yh kuolee,tarjotaanko lasta isälle?

Suomessa ei voi tehdä lainvoimaista huoltajuustestamenttia, mutta huomioonotettavan voi. Eli paperin, jossa perusteet ja tahdonilmaus siitä kenelle apsen haluaisi tai ei haluaisi. Sossu tekee päätöksen, mutta ottaa tahdonilmauksen huomioon.



Mulla on tilanne jossa toisessa lasten mummolassa on pedofiili ja toisessa juoppo väkivaltainen sadisti. Lasta tarjotaan usein isovanhemmille. Tämän takia lasteni neuvolapapereissa on huoltajuustahdonilmaus, eli paperi jossa kiellän lasteni antamisen ko.isovanhemmille.

Viranomaiset päättää minne lapsi sijoitetaan ts. kuka saa huoltajuuden, jos ainoa huoltaja on kuollut. Etusijalla tietysti lapsen lähisukulaiset, jos ovat kykeneviä huoltajiksi.

jää huoltajaksi sosiaalitomi. Ei lapsen sijoitus vaikkapa tädin luoksen tarkoita sitä, että tädillä olisi huoltajuus lapseen. Ei huostaanotettujen lasten huoltajuus häviä biologisilta vanhemmilta.

Jos kuolema tulee yllättäen niin liikkelle lähdetään varmaan siitä, että isän tilanne tarkistetaan ensimmäisenä. Varsinkin jos kyseessä on yhteishuoltajuus, oletetaan isän olevan kykenevä huolehtimaan lapsestaan.



Mutta, jos kuolema on odotettavissa, on äidillä mahdollisuus tehdä järjestelyjä, jos hän ei esim. halua lapsen päätyvän isälleen tai muille sukulaisille. Tiedän äidin, joka ennen kuolemaansa valitsi lapselleen sijaisvanhemmat, koska ei missään tapauksessa halunnut lapsen päätyvän sukulaisten hoiviin; isästä puhumattakaan. Sijaisvanhemmat tapasivat äidin ja lapsen muutaman kerran ennen äidin kuolemaa. Äidin kuoltua lapsi oli pari päivää lastenkodissa ja sijoitettiin sitten suunnitelman mukaisesti sijaisperheeseen. Lapsi on sijaisperheen ainoa lapsi ja hän on heille rakas - ihan kuin oma lapsi. Lapsi oli äidin kuollessa n. 5v. Sukulaiset eivät tätä järjestelyä hyväksyneet; lapsi tapaa silti sukulaisiaan säännöllisesti äidin toiveen mukaisesti. Sosiaalitoimi siis toimi äidin toiveen mukaan; tosin ihan ymmärrettävistä syistä (esim. lapsen isä oli äidin kuollessa istumassa tuomiota). Eli ainakin tässä tapauksessa vakavassa tilanteessa toimittiin mielestäni hyvin; äiti sai rauhan lapsensa tulevaisuuden suhteen ja lapsi sai hyvät vanhemmat menettämättä kosketusta sukuunsa ja taustaansa.

Aina ensisijaisesti biologiselle isälleen. Kaikki isäpuolet ja muut korvikeisät voidaan sivuuttaa. Ei edes pitäisi keskustella isä/äitipuolen oikeuksista. He ovat yleensä niitä jotka ovat vaikuttaneet osaltaan liiton rikkoutumiseen.