Lue keskustelun säännöt.
Aloitan yliopistossa, motivaatio hukassa jo nyt
02.08.2015 |
Aloitan yliopistossa tänä syksynä. Lähes kymmenen vuotta edellisestä koulusta. Oli haaveena kouluttautua jotain uutta ja eriä. Päästä elämässö eteenpäin ja saada parempaa palkkaa. Tuntuu vain, että motivaatio on jotenkin huono jo nyt. Jaksoin lukea koko kevään pääsykokeisiin ja kun tulokset tulivat, koin hetkellisen ilon, mutta nyt blaah. Tietenkin ihan käytännön asiat stressaa, kuten asunto, opintojen suunnittelu (mitä kursseja pitää ottaa jne?), näkemys että minun pitäisi muitaman viikon päästä istua jossain luennolla ja kirjastossa pänttäämässä jotain opusta tuntuu lähinnä absurdilta ja naurettavalta.
Ala on luonnontiede. En todella ole varma saanko helposti töitä, ulkomailta ehkä kylläkin (esim. Norja). Toisekseen, minulle jo itse pääsy yliopistoon oli jonkinlainen unelma ja kun se toteutui, tuntuu että opinnolla ei ole niin väliä. Ainakin voin sanoa se, ettei ne (me) yliopistossa opiskelevat ole sen parempia ihmisiä, kun muutkaan. Samaa paskaa eri paketissa.
No, ehkä pinnistelen sen viisi vuotta ja palaan johonkin hanttihommiin sen jälkeen.
Kommentit (4)
Selailet vaan niitä kursseja ja suunnittelet opintoja. Siitä se motivaatio kasvaa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistoon pääseminen on hieno suoritus. Mulla tosin toi sama - haluaisin vaan päästä itse sen yliopiston takia. Haluaisin saada sanoa, että olen saavuttanut jotain. Haluaisin tietää, millaisia ihmisiä siellä on, millaisia bileitä tulee... Mutta en ole varma jaksaako se kauan mua kiinnostaa. Onko se edes sen arvoista, että jaksaisin päntätä koko kevään? Mitä jos kaikki muuttuu tylsäksi heti pian?
Noh noh, äläs vielä heitä hanskoja tiskiin. Aivan luonnollista että ison ja stressaavan urakan päätteeksi iskee tylsä plaah-olotila, siis väliaikainen energiavaje. Kyllä se siitä suttaantuu, kun opintojen alku konkretisoituu ja pääset yliopistolle hengaamaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin sekä käymään opiskelijakemuissa jne. Yliopisto-opiskelu on niin paljon muutakin kuin luennoilla kökkimistä ja kirjojen pänttäystä. Eikä luennot edes ole pakollisia toisin kuin seminaari-istunnot, joista sinun ei fuksina tarvitse huolehtia vielä moneen vuoteen. Tsemppiä opiskeluun :)
Ehkä innostut kun lukuvuosi alkaa.