Usko työelämään mennyt
Olen 40-vuotias maisteri. Työkokemusta omalta alaltani useita vuosia. Luin maisteriksi parantaakseni työnsaantimahdollisuuksiani. Nyt minulla on vain osa-aikainen oman alani työ, joka päättyy taas kesällä. Olen hakenut koko ajan oman alani töitä, pätkää, sijaisuuksia, osa-aikaisia ja yhtä virkaa. Sain eilen päätöksen viranhausta: haastatteluun oli kutsuttu yli 10 hakijaa ja virkaan valittu pari vuotta sitten valmistunut nuori mies.
Nyt ollaan ilmeisesti tultu siihen tilanteeseen, että nuoremmat puskevat ohitseni. Masentaa todella. Minulla on perhe ja asuntolaina. Jäänkö eläkeikään asti roikkumaan pätkä- ja silpputöihin? Kouluttautuminen uuteen ammattiin tuskin auttaa tässä massatyöttömyystilanteessa, kun ei tiedä millä alalla niitä töitä oikeasti on.
Ahdistaa, koska pelkään, että joudumme valtion leikkauksien myötä taloudelliseen ahdinkoon. Joudun vähän väliä turvautumaan ansiosidonnaiseen työpätkieni välissä. Jos sitä leikataan, emme enää tule toimeen. Jos julkista sektoria supistetaan, pelkään ettei lääkäriinkään enää pääse ym.
Uskotko sinä työelämään ja parempaan tulevaisuuteen? Millä perusteella? Olen pohjimmiltani optimisti, mutta nyt aivan alamaissa. Kerro minulle, mistä sinä ammennat optimismisi. Ehkä se auttaisi minua ja monia muita kaltaisiani.
Kommentit (2)
Olen kanssasi samassa jamassa, tosin minulla vain pienen pieni pätkä oman alani töitä koko työhistoriassani. Olen myös maisteri ja perheellinen. Mietin päivittäin uudelleenkouluttautumista, mutta mille alalle ja miten rahoitan opinnot? Minulla on mennyt usko täysin työelämään, en rakenna enää mitään toiveita sen varaan, yritän löytää elämän mielekkyyden muualta lähinnä perheestäni. Melkoista henkistä kamppailua, mutta ilman omaa perhettä mulla ei olisi mitään, josta saisin voimaa ja iloa.
Mä luulen, että tulevaisuudessa yhä useampi joutuu tekemään töitä freelancerina. Vakinaisia tai siis toistaiseksi voimassaolevia työpaikkoja on vain aloilla, joissa työmäärä on kohtuullisen tasainen. Niillä aloilla, joissa työskennellään projekti- tai kausiluonteisesti, töihin haluavat joutuvat markkinoimaan itsensä töihin ja sanomaan kokonaishinnan, jolla homman tekevät. Kantavat itse vastuun työnantajamaksuista, sairaspäivistään ja lomistaan. Eräänlaisia alihankintatyöntekijöitä. Toinen vaihtoehto on vuokratyöyritykset, joiden kautta työllistyä epäsäännöllisiin määräaikaisiin töihin.