Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

onko joku yrittää koti-inseminaatiolla raskautua?

20.01.2006 |

Olemme ihan heteropari, ehkäisyn jätimme pois 3/05, mutta ongelmana on miehen laukeaminen. Ei onnistu ei millään, ainoa keino on sitten inseminaatio. Tätä olemme nyt yrittäneet jo kolme kertaa onnistumatta, aikaa on kulunut tietysti vähän kun vertaa joidenkin vuosien yritykseen.



Kysyisin kuitenkin neuvoja. Olemme tehneet inseminaation kierron puolivälin molemmilla puolilla joka toinen päivä noin viikon ajan. Ovulaatiokivut ovat tulleet tutuiksi.Välineet olen pessyt lämpimällä vedellä ja kuivannut ne, mutta nyt tuli mieleen että pitäisikö ne ihan keittämällä desinfioida, eipä se ainakaan haittaa tekisi luulisin. Onko jotain asioita mitä pitäisi ottaa tarkasti huomioon.Onkohan ruutta liian lyhyt 7 cm kaapissa on pitempikin, kannattaisiko kokeilla sillä? Olen makoillut ruiskuttamisen jälkeen sen puolisen tuntia ja siittiöt ovat tuoreita. Kannttaisiko niitä ovistikkuja alkaa käyttämään, ovatko ne varmoja.



Itsellä kaksi lasta edellisestä liitosta, miehelläni ei ole lapsia ollenkaan. Ottaako lääkäri meitä huomioon mitenkään jos joudumme menemään lapsettomuushoitoihin asti ja missä vaiheessa niihin ryhdytään. Miestäni nolottaa tämä " käteen vetäminenkin" mutta urhoollisesti tekee sitä. Miten siittiöiden kunnon voisi tarkistaa?



Tämä on psyykkisesti aika rankkaa, itku tulee joka kuukautisten alkaessa. Alkaa tuntua että mies lannistuu vaikka haluaa lasta kovasti. Miten saan hänet psyykattua jatkamaan. Onko muita joilla on samantapaisia ongelmia.





Joku ajattelee että on noillakin ongelma, mutta tää on ihan tosi ongelma meille. Lasta kovasti halutaan..





Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin ajatteleeki varmaan joku, että on noillaki ongelma. Minä nimittäin ajattelen, että IHAN SAMA ONGELMA KU MEILLÄ ON!!! Hienoa, että uskaltauduit kysymään!



Meillä ongelmana on vielä se ettei isännän halut tahdo enää olla sillä tasolla, että ois voinu edes yrittää luomuna. Sairastaa MS-tautia ja sen mukanaan tuomaa lievää masennustakin ja vuosien saatossa oon saanu huomata, miten rakastelukerrat vain harveni harvenemistaan loppuen lopulta kokonaan. Hommat on hoidettu sitte käsipelillä enimmäkseen yksin, välillä yhessä.



Me yritettiin koti-inssillä reilun puolen vuoden ajan. Mies joutuu piikittään itteensä betaferonia MS-taudin takia ja siitä on ruiskut omasta takaa kotona. Lyhyitä tosin olivat siihen hommaan mun mielestä, kun ovat vain n. 5 cm pitkiä. Samalla tyylillä minäkin yritin; makasin millon jalat seinällä tyyny pepun alla, millon kylellään tyynyn avustuksella lantio koholla. Tuloksetta. Kun oltiin yritetty sillä tavalla puolisen vuotta, hermostuin ja soitin ajan terveyskeskukseen. Kävin juttelemassa asiasta siellä (yksin) ja sain lähetteen gynelle keskussairaalaan, miehelle annettiin ohjeet spermanäytteen jättämistä varten ja itselleni tehtiin verikokeita ja gyn.tarkastus. Minusta ei tk-lääkäri löytänyt mitään ulospäin näkyvää vikaa. Spermanäytteessä sitten olikin toivomisen varaa ja siltä pohjalta meidät otettiin vastaan keskussairaalaan gynelle.



Minulle kerrottiin heti, ettei me saada kuin yksi kerta lapsettomuushoitoja julkisella puolella, koska olin just täyttämässä 38 joka on ikärajana täälläpäin. Niin sitten yritettiin TAYS:ssa ensimmäistä kertaa IVF:ää pitkän kaavan mukaan hormoonihoidon jälkeen. Tuloksena saatiin 9 kypsää munasolua, mutta kaiken sen sumuttelun jälkeen oma kroppani olikin niin kovassa uinumistilassa etteivät munasolut hedelmöityttyään jaksaneet oikein lähteä jakautumaan. Lisäksi kaikissa oli monitumaisuutta. Yksi - huonoista paras - alkio siirrettiin lopulta marraskuun alussa viime vuonna 2-soluvaiheessa, mutta siitä ei tullut sitten mitään hyvää tulosta.



Nyt ollaan toista kertaa yrittämässä Väestöliiton puolella ja masussa köllöttää 2 täysin tervettä alkiota, jotka olivat siirtovaiheessa olivat 6-soluisia ja piinailupäivät ennen testin tekemistä vähenevät päivä päivältä, puolivälissä 2 viikon jännäystä ollaan!



Tilaa rohkeesti aika terveyskeskukseen ja keskustele asiasta siellä. Pyydä lähete sairaalaan naistentautien polille, jossa asiaa lähdetään tutkimaan. Ei kannata kärvistellä ongelman kanssa liian pitkään, sillä se todellakin on henkisesti rassaavaa!

Vierailija
2/10 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosiaan, kuten edellinenkin kirjoittaja sanoi, kannattaa ujostelematta ottaa yhteys lääkäriin ja tarkastaa tilanne.



Muutamia käytännön vinkkejä helpompaan koti-inseminaatioon: tarkista ovulaatiosi tarkka aika ovulaatiotesteillä. Ne eivät maksa paljoa (ainakaan nämä Fertest-tyyppiset marketista saatavat) mutta helpottaa yritystä (ja lisää motivaatiota) kun ei tarvitse olla turhaan tumputtamassa. Ovat tarkkoja ja muutaman yrityksen jälkeen helppoja käyttää kunhan noudatat ohjeita.



Välineistä: onhan kuppi, johon mies toimittaa " tavaransa" muovia, paperia tai posliinia? Metalliastiassa siittiöt ei viihdy. Sillä, miten pitkä ruisku on, ei ole kauheasti väliä onnistumisen kannalta - onhan ne " luomuruiskutkin" aika eri kokoisia ja laukeaminen saattaa tapahtua eri kohdassa sisääntyöntöä. Kunhan ne saa ruiskutettua sisään emättimeen pitäisi riittää. Tavallista lääkeruiskua mukavampi on ainakin joskus nestemäisen Panadolin mukana oleva lasten lääkeannosteluruisku, siinä kun ei ole sitä terävää nypykkää joka saattaa raapia. Voisit kysyä apteekista. Emätintulehdusten välttämiseksi voit joko keittää ruiskua 5 min tai sitten tehdä Neoamiseptista liuoksen (olikohan se 1:3 vai 1:2, tarkista purkista) jossa annat välineen olla puoli tuntia. Huuhtele hyvin tämän jälkeen!



Luin jostain että julkisella puolella ei hoideta mikäli pariskunnalla on jo kaksi lasta. Teillä kun nämä eivät ole yhteisiä, saattaa tilanne olla eri ja sitä kannattaa kysyä.



Siittiöiden kunto tarkastetaan lapsettomuustutkimusten yhteydessä klinikalla, joko yleisellä tai yksityisellä. Yksityisellä puolella maksaa hieman enemmän mutta on nopeampaa eikä siellä tarvitse selitellä niin paljon.



Jaksaisiko miehesi lähteä tutkimuksiin ja selvittää mistä on kyse? Myös terapeutti tai jopa seksuaaliterapeutti saattaisi tässä auttaa.



Koettakaa jaksaa. toivottavasti tilanne saadaan selvitettyä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

(sössin jotain ja sain aikaiseksi tuon edellisen vahingonlaukauksen, sori!)





Meidän tilanteestamme siis:



Miehelläni on ollut masennusta " koko elämän" ja reilun 10 v lääkitys siihen, sen tuloksena erektiokyky on mennyt eikä haluista ole tietoakaan.



Raskautta olemme yrittänee 04/04 asti, aluksi yhdyntäkin onnistui ovulaation aikoihin ainakin kerran, mutta syksyllä 04 ei toiminut enää ollenkaan. Silloin haettiin avuksi erektiolääkkeet, muttei niitä otettu kuin kerran per ovis eli tikutin aina oviksen ja mittailin lämpöjäkin..



Viime kesästä asti olemme tehneet niin, että ensimmäisellä kerralla (kiertoni on säännöllinen, eli osaan suunnilleen sanoa, koska ovis on) yritetään normaalilla tavalla ja sitten kun ovistestillä on tullut positiivinen tulos, niin sitten on vuorossa koti-inseminaatio.



Kannattaa ostaa kertakäyttömukeja (muovisia) ja itse olen apteekista ostanut injektioruiskuja ja pääosin olemme joka kerta käyttäneet uutta ruiskua. Tuo ruisku on 10ml ja minusta se on sopivan kokoinen.



On nyt ollut tosi monia kiertoja, että olemme vain koti-inssiä käyttäneet, kun miestä ei yhtään huvita, eikä homma ole aina onnistunut erektiolääkkeestä huolimattakaan.

Verkkiksen palstalla on eräs toinenkin, joka koti-inssiä käyttää, ja hänelle lääkäri oli sanonut, että se on ihan ok menetelmä.



Eli kannattaa yrittää sillä keinoin. Tsemppiä!

Vierailija
4/10 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaisi varmuuden vuoksi teettää sperma-analyysi vaikka yksityisellä lapsettomuusklinikalla. Analyysi maksaa noin 50 euroa ja sillä saa varmuuden siitä, että sperma on insseihin riittävän hyvää. Sperma viedään purkissa tutkittavaksi ja tulokset saa parin viikon sisällä. Klinikalta tai terveyskeskuksesta saa purkin ja ohjeet.

Vierailija
5/10 |
05.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tilasin mammaksi. fi:Stä ovulaatiotestejä ja olen niillä nyt yrittänyt bongata ovulaatiota. Kp nyt 17/30



Kipuja alavatsassa on kierron puolivälissä, olen ajatellut niitä ovulaatiokivuiksi. Aloitin tikuttamisen ja mitä, testit näyttävät pelkästään negaa.Ensin haaleaa viivaa huomattavasti kontrolliviivaa haaleampana ja sitten ei edes haaleaa viivaa, pelkkä kontrolli viiva. Apua, enkö ovuloi enää ollenkaan. Mistä kivut johtuvat.



Taidan huomenna soittaa lääkärille mutta jatkan vielä tikuttamista muutaman päivän. Piilevänä ajatuksena on käynyt mielessä että mitä jos vikaa onkin minussa, mutta mies on ollut sitä mieltä että kun mulla on jo kaksi lasta niin vian PITÄÄ olla hänessä. Nyt kuitenkin näyttää siltä että vika onkin MINUSSA mikä on täysin mahdollista.



Miten tästä eteenpäin. Tavalliselle tk-lääkärille, kuka määrää lääkkeet ja mitä lääkkeitä?, miten saadaan ovulaatio tapahtumaan lääkkeellisesti. Olisin kiitollinen jos saisin jotain tietoa jo vähän etukäteen.



-nupsukka5- nykyinen neitimyy

Vierailija
6/10 |
06.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tk-lääkäri ottaa jotain kokeita ja saattaapa antaa lähetteen sun miestä varten simppa-analyysiin. Ehkä tekee myös gyn.tutkimuksen ja ottaa PAPA-kokeen. Ja haastattelee muutenki asian tiimoilta. Sitten yleensä laitetaan keskussairaalaan lähete naistentautien polille.

Polilla sit ekalla käynnillä kans keskustellaan asiasta ja tarkastellaan siihen asti tehtyjen tutkimusten tuloksia. Kun on selvitetty mikä hoitomuoto on teille sopivin, määräytyy lääkkeetkin sen mukaan eli keskussairaalan lääkäri kirjottaa reseptit ja antaa muutenki ohjeita miten edetään. Matka siihen pisteeseen voi olla pitkä, riippuu aina kunkin hoitopaikan jonotilanteesta ja miten kiireelliseksi lääkäri parin katsoo.

Onnea matkaan!

Mekin yritettiin koti-insseillä 8 kk ilman tulosta ennenku hakeuduttiin tk-lääkärin pakeille ja sitä kautta lopullisesti hoitoihin. Nyt on käynnistyny just kolmas IVF-hoito.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
06.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelkäsin että on töykeä terveydenhoitaja mutta kuullosti aivan ihanalta.

Vierailija
8/10 |
15.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja tuloksena kuukautiset. Alkaa tosiaan nyppiä tämä mitäänsaamattomuus. Mies työmatkalla, seuraava tärppipaikka parin viikon päästä, toivottavasti on kotona silloin. Ovulaatiotikkuja meinaan ostaa seuraavaa kertaa varten.



Välineet ovat ok, muovikuppi (tupperware =)) ja se 10 ml ruisku, sitä panadol-ruiskua itsekin ajattelin olisi sopivan pitkä ja ohut ja pyöreä.



Juteltiin tässä juuri tosta lääkäriin menosta. Miestä pelottaa jos hänen siittiönsä ovatkin huonoja, eikä hän saa koskaan lasta, miten sen asian kanssa sitten elää. Itse olen yrittänyt miestä psyykata että apuja saa ja huonosti liikkuvien siittiöidenkin kanssa voidaan lapsi saada aikaan.



Nämä minun/meidän kaksi elmäniloa saivat alkunsa kyllä heti toisesta kierrosta eikä ollut mitään ongelmia.



Ovulaatiokivut tulevat kaksi päivää kierron puolivälin jälkeen, kuukautiskivut ovat hirvittävät. Tänään taas makoilin tuskissani sängyssä itkua vääntäen että eikö tämä lopu koskaan.



Itku tuli myös alkaneista kuukautisista, taas pitäisi kertoa miehelle että ne alkoivat, pettymys on suuri hänellekin. Miksi tämän pitää olla vaikeaa...



-nupsukka5-



jouduin rekisteröitymään jostain syystä uudelleen..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
15.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oon muuten samaa mieltä Kamun kans tuosta, että kantsis teettää se sperma-analyysi. Siihen tosin saattais ehkä saada terveyskeskuslääkäriltäkin lähetteen jollon saattais tulla vähän halvemmaksi se touhu.



Mulla on nyt itellä sellanen tunne, että me vitkuteltiin asian kans liian kauan, mutta jälkiviisashan on todella helppo olla... Sillon kuitenki oli itellä sellanen vahva tunne, että jotain on vialla kun ei koti-insseillä onnistu ja n. viikko ennen ovista ja joku päivä vielä oviksen jälkeenki tehtiin inssejä n. joka toinen päivä -tyylillä.



Ei muuta ku selvittämään asiaa ja tsemppiä jatkoon!

Vierailija
10/10 |
15.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mielestä teidän kannattas ehdottomasti mennä tutkimuksiin. Ei noin kovat kuukautiskivutkaan ole ihan normaaleja tai ainakaan mulla ei ole koskaan ollut kipuja. Toki vähän sattuu, mutta esim. särkylääkkeitä en ole koskaan kuukautisten vuoksi tarvinnut.



Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kahdeksan kahdeksan