Lue keskustelun säännöt.
Omituinen suhtautuminen herkkuihin
15.07.2015 |
Niin, eli mitä mieltä olisitte henkilöstä, joka suhtautuu sipseihin, karkkeihin, kekseihin, pitsaan yms. tyylillä, "hyi, liikaa turhia lisäaineita, rasvaa, kaloreita.." eikä niitä siksi syö ollenkaan?
Mietin vain, kun tuttavapiiriini kuuluu tällainen tyttö, joka on oikeasti kaunis (on kavereideni mukaan tehnyt joskus mallintöitä), timmissä kunnossa kilpaurheilun vuoksi ja omistaa kalliita ja tyylikkäitä vaatteita (joista myönnän olevani kateellinen toisinaan, sillä hän on aina pukeutunut kauniisti eikä mulla ole varaa merkkivaatteisiin juurikaan), mutta ei herkuttele ollenkaan. Kuitenkin suunnilleen joka toinen viikonloppu (ja näin kesäisin varmaan useamminkin) ryyppää ja polttaa viihteellä, mikä on sinänsä hieman ristiriitaista suhtautumisensa herkkuihin, kun päihteet tuskin on yhtään sen terveellisempiä tai turhempia kuin se Fazerin sininen :D. En ole tytön kaveri enkä ole hänen kanssaan juuri tekemisissä vaan tiedän nimet ja kasvot ainoastaan.
Ja ei, en ole mikään siiderivalas, sotanorsu vaan ihan normaalipainoinen ja pidän myös liikunnasta. Kuitenkin herkut maistuvat mulle ylimääräisistä kaloreista ja lisäaineista huolimatta :D en tosin käytä päihteitä ollenkaan.
Ja ikää oli 17, kun joku sitä kumminkin kysyy.
Kommentit (7)
Kilpaurheilijoilla on niin tiukka dieetti, etteivät käytännössä koskaan syö "epäterveellisesti". Minullakin on tosissaan urheileva kaveri, joka on vuosikausia syömättä mitään herkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoittaako "herkku" aina ja ainoastaan sellaista roskaruokaa, josta monet pitävät? Eikö esim. hedelmä voi olla herkku, jos ja kun se maistuu hyvältä? Miksi herkuttelusta on tullut synonyymi epäterveelliselle syömiselle? Vähän sama kuin raskaasta ryyppäämisestä käytetty ilmaisu "juhliminen".
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 15:46"]
Kilpaurheilijoilla on niin tiukka dieetti, etteivät käytännössä koskaan syö "epäterveellisesti". Minullakin on tosissaan urheileva kaveri, joka on vuosikausia syömättä mitään herkkuja.
[/quote]
Ei siis vuosikausiin syönyt mitään, joka olisi hänen suussaan ollut hyvää?
No mä en esim. yleensä välitä herkuista ja olen jotenkin yliherkkä sokerille. Kyse on siis siitä, että kaikki toisten herkut ei edes kiinnosta, en halua niitä.
Pidän esim. mansikoista ja joskus kaipaan lohturuokaa, voin syödä tosi paljon jäätelöä tms., jos on paha mieli. Jään jotenkin helposti koukkuun sokeriin, sitten olisi vaikea olla ilman. Siksi en todellakaan ottaisi väkisin edes yhtä keksiä, jota en halua. Ehkä minulla on taipumusta syömishäiriöön.
Juominenkin kertoo taipuvuudesta hakea lohtua tms. riippuvuuksia aiheuttavista asioista. Miksi ap. ei juo...
Olen hoikka, mutta en mikään terveysintoilija tai himokuntoilija. Ulkonäkö ei ole minulle tässä asiassa kovinkaan tärkeää, vaan oma hyvinvointi.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 16:13"]Tarkoittaako "herkku" aina ja ainoastaan sellaista roskaruokaa, josta monet pitävät? Eikö esim. hedelmä voi olla herkku, jos ja kun se maistuu hyvältä? Miksi herkuttelusta on tullut synonyymi epäterveelliselle syömiselle? Vähän sama kuin raskaasta ryyppäämisestä käytetty ilmaisu "juhliminen".
[/quote]
Niin, erinäisissä juhlissakin voitaisiin tarjoilla kakkujen ynnä muiden sisältämät marjat, hedelmät, kaakaojauhe jne. sellaisenaan ja jättää rasva, sokeri ja jauhot pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
18-vuotiaana mä paastosin aina, että pystyin lähteä ryyppäämään.
Jos haluaa olla timmi niin jostain on karsittava. Tuttavasi valitsee mielummin biletyksen ja alkoholin kuin pullan ja suklaan. Kaikkea ei voi saada jos haluaa pysyä vartaloltaan kunnossa. Ja kummatkin noista tosiaan epäterveellisiä mutta jos ei osaa kohtuutta niin on tehtävä valintoja, mielummin yksi paha kuin kaksi.