Kiinnostaako sinua vieraat lapset tai lähestyvätkö he sinua helposti?
Tuli mieleen kun taas yksi vieras lapsi tuli tohkeissaan selittämään jotain harrastuksestaan, että minua kyllä lähestytään helposti mutta itse en juurikaan ole kiinnostunut vieraista lapsista. Kavereiden lapsista kyllä, saatan kylässä ollessa pelata tai lukea kirjaa tms ja lapset varmastikin kokevat minut läheiseksi.
Omia lapsia on vain yksi.
Kommentit (7)
Ei kiinnosta tippaakaan. Toki juttelen, jos vieras lapsi alkaa selittään jotain
Ei kauheesti. Ei ole sisarusten lapsiinkaan mitään kovin läheistä suhdetta kun harvoin nähdään välimatkan takia. Omat lapset on aina ne tärkeimmät tietysti.
En pidä lapsista, ja onneksi useimmat lapset tuntuvat sen vaistoavan. Välillä kohdalle sattuu tapaus, joka ei osaa lukea ihmisiä, ja se voi johtaa kiusallisiin tilanteisiin. Sisarellani ei onneksi ole lapsia.
Missä kongruenssi, ap? Lisääntyjillä ei koskaan ole kovin hyvä kielentaju.
Ei kiinnosta, eivätkä tututkaan lapset onneksi lähesty. En tykkää lapsista ja kai ne sitten myös vaistoavat sen ja luonnollisesti karsastavat seuraani.
Pidän lapsista ja lapset pitävät minusta. Päiväkodissa, kun haen lastani, siihen lähelle kerääntyy usein halijono aamu-ja iltapäivähaleja hakemaan tulleista lapsen kavereista. Se on jotenkin lutusta, kaikki ne pienet pörröpäät kädet ojossa toivottamassa hyvää päivää tai sanomassa heipat. Minusta on aivan ihanaa, kun jokainen heistä kertoo miten on aamu tai päivä mennyt, ja kertovat tärkeistä asioista kuten uudesta lippiksestä tai meneillään olevasta leikistä.
Mutta, pidän ihmisistä, aivan kaiken ikäisistä. Jokainen ihminen on kiinnostava, jokaisella on oma tarinansa, oma sisäinen maailmansa.
Ei. En voi sitä muiden kun sisaruksen lapsia. En edes ystävieni. Muiden lapset ovat ärsyttäviä kakaroita joilla ei ole edes alkeellista käytöstapoja