Miten lasketaan esim. ruotsin numero ysiluokan päättötodistukseen?

Kunkin aineen ops:ista löytyy päättöarvioinnin perusteet. Niitä pitää koulujen noudattaa. Itse kaipaisin paljon tarkempia ohjeistuksia eri arvosanoille, nykyään opsissa mainitaan vain arvosana 8. Kyseessä on kuitenkin oppilaiden jatko-opintoihin pääsy. T. Kieltenope

Riippuu niin paljon opettajasta. Meillä tytär sai viime vuonna ruotsista 10 päästötodistukseen, vaikka oli saanut koko yläkoulun aikana ruotsista vain yhden kympin todistukseen, ja senkin 7. luokalla. Valtakunnallisesta kokeesta hän sai kuitenkin 10 ja oli opettajan mukaan työskennellyt tunnollisesti sekä tehnyt projektit aina hyvin ja ajallaan, joten hän ansaitsi kympin.

Englannin opettaja taas laski keskiarvon mukaan. Tyttärellä oli todistusten arvosanojen keskiarvo (kasilla ja ysillä, painoittaen enemmän ysiluokan arvosanoja) ollut tyyliä 8.4, mutta opettaja ei ollut niin tarkka pyöristyksistä, vaan antoi päästötodistukseen englannista 9, vaikka periaatteessa se olisi pitänyt olla 8.

[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 16:05"]Ei ole olemassa mitään virallista kaavaa, jota kaikki Suomen opettajat käyttäisivät. Ja päästötodistuksen numero on viimeisen lukuvuoden osaamista kuvaava eikä mikään koko ylä-asteen keskiarvo. Ja aina siihen liittyy harkintaa, kaikkien opettajien arvosanat ei ole ihan vertailukelpoisia läpi valtakunnan.
[/quote]

Että oikein tunteella mennään! Voi tuota ammattitaidon määrää...

[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 16:33"][quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 16:05"]Ei ole olemassa mitään virallista kaavaa, jota kaikki Suomen opettajat käyttäisivät. Ja päästötodistuksen numero on viimeisen lukuvuoden osaamista kuvaava eikä mikään koko ylä-asteen keskiarvo. Ja aina siihen liittyy harkintaa, kaikkien opettajien arvosanat ei ole ihan vertailukelpoisia läpi valtakunnan.
[/quote]

Että oikein tunteella mennään! Voi tuota ammattitaidon määrää...
[/quote]

Pahoittele väärää lainausta. Viestini oli osoitettu 2:lle.

Itse saksan ja ranskan opettajana koen reiluna ja oikeudenmukaisena, etten anna oppilaille päättöarvosanoja pelkästään kurssien keskiarvojen mukaan, vaan otan huomioon myös esimerkiksi tuntityöskentelyn ja suullisen osaamisen. Tälläkin hetkellä 9RA ryhmässäni on muutama oppilas, jotka eivät loista kirjallisissa osuuksissa, mutta tuovat itseään loistavasti esille suullisesti tunneilla esitelmien ja kappaleiden lukemisen muodossa. Heille annan ilomielin päättöarvosanaksi numeron paremman kuin kurssien keskiarvon perusteella olisi pitänyt antaa.

Joskus koen olevani jopa liian reilu ja armahtava arvioinnin suhteen, mutta mielestäni on joka tapauksessa parempi antaa arvosana hieman yläkanttiin kuin alakanttiin. Siitä huolimatta pyrin antamaan numerot totuudenmukaisesti, sillä niistä nuori saa selville oman taitotasonsa.

Muistelen omia kouluaikojani 90-luvulta, yläaste oli mennyt laiskasti ja heräsin ysin keväällä siihen, että mä en pääsisi arvosanoillani haluamaani lukioon. Onneksi sain puhuttua opettajille ja muutamat heistä nostivat numeroitani (olin todella taitava puhumaan), ja pääsin opiskelemaan sinne minne halusin :)

En ole ruotsin opettaja, mutta päättötodistuksen numeroita antaessa katson vähän kasiluokan arvosanoja sekä viimeisintä arvosanaa ja sitten annan ihan tunteella päättöarvosanan, en rupea laskemaan keskiarvoja.

Ei ole olemassa mitään virallista kaavaa, jota kaikki Suomen opettajat käyttäisivät. Ja päästötodistuksen numero on viimeisen lukuvuoden osaamista kuvaava eikä mikään koko ylä-asteen keskiarvo. Ja aina siihen liittyy harkintaa, kaikkien opettajien arvosanat ei ole ihan vertailukelpoisia läpi valtakunnan.

Meillä yläasteella opettajat sanoivat katsovansa koko yläasteen numeroita, mutta painottavat vähän ysiluokkaa. Eli jos seiskalla ja kasilla on ollut vaikka tasainen seiskan oppilas, mutta ysillä on panostanut ja nostanut numeroaan vaikka ysiin, niin loppuarvosana on todennäköisesti kasi vaikka "koko yläasteajan" keskiarvo olisikin lähempänä seiskaa.

Kumulatiivisissa aineissa kuten vieraat kielet päättäarvioinnissa arvioidaan tämän hetkistä kielitaitoa. Eli käytännössä kevätlukukauden kokeiden arvosanat.

Ruotsin numerot on 4 kymppiä ja nyt ysin joululta 9 ja varmaan myös keväältä 9. Joku opettaja sanoi jossain tilaisuudessa, että numerot katottas kasiluokalta alkaen eli siis keskiarvo. Sitten kai pitäis tulla 10 päättötokariin, vai laskenko oikein.

t.ap

Kielissä ei katsota koko yläkoulun arvosanoja. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa sanotaan niin. Ysiluokan ja etenkin kevään arvosanat ratkaisevat. Meillä myös valtakunnallisen kokeen arvosana on tärkeä.

Mihin tämä arvosanojen anto perustuu, varsinkin kielissä? Kyllähän koko maassa pitäisi olla sama käytäntö. Ettei naama ole se, jonka perusteella annetaan numerot.

Kurssien keskiarvon mukaan ei saisi päättötodistuksen numeroa antaa vaan pitäisi arvioida oppilaan tämänhetkistä osaamista monipuolisesti. Helpointa tällainen arviointi on kielissä ja matematiikassa, joissa pidetään usein myös valtakunnallisia kokeita ysin keväällä. Mutta toki oppiaineesta riippuen niitä aikaisempiakin arvosanoja katsotaan, koska kurssien sisältö vaihtelee (jos esim. biologian vika kurssi käsittelee esim. suota ja metsää, niin ei sen perusteella pelkästään voi antaa päättötodistuksen arvosanaa).

[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 16:08"]Meillä yläasteella opettajat sanoivat katsovansa koko yläasteen numeroita, mutta painottavat vähän ysiluokkaa. Eli jos seiskalla ja kasilla on ollut vaikka tasainen seiskan oppilas, mutta ysillä on panostanut ja nostanut numeroaan vaikka ysiin, niin loppuarvosana on todennäköisesti kasi vaikka "koko yläasteajan" keskiarvo olisikin lähempänä seiskaa.
[/quote]
väärinhän se on lasta kohtaan, jos on kypsynyt ja päättänyt panostaa ysillä, niin tuleekin paskaa niskaan.