Lue keskustelun säännöt.
olen epäonnistunut kasvattajana täysin
17.07.2015 |
Olen tajunnut tänään, kuinka huonosti olen lapseni kasvattanut.
On saanut koko kesän huomiota (ilmeisesti ihan liikaa) kaikilta sukulaisilta. On suvun pienin lapsi ja isovanhempiensa silmäterä.
Tänään ollaan oltu kahdestaan kotona kun mies on töissä ja aivan järkyttävää menoa. Koko päivän on vaatinut minulta kaikkea. Minun pitäisi hänen mukaansa tuoda lelut hänen eteensä valmiina. Ei voinut hakea esimerkiksi omasta huoneestaan yhtä reppua vaan vaati, että minä haen sen. Kun ilmoitin etten hae, alkoi raivoaminen ja itkeminen ja uhkailu. Tänään olen kieltäytynyt kaikista hänen vaatimuksistaan. Ei ole leikkinyt yksin SEKUNTIAKAAN tänään. Koko ajan on vaatimasssa minulta huomiota. Ollaan tehty yhdessä esimerkiksi sellaisia tehtäviä tänään, mutta kun rupean tekemään kotitöitä tai nyt kirjoittamaan tätä, niin hän lopettaa heti puuhansa ja alkaa ärsyttämään minua ja vaatimaan, että tee tuota, katso tänne, mene sinne jne. Vessassa en saaanut pissata edes rauhassa, vaan hän oli oven takana rämpyttämänssäovea ja huutamassa, että hänen pitää päästä vessaan HETI tai muuten hän pissaa housuunsa! Tänään jopa puri minua todella kovaa, kun ei päässyt rappukäytävään yksin.
Olen menettänyt malttini tänään muutaman kerran, koska olen kaiken lisäksi todella väsynyt. Ei olisi pitänyt menettää malttia ja huutaa, mutta niin pääsi käymään.
En tiedä mitä pitäisi tehdä. Olen hukassa ja väsynyt ja pilannut ilmeisesti lapseni. Miten nyt eteenpäin tästä? Olemme tehneet tänän kesänä paljon kaikkea yhdessä perheenä ja niinkuin jo mainitsin, on saanut todella paljon huomiota minulta sekä muilta aikuisilta. Nyt odotan jo päiväkodin alkua kuin kuuta nousevaa, että pääsisin tekemään töitä ja nauttimaan elämästä.
Kommentit (20)
Ehdottomasti jatka samaa linjaa, eli älä huomipi lapsen huomionhakemista. Kun rauhoittuu ja menee touhuamaan omiaan, kutsu luokse ja leiki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 23:26"]
Ehdottomasti jatka samaa linjaa, eli älä huomipi lapsen huomionhakemista. Kun rauhoittuu ja menee touhuamaan omiaan, kutsu luokse ja leiki.
[/quote]
Ihmislapsi on apinoiden sukua ja oppii kaiken mallista. Noin kasvatetaan ihmisiä, jotka ovat parisuhteessa itse pirulaisia.
Olet epäonnistunut, mutta et siksi, ettei lapsi käyttäydy kuten haluat, vaan siksi, että olet luonut noin huonon suhteen häneen, puhut lapsestasi tuollalailla ja varmaan kuvittelet, että lapsesta löytyy nappula, jota painamalla hän tekee halutun asian ja vielä luulet pilanneesi lapsesi.
Lasten pitää saada olla lapsia, mutta jos haluat stressata yli lapsen kuulemisen tai lapsen aidon kohtaamisen, niin kyllä sä sitten olet epäonnistunut.
Miten kukaan lapsi voikaan olla onnellinen tuollaisen naisen kanssa.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 23:42"]
Olet epäonnistunut, mutta et siksi, ettei lapsi käyttäydy kuten haluat, vaan siksi, että olet luonut noin huonon suhteen häneen, puhut lapsestasi tuollalailla ja varmaan kuvittelet, että lapsesta löytyy nappula, jota painamalla hän tekee halutun asian ja vielä luulet pilanneesi lapsesi.
Lasten pitää saada olla lapsia, mutta jos haluat stressata yli lapsen kuulemisen tai lapsen aidon kohtaamisen, niin kyllä sä sitten olet epäonnistunut.
Miten kukaan lapsi voikaan olla onnellinen tuollaisen naisen kanssa.
[/quote]
Ja sinä ajattelet, että tuo kommentti auttaa apta, saatikka hänen lastaan? Jos oikeasti miettisit lapsen parasta, puhuisit aplle vähän kauniimmin ja kannustavammin.
Lapsessa ei ole vikaa vaan äidissä on. Äiti on tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vastaavanlaista käytöstä tuon ikäiseltä. Lisättiin hellyyttä ja huomiota ja kehuttiin niin auttoi. Tiukat rajat toki muussa toiminnassa. Mutta joka päivä on uusi taistelu.
Kiitos paljon vastauksistanne.
Itsekin tässä hieman rauhoituin sitten ja aloin miettimään järjellä. Pyysin lastani syliin ja halattiin ja sanoin miten paljon välitän. Lapsi rutisti lujasti ja sanoi että minäkin tykkään sinusta tosi paljon, äiti. Melkein tuli kyyneleet silmiin. Kysyin, haluaisiko lapseni osallistua kotitöihin. Halusi heti imuroida ja ilmeisesti tykkäsi hommasta aika paljon :) Kiitos siis vinkeistänne, ne olivat nyt todellakin hyödyksi.
Eiköhän tämä tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 22:32"]Kiitos paljon vastauksistanne.
Itsekin tässä hieman rauhoituin sitten ja aloin miettimään järjellä. Pyysin lastani syliin ja halattiin ja sanoin miten paljon välitän. Lapsi rutisti lujasti ja sanoi että minäkin tykkään sinusta tosi paljon, äiti. Melkein tuli kyyneleet silmiin. Kysyin, haluaisiko lapseni osallistua kotitöihin. Halusi heti imuroida ja ilmeisesti tykkäsi hommasta aika paljon :) Kiitos siis vinkeistänne, ne olivat nyt todellakin hyödyksi.
Eiköhän tämä tästä.
[/quote] Ihana!
5-vuotias alkaa klo 22:30 imuroimaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkäikäinen pikkuriiviösi on? Jossain vaiheessa tuommoinen on ihan normaalia..
Lapsesi saa vihdoinkin olla kanssasi kahden ja haluaisi sinun jakamattoman huomiosi. Hän rakastaa sinua yli kaiken ja haluaa, että on maailman keskinapa sinulle.
Mitä hän tekee, jos kävelet nyt hänen luokseen, otat syliin, sanot että rakastat hirveästi, halailet, pusuttelet, kutitat, nauratat, kysyt haluaako hän että luet hänelle sadun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ilmeisesti lPsesi on aika pieni ja sulla on siis vuosia aikaa korjata tilannetta. Ja jos ootte just palanneet kotiin pitkältä sukulaiskiertueelta, niin asiat korjaantuvat varmaan ihan itsestäänin kun elämä taas normalisoituu. Vaikka lapsi olisi saanut paljon huomiota kaikilta loman ajan, se ei tarkoita, että olisi saanut sellaista huomiota, kuin tarvitsee. On aika teidän kaikkien rauhoittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole epäonnistunut!! Hyvin saat korjattua tilanteen vielä! Ole johdonmukainen kielloissa, yritä pysyä rauhallisena (helpommin sanottu kun tehty)...älä anna periksi. Lapsi kyllä oppii, että maailma ei pyöri hänen ympärillään, kun pidät sanasi, jatkat siivousta, mutta vastaat hänelle tyyliin "näetkö, Niko-Petteri, että äiti siivoaa nyt. Sitten kun äiti on valmis menemme ulos, haluatko auttaa äitiä?" Toi nyt vaan esimerkki. Lapsi huomaa, että hän ei saa tahtoaan läpi, mutta saa osallistua halutessaan. Jos kiukuttelee edelleen, anna kiukuta. Minkä ikäinen kyseessä olikaan?
Väsyneenä hermostuu helposti, et siis ole huono tai epäonnistunut äiti, muista se!!! Tsemppiä!!
Ohimenevää, olet toiminut hienosti. Jos tosiaan jaksat puristaa vielä vähän halia kiukkupussille, niin hyvä.
Lapsi testaa, pitääkö kotona ne tavalliset kodin rajat, kun mummuloissa ym on ollut erilaiset tavat ja säännöt. Ei kestä loputtomiin, mutta on varmasti väsyttävää ja ärsyttävääkin. Eikä johdu huonosta kasvatuksesta! Nyt vain pysy johdonmukaisena. Olet jo jaksanut hyvin, äläkä syyllistä itseäsi siitä että odotat töiden alkua.
Kyllä se siitä.
Voi vittu miten rasittavan kuuloinen kakara...
Meidän 3v. kiukuttelee aina pari päivää sen jälkeen, kun tullaan reissusta kotiin. Taitaa olla aika yleistä käytöstä lapselta. Reissuväsymys purkautuu ja jos on käyttäytynyt hyvin koko reissun, niin voi olla ettei ole uskaltanut vieraassa ympäristössä kiukutella ja se purkautuu kotona turvallisessa ympäristössä. Et varmasti ole pilannut lastasi. Älä alistu pompotteluun vaan pidä rajat. Tsemppiä!
Lapsesi on vielä pieni, ja kaipaa sinua, sinun aikaasi ja huomiotasi. Menkää sängylle yhdessä köllöttelemään ja höpöttelemään. Kutita lasta, keksi hassuja juttuja, soita lapsen jalalalla lapsen toiseen jalkaan ja puhukaa pierupuhelu tai kaksi. SITÄ se lapsi haluaa, tunnetta että on sulle tärkeä ja rakas, eikä vaan kasvatuksen kohde. Ei se nyt jaksa olla reipas, se on ollut sitä jo, se haluaa että autat häntä rentoutumaan. Nämä on tärkeitä hetkiä, kaikkein tärkeimpiä. Et missään, milloinkaan, ole niin tärkeä kuin juuri tällä hetkellä, juuri tälle pienelle ihmiselle. Netti kiinni ja muksun kanssa mylläämään, unohda kasvatus hetkeksi ja kerro että olet iloinen että hän on sun lapsi. Tiedän että se on vaikeaa, mut on se sen arvoista.
Ja kymppi lisää vielä, että mulla on täällä kotona tää nuorin samanlainen ollut juuri nyt, kun loma alkaa eli saa olla kotona aivan rauhassa ja purkaa kaike väsyn ja stressin. Nyt, kun on pari päivää otettu iisisti, kannettu pientä reppuselässä ruokapöytään ja paijattu tätä oikein urakalla, alkaa jo helpottaa. Ei kiukuta enää.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 22:52"]
5-vuotias alkaa klo 22:30 imuroimaan?
[/quote]
Imperfekti, oletko koskaan kuullut?