melko isoina ovat sen punktion jälkeen vielä pitkään. Täytyypä ruveta seuraamaan matkaasi! Milläs viikoilla olet menossa?
Palaillaan. Onnea vielä kerran!
T:Hetula & Hulivili rv15+4
Täällä on kolmas, jolla on ollut ongelmia alkioiden laadussa. Hetula onkin " vanha tuttu" , piinailtiin silloin elo-syyskuun vaihteessa samassa pinossa! Minusta sen verran, että lapsettomuuden syy oli selittämätön kun lähdettiin ekaan ICSI-hoitoon. Hoidoksi arpoutui ICSI, koska menimme mukaan tutkimusryhmään; muuten olisi tehty perinteinen IVF. Ennen ICSI-hoitoa oli takana kolme tuloksetonta iui:ta, jotka menivät muuten hyvin, mutta raskaus ei alkanut. Tuossa ekassa ICSIssä multa saatiin 15 munasolua joista 12 oli kypsää. 8 hedelmöittyi, mutta siirtopäivänä (2 päivän viljely) vain kaksi oli hengissä, muut tuhoutuneet. Syytä tuhoutumiselle tai miten se oli tapahtunut en tiedä. Molemmat selvinneet olivat nelisoluisia, mutta toinen hitaammin jakaantunut. Kumpikaan ei ollut ns. top-luokkainen. Nuo kaksi siirrettiin eikä mitään siis jäänyt pakkaseen. Olin aivan varma ettei raskaus ala ja uusi hoitokierros on edessä ja mietin jo luovutettuja solujakin. Mutta toisin kävi, raskaus alkoi! Masussa köllii tai oikeammin potkii vauveli rv 28+4!
Luin Niinanii noita Sinun vatsakipu-oireitasi. Valitettavasti en niihin osaa sanoa. Minulla oli alkuraskaudessa enemmän sellaista koko vatsan kipuilua tai kait sitä jomotukseksi olisi voinut kutsua. Enemmän oli sellanen tunne, että vatsa oli aivan täynnä ilmaa. Nyt tässä vaiheessa on ollut muutaman kerran tosi inhottavia kylkikipuja varsinkin oikeella. Mutta neuvolalääkärin mukaan ne o ihan normaaleja; kohtu ja sitä kannattavat lihakset venyvät. Vauvakin painaa jo reilu kilon, joten ei se ihme ole. Toivottavasti kipusi ovat harmittomia!
Loviisa
Teidän tarinanne ovat minua kovasti lohduttaneet, kun näitten surkimusalkoitten kanssa olen saanut yrittää kerta toisensa jälkeen. Jospa nyt!
Huomenna ylimääräinen ultra, kun epäilen, että jotain on vialla - noiden alavatsakipujen vuoksi.
Itkettää, pelottaa.
Kerron sitten miten kävi.