Aiti kotona, lapset paivahoidossa ja koulussa..

pahan ja laiskan lusmun maineen saat. Mutta teet tietysti niin kuin itse tahdot, ei sitä tarhapaikkaa sinulta voida evätäkään ;)

Vierailija:

olen muuttamassa perheeni kanssa takaisin Suomeen. Itse ajattelin jaada kotiin, mutta kaksi nuorinta lasta menisi paivakotiin ja vanhin kouluun. Nain minulle jaisi hyvin aikaa itselleni (jumppa, kuntosali, mahdollinen opiskelu) ja kodille + lapsille. Mies tekee pitkia ulkomaanreissuja joten nain arki sujunee parhaiten. Omat kaverini Suomessa ovat kuitenkin olleet suunnitelmaa vastaan ja jopa haukkuneet laiskaksi kun en pida edes 20kk ikaista lasta kotona vaan vien paivakotiin.

Mitaan parempia perusteluja en ole kuullut, eivat kai kehtaa sanoa naamatusten. Ajattelinkin, etta taalla olisi varmaan mielipiteita asiasta =) Kertokaahan siis mita mielta olette, sopiiko nain toimia Suomessa?

Mukavuudenhaluinen tulee mulle ensimmäisenä mieleen...

Ihan aluksi voisit opiskella taas suomen kielen.

Ennen vanhaan vastaava käytäntö oli laajalla toimiva. Ei munkaan mummini sen huonompi ihminen ollut, vaikka kotirouvaksi jäikin. Säästivät rahaakin sillä tavalla, kun toinen osapuoli leipoi kotona kaikki ruokaleivät ja ompeli vaatteita yms.



Jos rahaa on ja teillä perheellä näin sujuu parhaiten, niin älä anna toisten lannistaa.

mutta viethän lapsesi hoitoon ykstyiselle ettet vie päivähoitoa tosissaan tarvitsevien lasten paikkoja kunnalliselta puolelta!

Vaikka muuten en vastustakaan sitä ns. virikehoitoa niin paljon kuin av:llä keskimäärin...

jaisi siten enemman aikaa, etta en kayttaisi yhteista aikaa omiin harrastuksiin vaan kavisin esim. kuntosalilla aamupaivisin. Yhtena paivana viikossa tekisin ruokia pakastimeen, toisena siivoaisin perusteellisemmin asunnon (koska siivoojan ottaminen olisi mun mielesta sitten jo tuhlausta, kun ja jos olen kerran kotona), kolmantena paivana keskittyisin esikoisen erityistarpeisiin, neljantena voisin vaikka pitaa vapaa-paivan pienempien kanssa ja kayda esim. uimahallissa aamupaivalla, viidentena paivana voisin pyykata ja silittaa. Siten siis jaisi aikaa ihan oikeasti lapsille, kolmen kanssa kun sita hommaa riittaa..

Niin meilläkin tehdään.

Pyöritämme mieheni kanssa yhteistä yritystä, ja toimisto meillä on kotona. Työpäiväni ovat yleisesti ottaen aika iisejä (teen hommat yleensä aamupäivän aikana) Lapset ovat meillä päiväkodissa ja koulussa, vaikka periaatteessa voisin pitää heidät kotonakin.

Tiedän että monet pitää minua todella laiskana kun en itse hoida lapsia kotona. MUTTA, tunnen itseni minun täytyy päästä salille, ehtiä siivoamaan, enkä ole yhtään sen tyyppinen, että jaksaisin antaa lapsille virikkeitä joka päivä niin paljon kuin päiväkodissa on. Päiväkodissa on myös lapseni ystävät.( asumme omakotitalossa, eikä lähellämme asu saman ikäisiä lapsia)

Meidän perheessämme tämä on toiminut todella hyvin ja lapsetkin ovat tyytyväisiä.

ittaakseni?

On olemassa erilaisia variaatioita, esim. 2-3 päivää viikossa tai puolipäivää hoidossa. Ap:lle sanoisin, että älä lannistu, Suomessa on lapsilla SUBJEKTIIVINEN OIKEUS päivähoitoon, eli vanhempien tekemisillä ei ole päivähoitopaikan saamisen kannalta mitään väliä. Laita vaan lapsesi hoitoon, mutta varaudu, että sinua haukutaan laiskaksi jos et käy ansiotyössä samalla. Suomessa ei pienten lasten äidit saa nauttia elämästä vaikka siihen olisikin varaa.



Mutta ajatelkaas av-mammat, että jos ap on laiska kun kotiäitinä vie lapsensa hoitoon, niin miten laiska ja kamala onkaan sellainen kotiäiti, jolle TÄMÄN LISÄKSI tulee siivoja kerran viikossa siivoomaan? Repikää siitä ;)

eli toinen lapsi on koulussa ja toinen sitten päiväkodissa. Ekaluokkalaisen päivät kestävät 4h, ja sen saman ajan meidän 4-v on päiväkodissa. Käytännössä on siis kuten joku kerho, paitsi että on joka päivä. Mitä siitä mitä muut ajattelee, meille ainakin tämä sopii loistavasti!! Ehdin aamupäivien aikana kuntoilla ja siivoilla ym. niin on illat sitten vapaana. Jos on taloudellisesti mahdollista, niin siitä vaan!

Lapsia tehään, muttei jakseta hoitaa. Voi pieniä lapsiparkoja:(

Meidän 4v tyttö ainakin aamuisin jo seitsemältä haluaisi lähteä päiväkotiin, että pääsee leikkimään... Omalla pihalla ei kavereita ole, ja puistossa on vaan jotain 2-vuotiaita, joista ei paljon leikkikaveriksi vielä ole. Varmasti on lapselle parempi olla leikkimässä ikäistensä kanssa muutaman tunnin päivässä kuin tylsistyä kotona äidin kanssa.

lapset 5 v leikkikoulussa ja toinen koulussa, kotiin haen klo 13 - aikaa jää vaikka mihin.

Ja taas aamupäivisin käyn jumpassa, kaupassa jne jne.

Ystäväsi eivät ymmärrä koska " kotirouva-kulttuuri" täällä ei ole kovin tavallista...

Ja vielä shoppailen MIEHENI RAHOILLA !

t. laiska kotirouva

Vierailija:

On olemassa erilaisia variaatioita, esim. 2-3 päivää viikossa tai puolipäivää hoidossa. Ap:lle sanoisin, että älä lannistu, Suomessa on lapsilla SUBJEKTIIVINEN OIKEUS päivähoitoon, eli vanhempien tekemisillä ei ole päivähoitopaikan saamisen kannalta mitään väliä. Laita vaan lapsesi hoitoon, mutta varaudu, että sinua haukutaan laiskaksi jos et käy ansiotyössä samalla. Suomessa ei pienten lasten äidit saa nauttia elämästä vaikka siihen olisikin varaa.

Mutta ajatelkaas av-mammat, että jos ap on laiska kun kotiäitinä vie lapsensa hoitoon, niin miten laiska ja kamala onkaan sellainen kotiäiti, jolle TÄMÄN LISÄKSI tulee siivoja kerran viikossa siivoomaan? Repikää siitä ;)

pitää olla jonkin sortin " sosiaalitapaus" että lapsen saa täällä päiväkotiin tai muuten vaan hyvää tuuria, kun hoitopaikat on kiven alla ja ne menee niille jotka oikeasti ne tarvitsevat. Itse olisin pistänyt lapseni pk:iin 2 kertaa viikossa puoleksi päiväksi, että vähän tottuisi ryhmässä toimimiseen jne, mutta ei..



Jos saat lapset päiväkotiin, toivon ettet heitä siellä ainakaan kokopäiväisesti pidä. Puolipäivähoito ja 2-3 pv viikossa, olisi minusta tuossa tilanteessa ok.

vauvan kanssa olen kotona. Ai miksi, no, en " viitsi" hoitaa heitä kotona, koska kotihoidontukea tulisi niin vähän, että en saisi edes ruokaa heille, virikkeistä puhumattakaan. Sitten kun joskus täytyisi mennä neuvolaan, lääkäriin tms. niin en saanut ketään hoitajaa kotiin. Olin lopen kyllästynyt ja niinpä lapsemme lähtivät hoitoon kaikesta kauniista puheesta kotihoidon ihanuudesta huolimatta. Tälläistä se nyky-yhteiskunnassa on.

Enää yksi lapsi sitä päivähoitoa tarvitsee. On jo syksyllä menossa eskariin ettei enää kauan sitä paikkaa keneltäkään vie. Teen kyllä keikkahommia itsekin välillä joten saisin olla kokoajan hakemassa lyhytaikaisia hoitojaksoja. On varmaan lapsellekin parempi kun ei kokoajan rutiinit muutu. Jos ei olisi noita yrityksen töitä ja keikkoja niin sitten varmaan hoitaisin kokonaan itse.

asuvalla on subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan riippumatta kunnasta ja siitä ovatko vanhemmat kotona, opiskelemassa tai töissä. Laki velvoittaa tämän. Eli jos haet paikkaa, niin sinulle on se pakko myöntää.