Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia kommuunista?
24.07.2015 |
Kiinnostaisi ainakin ajatuksena muuttaa kommuuniin, mutta millaista se on käytännössä? Joku taiteilijakommuuni vieläpä olisi kiva, kunhan joukossa ei olisi hörhöjä, mutta sellaisia ei varmaan ole?
Kommentit (3)
Ei kiinnosta toisten sontien lemua nuuskia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 18:13"]
Jokaisessa kommuunissa on oltava tasavertainen työnjako ja reilut säännöt jotka koskevat jokaista, ja jokaisen on sitouduttava niihin. Olkoon kämppiksenä vaikka kuinka suuri ja karismaattinen taiteilijapersoona, niin kyllä senkin on harjattava paskaraitansa pöntöstä ja maksettava osansa sähkölaskusta, ei sitä muuten kestä.:D
Mut mulla on hyviä kokemuksia kommuuneista. Tapaa ihmisiä joita ei koskaan muuten tapaisi. Näkee aivan uusia tapoja elää, saa uusia näkökulmia arkipäivän asioihin, kuluttamiseen ja muiden kohtaamiseen. Saa nauraa hyvässä seurassa. Saa huolehtia ja ottaa vastaan huolenpitoa. Oppii puolustamaan itseään ja joustamaan omasta ainoasta oikeasta mielipiteestään.
Asuin vuosia kommuuneissa, rakastin sitä. Meitä oli monenlaista ihmistä siellä, niin täysin erilaisia persoonia että jos ei oltaisi asuttu yhdessä, ei oltaisi koskaan opittu ymmärtämään toisiamme emmekä olisi todennäköisesti koskaan ystävystyneet. Kuinka paljon silloin olisi jäänyt oppimatta ja kokematta!
Suosittelen kommuuniasumista kaikille, joita vähääkään kiinnostaa ja jotka ovat siihen riittävän joustavia.
[/quote]
Kiitos kokemuksesta! :) Mistäköhän taiteilijakommuunia kannattaa etsiä?
Jokaisessa kommuunissa on oltava tasavertainen työnjako ja reilut säännöt jotka koskevat jokaista, ja jokaisen on sitouduttava niihin. Olkoon kämppiksenä vaikka kuinka suuri ja karismaattinen taiteilijapersoona, niin kyllä senkin on harjattava paskaraitansa pöntöstä ja maksettava osansa sähkölaskusta, ei sitä muuten kestä.:D
Mut mulla on hyviä kokemuksia kommuuneista. Tapaa ihmisiä joita ei koskaan muuten tapaisi. Näkee aivan uusia tapoja elää, saa uusia näkökulmia arkipäivän asioihin, kuluttamiseen ja muiden kohtaamiseen. Saa nauraa hyvässä seurassa. Saa huolehtia ja ottaa vastaan huolenpitoa. Oppii puolustamaan itseään ja joustamaan omasta ainoasta oikeasta mielipiteestään.
Asuin vuosia kommuuneissa, rakastin sitä. Meitä oli monenlaista ihmistä siellä, niin täysin erilaisia persoonia että jos ei oltaisi asuttu yhdessä, ei oltaisi koskaan opittu ymmärtämään toisiamme emmekä olisi todennäköisesti koskaan ystävystyneet. Kuinka paljon silloin olisi jäänyt oppimatta ja kokematta!
Suosittelen kommuuniasumista kaikille, joita vähääkään kiinnostaa ja jotka ovat siihen riittävän joustavia.