Kenestä synnyttäminen oli KIVAAHAUSKAAJÄNSKÄÄ JEEJEE!!

tarttisin vähän asennemuutosta, kun pelottaa!

Ensimmäinen lapsi tuli maailmaan hätäsektiolla, joten toisella kertaa pääsin vasta tositoimiin.

Mä psyykkasin itteäni koko raskausajan. Aattelin, et sattuu saatanasti, mut että kestän sen. Mietin, että naiset on synnyttäny " aina" . Ennen ilman apua, kivunlievitystä ja muuta. Että onhan se kumma, jos mä en kykene sairaalassa, kätilön ja miehen kanssa, lääkkeiden avulla tarvittaessa.

No, eipä sitten sattunutkaan niin paljon kun kuvittelin. Synnytys kesti 11 tuntia, mutta sain epiduraalia, niin nukuin välillä. Kokeilin keinutuolia, ilokaasua ja palloa. Kätilö oli ihana ja ammattitaitoinen.

Arvaa mitä ap? SE MENEE HYVIN! SÄ KYLLÄ SEN KESTÄT! :) Ja aina on apua lähellä...

Supistukset olivat kyllä kivuliaita, mutta siedettäviä. Epiduraalia en piikkikammoisena ottanut, ilokaasua otin pahimpiin supistuksiin. Kipu oli jotenkin hyväksyttävämpää ja pelkästään tieto siitä, että se on pian ohi, helpotti. Sitten pääsemmekin siihen asiaan, että jokainen ihminen tuntee ja kokee kivun erilailla. Se, että minusta synnytys oli helppoa ja joo jopa kivaa, ei tarkoita että sinusta asia on niin. Mutta ole avoimin mielin ja ajattele, että jokainen supistus vie sinua lähemmäksi " maalia" =). Tsemppiä!

Olenkin tällainen extreme-hörhö. Maratoonari sun muuta. Ja synnytys oli elämäni hienoin extreme-kokemus. Se ilo ja onni ja ylpeys, jota synnytyksen jälkeen tuntee on lähes ylimaailmallista. En koskaan, koskaan ole tuntenut itseäni yhtä tyytyväiseksi itseeni ja kroppaani, kuin hyvin menneen synnytyksen jälkeen.



Synnytys sattuu ja on rankkaa, mutta toisaalta on hienoa, kun ymmärtää, että on tekemässä jotain niin ainutlaatuista ja tärkeää. Synnyttäessä todella tuntee elävänsä.



Edellisestä synnytyksestä 2,5 vuotta ja parin kuukauden päästä uusi, enkä jaksa odottaa! Synnytys oli elämäni hienoin kokemus, ehdottomasti. Haluaisin synnyttää vielä monta, monta kertaa. Ja synnytin BTW ilman puudutteita (ilokaasu oli apuna).

se ei todellakaan häviä mihinkään. Olen kyllä tietoinen ettei sen laittaminen satu ja toisille se tuo autuuden ja toisille ei. Itse pärjäsin hienosti ilmankin =).

enkä halunnut epiduraalia. Enkä olisi sitä tarvinnutkaan. Voi jopa olla, että synnytys menee paremmin, kun on asennoitunut kestämään kipua. Ei tule sitten pettymyksiä, jos puudutus ei tehoakaan tai sen vaikutus jää ohimeneväksi. Ja sanovat jopa, että kipu on paljon kovempaa epiduraalin jälkeen, kuin mitä se olisi jos epiduraalia ei olisi otettu. Ilman epiduraalia elimistön omat kipulääkkeet pääsevät vaikuttamaan ja kipuun tottuu vähitellen sen voimistuessa.

Tsemppiä vaan kovasti!