Lue keskustelun säännöt.
Erota vai sinnitellä?
28.07.2015 |
Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä yli 17 vuotta, nyt minun tunteet miestä kohtaan ovat muuttuneet täysin kaverillisiksi, en halua seksiä mieheni kanssa. Tätä on jatkunut noin puoli vuotta.
Tänä aikana on tullut kuvioihin myös toinen mies jonka kanssa viestitellään mutta en fyysisesti ole miestäni pettänyt. Luulen että olen rakastunut tähän toiseen mieheen...
Yritän saada päätettyä että olisiko ero vai sinnittely parempi ratkaisu. Miehelleni en pysty asiasta puhumaan, eli joko ilmoitan että haluan erota tai yritän unohtaa toisen miehen ja yrittää löytää vanhat tunteet aviomiestäni kohtaan takaisin.
Jos olisin 100% varma että molemmat lapset haluavat eron sattuessa muuttaa minun luo niin päätös olisi helpompi, en voi olla erossa lapsista, mutta epäilen että vanhempi haluaa jäädä isänsä luo... Mitä ihmettä teen???
Kommentit (17)
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:37"]
Miehelleni en pysty asiasta puhumaan...
[/quote]
Tämä on kuitenkin juuri se mitä sinun pitäisi tehdä, vaikka se pelottaa. Puhu, kerro miltä sinusta tuntuu. Sinulla on joitain henkisiä tarpeita jotka eivät tällä hetkellä tyydyty jostain syystä. Jo pelkästään asiasta puhuminen auttaa ja lähentää sinua ja miestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos siulla ei ole mitään lupausta siitä, että tulevaisuudessa asiat korjaantuisi, niin miusta sinun kannattaa erota nykyisestä miehestä. Sitä en tiedä, että mikä rakauden on tappanut tai onko sitä ollut koskaan, mutta varmaan ootte yrittäneet tehdä muutosta sen mihin pystytte. Enenpään ei tarviikaan.
M39
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 12:16"]
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 12:11"]
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 12:05"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:55"] Mies ei ole koskaan ollut minulle se suuri rakkaus, oltiin kavereita ja siitä jotenkin ajauduttiin yhteen... Tällä hetkellä nautin ihan hirveästi siitä jos saan olla yksin / lasten kanssa ilman miestä. Ja nukutaan nykyään eri huoneissa... Mitään isompaa ongelmaa ei ole taustalla, minä vaan koen muuttuneeni. [/quote] Tämä on aina niin kurjaa: ei oikein tykätä alunperinkään, vaan mennään yhteen kun ei jakseta odottaa, että sopivampi osuisi kohdalle. Mitä muuta sitten voi odottaa kuin että jossain vaiheessa ainakin toinen kyllästyy. Mutta toisaalta ymmärrän tällaisia liittoja. Sitä sopivaa kun ei välttämättä koskaan tule vastaan. [/quote] Kyllä tätä asiaa on tullut vuosien varrella usein kaduttua, siis että en odottanut tulisiko sopivampi kohdalla. Suuri rakkauden kanssa meni välit lopullisesti, kavereista suurin osa oli lähtenyt muualle opiskelun tai töiden takia, olin silloin niin pettynyt ja yksin että sillä varmaan ajauduttiin yhteen ja heti vakavaan suhteeseen
[/quote]
Tuollaiset elämän yksinäisyysjaksot voivat olla todella petollisia, ohjata valintoihin, jotka eivät pitkällä tähtäimellä ole hyviä. Minullekin on käynyt niin: olin sinkku vielä silloin, kun kaverini alkoivat yksi toisensa jälkeen löytää elämänkumppaneita. Jäin siis aika yksin ja sillä oli useita negatiivisia vaikutuksia omaan kumppanin etsintään: minulla ei ollut enää entiseen malliin keskustelukavereita, joiden kanssa olisin voinut puntaroida valintoja ja toisaalta yksinäisyys laski kynnystä kelpuuttaa seuraan miehiä, jotka eivät olleet minulle sopivia. Ja kuinka minullekin kävi: elämääni tuli mies, joka aiheutti minulle vain harmia. Onneksi pääsin hänestä eroon.
[/quote]
Eli suomennettuna sulla ei ollu omaa elämää. Kavereillas oli.
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 14:02"]Puhukaa miehelle, miltä sinusta tuntuu. Menkää vaikka pariterapiaan. Pakko sinun on puhua miehellesi kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Näkyyhän se jo miehellekin, kun et seksiä halua. Yhdessä teidän tämä pitää yrittää selvittää. Lopputulos voi olla ero tai entistä parempi suhde, sitä ei tiedä kuin kokeilemalla. Yritä nyt kuitenkin unohtaa tuo toinen mies, vaikka kokemuksesta tiedänkin, että se on vaikeaa. Ensin selvität asiat oman miehesi kanssa selviksi.
[/quote]
Mies ei ole yhtään sellanen että sen kanssa pystyy puhumaan, tiedän jo että kun sanon että olen harkinnut eroa ja pois muuttoa niin se sanoo että muuta jos haluat. On sellainen perus ei puhu, ei pussaa-mies. Koskaan ei kerro tunteistaan, ei edes humalassa.
Ja toista en pysty unohtamaan, meillä on sen verran pitkä yhteinen historia ja aika pitkälle yhteinen kaveripiiri niin jos en siitä irtaudu niin väkisin törmäämme...
Mies ei ole koskaan ollut minulle se suuri rakkaus, oltiin kavereita ja siitä jotenkin ajauduttiin yhteen... Tällä hetkellä nautin ihan hirveästi siitä jos saan olla yksin / lasten kanssa ilman miestä. Ja nukutaan nykyään eri huoneissa... Mitään isompaa ongelmaa ei ole taustalla, minä vaan koen muuttuneeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:54"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:40"]Ei se uusi mies sinun lapsiasi tule rakastamaan, joten parempi että lähdet yksin saman tien. [/quote] Miten niin ei? Hänelle on omiakin lapsia, eikä kummankaan lapset enää ole mitään taaperoita vaan koululaisia...
[/quote]
lapset kyllä usein kärsivät erosta, ja uusperheissä tulee takuulla vastaan monenlaisia ongelmia, joita ei etukäteen osaa odottaa. Se ei tarkoita, ettei lapset selviä erosta, enkä tarkoita sitäkään, ettei uusperheessä voida olla onnellisia, mutta helpolla noista jutuista ei selviä ja siihen on syytä varautua. Vaikka kaikki loppujen lopuksi menisikin hyvin. Edes ero pitkästä liitosta ei aina jälkeenpäin tunnu niin helpolta tai edes oikealta ratkaisulta, mutta siitäkin yleensä selviää.
[/quote]
Ja siis en todellakaan olisi muuttamassa toisen miehen kanssa yhteen, tuskin edes seurustelemaan alettaisiin ainakaan heti. Muuttaisin lasten kanssa miettimään mitä elämältä todella haluan...
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:55"]
Mies ei ole koskaan ollut minulle se suuri rakkaus, oltiin kavereita ja siitä jotenkin ajauduttiin yhteen... Tällä hetkellä nautin ihan hirveästi siitä jos saan olla yksin / lasten kanssa ilman miestä. Ja nukutaan nykyään eri huoneissa... Mitään isompaa ongelmaa ei ole taustalla, minä vaan koen muuttuneeni.
[/quote]
Tämä on aina niin kurjaa: ei oikein tykätä alunperinkään, vaan mennään yhteen kun ei jakseta odottaa, että sopivampi osuisi kohdalle. Mitä muuta sitten voi odottaa kuin että jossain vaiheessa ainakin toinen kyllästyy. Mutta toisaalta ymmärrän tällaisia liittoja. Sitä sopivaa kun ei välttämättä koskaan tule vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 12:05"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:55"]
Mies ei ole koskaan ollut minulle se suuri rakkaus, oltiin kavereita ja siitä jotenkin ajauduttiin yhteen... Tällä hetkellä nautin ihan hirveästi siitä jos saan olla yksin / lasten kanssa ilman miestä. Ja nukutaan nykyään eri huoneissa... Mitään isompaa ongelmaa ei ole taustalla, minä vaan koen muuttuneeni.
[/quote]
Tämä on aina niin kurjaa: ei oikein tykätä alunperinkään, vaan mennään yhteen kun ei jakseta odottaa, että sopivampi osuisi kohdalle. Mitä muuta sitten voi odottaa kuin että jossain vaiheessa ainakin toinen kyllästyy. Mutta toisaalta ymmärrän tällaisia liittoja. Sitä sopivaa kun ei välttämättä koskaan tule vastaan.
[/quote]
Kyllä tätä asiaa on tullut vuosien varrella usein kaduttua, siis että en odottanut tulisiko sopivampi kohdalla. Suuri rakkauden kanssa meni välit lopullisesti, kavereista suurin osa oli lähtenyt muualle opiskelun tai töiden takia, olin silloin niin pettynyt ja yksin että sillä varmaan ajauduttiin yhteen ja heti vakavaan suhteeseen
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 12:11"]
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 12:05"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:55"] Mies ei ole koskaan ollut minulle se suuri rakkaus, oltiin kavereita ja siitä jotenkin ajauduttiin yhteen... Tällä hetkellä nautin ihan hirveästi siitä jos saan olla yksin / lasten kanssa ilman miestä. Ja nukutaan nykyään eri huoneissa... Mitään isompaa ongelmaa ei ole taustalla, minä vaan koen muuttuneeni. [/quote] Tämä on aina niin kurjaa: ei oikein tykätä alunperinkään, vaan mennään yhteen kun ei jakseta odottaa, että sopivampi osuisi kohdalle. Mitä muuta sitten voi odottaa kuin että jossain vaiheessa ainakin toinen kyllästyy. Mutta toisaalta ymmärrän tällaisia liittoja. Sitä sopivaa kun ei välttämättä koskaan tule vastaan. [/quote] Kyllä tätä asiaa on tullut vuosien varrella usein kaduttua, siis että en odottanut tulisiko sopivampi kohdalla. Suuri rakkauden kanssa meni välit lopullisesti, kavereista suurin osa oli lähtenyt muualle opiskelun tai töiden takia, olin silloin niin pettynyt ja yksin että sillä varmaan ajauduttiin yhteen ja heti vakavaan suhteeseen
[/quote]
Tuollaiset elämän yksinäisyysjaksot voivat olla todella petollisia, ohjata valintoihin, jotka eivät pitkällä tähtäimellä ole hyviä. Minullekin on käynyt niin: olin sinkku vielä silloin, kun kaverini alkoivat yksi toisensa jälkeen löytää elämänkumppaneita. Jäin siis aika yksin ja sillä oli useita negatiivisia vaikutuksia omaan kumppanin etsintään: minulla ei ollut enää entiseen malliin keskustelukavereita, joiden kanssa olisin voinut puntaroida valintoja ja toisaalta yksinäisyys laski kynnystä kelpuuttaa seuraan miehiä, jotka eivät olleet minulle sopivia. Ja kuinka minullekin kävi: elämääni tuli mies, joka aiheutti minulle vain harmia. Onneksi pääsin hänestä eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 12:02"]
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:54"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:47"] [quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:40"]Ei se uusi mies sinun lapsiasi tule rakastamaan, joten parempi että lähdet yksin saman tien. [/quote] Miten niin ei? Hänelle on omiakin lapsia, eikä kummankaan lapset enää ole mitään taaperoita vaan koululaisia... [/quote] lapset kyllä usein kärsivät erosta, ja uusperheissä tulee takuulla vastaan monenlaisia ongelmia, joita ei etukäteen osaa odottaa. Se ei tarkoita, ettei lapset selviä erosta, enkä tarkoita sitäkään, ettei uusperheessä voida olla onnellisia, mutta helpolla noista jutuista ei selviä ja siihen on syytä varautua. Vaikka kaikki loppujen lopuksi menisikin hyvin. Edes ero pitkästä liitosta ei aina jälkeenpäin tunnu niin helpolta tai edes oikealta ratkaisulta, mutta siitäkin yleensä selviää. [/quote] Ja siis en todellakaan olisi muuttamassa toisen miehen kanssa yhteen, tuskin edes seurustelemaan alettaisiin ainakaan heti. Muuttaisin lasten kanssa miettimään mitä elämältä todella haluan...
[/quote]
Ennen eroa on hyvä muuttaa erilleen, sitten vasta usein näkee, miten tärkeä se suhde onkaan. Jos olet asiaa jo kauan miettinyt, niin ehkä sinun kannattaa kokeilla sitä, siinä joko tajuaa, että sittenkin tahtoo vielä yrittää, ja saa motivaatiota tehdä suhteen eteen töitä (yleensä molemmat puolisot), tai sitten huomaa että ero on tosiaan paras vaihtoehto. Voi käydä myös niin, että itse tahtoisi palata yhteen, mutta toinen ei enää tahdokaan. Kaikista kolmesta vaihtoehdosta - yhteen palaamisesta, erosta ja siitä, että se alunperin lähtenyt tahtoisi palata, mutta toinen ei enää tahdokaan - minulla on kokemusta, ei kaikista omalta kohdalta, mutta lähipiirissä käynyt näin. (Itse olen asunut erossa, palannut yhteen ja onnellisia olimme monta vuotta, erosimme tosin uudelleen mutta hyvinä ystävinä, lapsetkin jo aikuisia, ja meillä oli monta onnellista vuotta, en kadu sitä että palasin)
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 12:17"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 12:02"]
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:54"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:47"] [quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:40"]Ei se uusi mies sinun lapsiasi tule rakastamaan, joten parempi että lähdet yksin saman tien. [/quote] Miten niin ei? Hänelle on omiakin lapsia, eikä kummankaan lapset enää ole mitään taaperoita vaan koululaisia... [/quote] lapset kyllä usein kärsivät erosta, ja uusperheissä tulee takuulla vastaan monenlaisia ongelmia, joita ei etukäteen osaa odottaa. Se ei tarkoita, ettei lapset selviä erosta, enkä tarkoita sitäkään, ettei uusperheessä voida olla onnellisia, mutta helpolla noista jutuista ei selviä ja siihen on syytä varautua. Vaikka kaikki loppujen lopuksi menisikin hyvin. Edes ero pitkästä liitosta ei aina jälkeenpäin tunnu niin helpolta tai edes oikealta ratkaisulta, mutta siitäkin yleensä selviää. [/quote] Ja siis en todellakaan olisi muuttamassa toisen miehen kanssa yhteen, tuskin edes seurustelemaan alettaisiin ainakaan heti. Muuttaisin lasten kanssa miettimään mitä elämältä todella haluan...
[/quote]
Ennen eroa on hyvä muuttaa erilleen, sitten vasta usein näkee, miten tärkeä se suhde onkaan. Jos olet asiaa jo kauan miettinyt, niin ehkä sinun kannattaa kokeilla sitä, siinä joko tajuaa, että sittenkin tahtoo vielä yrittää, ja saa motivaatiota tehdä suhteen eteen töitä (yleensä molemmat puolisot), tai sitten huomaa että ero on tosiaan paras vaihtoehto. Voi käydä myös niin, että itse tahtoisi palata yhteen, mutta toinen ei enää tahdokaan. Kaikista kolmesta vaihtoehdosta - yhteen palaamisesta, erosta ja siitä, että se alunperin lähtenyt tahtoisi palata, mutta toinen ei enää tahdokaan - minulla on kokemusta, ei kaikista omalta kohdalta, mutta lähipiirissä käynyt näin. (Itse olen asunut erossa, palannut yhteen ja onnellisia olimme monta vuotta, erosimme tosin uudelleen mutta hyvinä ystävinä, lapsetkin jo aikuisia, ja meillä oli monta onnellista vuotta, en kadu sitä että palasin)
[/quote]
Olen miettinyt aika pitkään ja nykyään en muuta ajatelekkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se uusi mies sinun lapsiasi tule rakastamaan, joten parempi että lähdet yksin saman tien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:40"]Ei se uusi mies sinun lapsiasi tule rakastamaan, joten parempi että lähdet yksin saman tien.
[/quote]
Miten niin ei? Hänelle on omiakin lapsia, eikä kummankaan lapset enää ole mitään taaperoita vaan koululaisia...
no itse sen parhaiten tiedät, ei sitä kukaan voi puolestasi päättää.
Mutta sen verran voin sanoa, että on ihan normaalia pitkissä liitoissa se, että tunteet ei omaa puolisoa kohtaan roihua, kuten myös se, että ihastuu toiseen. Jos ei liitossa sen kummempia onglemia ole, edelleen välittää ja kunnioittaa puolisoaan, vaikkei ehkä tunne erityistä rakkauden paloa, ja jos tahtoo olla rikkomatta liittoaan, niin tuollaiset asiat menee usein ajan kanssa ohi. Tai ainakin se ihastuminen toiseen, se taas mitä tuntee puolisoaan kohtaan ei välttämättä muutu, ellei vähän näe vaivaa asian eteen. Mutta tässä on kyse siitä, mitä itse tahtoo ja mitä ei. Ja siitäkin, onko omassa liitossa ongelmana vain se, että tunteet on väljähtyneet, jos isompia ongelmia taustalla, sellaisia mitä ei ehkä itsekään selkeästi tajua, niin se on eri juttu. Mutta siinäkään tapauksessa uusi rakkaus ei asioita korjaa, se voi toki auttaa siinä, että pääsee lähteämään, mutta harvoin muuttuu onnelliseksi ja pitkäaikaiseksi suhteeksi (toki poikkeuksiakin on).
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:40"]Ei se uusi mies sinun lapsiasi tule rakastamaan, joten parempi että lähdet yksin saman tien. [/quote] Miten niin ei? Hänelle on omiakin lapsia, eikä kummankaan lapset enää ole mitään taaperoita vaan koululaisia...
[/quote]
lapset kyllä usein kärsivät erosta, ja uusperheissä tulee takuulla vastaan monenlaisia ongelmia, joita ei etukäteen osaa odottaa. Se ei tarkoita, ettei lapset selviä erosta, enkä tarkoita sitäkään, ettei uusperheessä voida olla onnellisia, mutta helpolla noista jutuista ei selviä ja siihen on syytä varautua. Vaikka kaikki loppujen lopuksi menisikin hyvin. Edes ero pitkästä liitosta ei aina jälkeenpäin tunnu niin helpolta tai edes oikealta ratkaisulta, mutta siitäkin yleensä selviää.
Puhukaa miehelle, miltä sinusta tuntuu. Menkää vaikka pariterapiaan. Pakko sinun on puhua miehellesi kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Näkyyhän se jo miehellekin, kun et seksiä halua. Yhdessä teidän tämä pitää yrittää selvittää. Lopputulos voi olla ero tai entistä parempi suhde, sitä ei tiedä kuin kokeilemalla. Yritä nyt kuitenkin unohtaa tuo toinen mies, vaikka kokemuksesta tiedänkin, että se on vaikeaa. Ensin selvität asiat oman miehesi kanssa selviksi.