Pidätkö naiivina ihmistä, jonka mielestä pariskuntien molempien osapuolten...

Pidän.

En. Vain naisen tulisi ajatella noin parisuhteessa. Miehen kuuluukin katsella muita mahdollisia siitettäviä naaraita ja olla ns haku päällä.

Jollain tasolla kyllä. Ainakin tuo on todella todella harvinaista. Päivänselvä asiahan on, että maailma on pullollaan kauniimpia ja komeampia puolisoita kuin se oma. Ellei nyt sitten itse satu olemaan joku "huippumalli".

Olisihan se myös mukavaa ajatella, että on löytänyt sen itselleen sopivimman ihmisen ja kaksi sielunkumppania on kohdannut. Alkuhuuman jälkeen joutuu kuitenkin valitettavasti toteamaan että ehkä tuolla jossain kuitenkin olisi ollut vielä se täydellisempi unelmien prinssi. Kymmenen vuotta kun on oltu yhdessä, niin siitä asiasta voi olla jo 100 prosenttisen varma...

Kyllä pidän.

Luulen, että puolisoni kanssa pidämme toisiamme sopivimpina ja luonteeltamme ihanimpina. En ehkä tyytyisi muunlaiseen suhteeseen. Kauniimpia ja komeampia on varmaan kuitenkin maailma täynnä, mutta sillä ei ole väliä. Saa ollakin niin.

Joo, pidän. Mutta ei se silti tarkoita sitä että pitäisi valehdella sitoutumisestaan ja kytätä että milloin tulee joku kauniimpi tai ihanampi vastaan ja käydä heti sitä tavoittelemaan.

Sitten pitää vain kertoa että tämä suhde on voimassa niin kauan kuin saa iskettyä jonkun paremman.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 21:46"]En. Vain naisen tulisi ajatella noin parisuhteessa. Miehen kuuluukin katsella muita mahdollisia siitettäviä naaraita ja olla ns haku päällä.
[/quote]
Moi Henry!

En:) me ollaan ainakin toisillemme maailman parhaat. Osaan olla yksinkin, niin en tarvinut ketään epäsopivaa pomputettavaks. Terveellä itsetunnolla osaa olla yksin ja nappaa täydellisen, ei tyydy sinne päin.

Kysymyksen asettelu on outo. Kaikki vanhenevat joka päivä. Maailmassa on aina joku kauniimpi/komeampi/hyvävartaloisempi/seksikkäämpi jne. Ja vaikka olisi parisuhteessa Maailman Komeimman/seksikkäimmän uroksen kanssa tai naisen, niin sekin suhde arkipäiväistyy. Näet se seksipedon pieraisevan, oksentavan, synnyttävän. Näet sen itsekkäänä, laiskana, kitsaana ja rasittavana. Niin, kohta se komea ja seksikkäin onkin vain se arkipäiväinen omapuoliso, joka olikin kaukana täydellisyydestä, tiedät paheet ja heikkoudet, tiedät kaikki ikävät asiat toisesta.

Pinnallisten ja hetkellisen himon ylläpitämänä mikään suhde ei toimi pidenmmän päälle arjessa. Rakkautta on rakastaa, vaikka toinen on välilllä ruma, laiska ja itsekäs. Rakkautta on löytää yhteiset vahvuudet ja jakaminen arjessa, hyviä hetkiä ja kiintymystä, hetkellistä himoa ja hellyyttä.

Ehkä epätodennäköistä että vierellä olisi se parhaimman näköinen kumppani, varmaan ainakin samantasoisia on lisääkin. Sopivin ja luonteeltaan itselle parhain mahdollinen kumppani on sen sijaan tavoiteltava asia ja mahdollista saavuttaa.

Minä muunakaan sitä voisi pitää?

Ei musta naiivia. Miks miettiä muita, jos on tyytyväinen? Mikäs sen hienompaa kuin että on tyytyväinen kumppaniinsa. Minä olen, voisin varmaan saada "tasokkaamman", mutta ei kiinnostais yhtään. Mies taas on onnellinen hyvästä saaliistaan, ei haittaa!