Olipa kiva käydä töissä aamulla :(

Meitä on kaksi äitiyslomalaista samalta osastolta ja tehtiin tälle aamulle tuplatreffit työpaikalle. Minulla lapsi on 8kk ja työkaverilla 7kk. Oltiin tietenkin soitettu etukäteen töihin että sopiiko tulla. Kyllä sopi oikein kivasti.



Töihin kun mentiin niin minulle sanottiin hei ja rynnättiin ohi työkaverin luokse. Toisen osaston johtajatkin ilmaantuivat paikalle...ja juttelivat vain ja ainoastaan tämän työkaverini kanssa. Mentiin aamukahville kanttiiniin ja kaikki keskustelivat vain työkaverini kanssa.



Hmm...noh, ainakin tiedän nyt kuinka paljon kaipaavat minua takaisin töihin (verrattuna työkaveriin). On totta että olen yleensä hieman hiljaisempi kuin tämä työkaverini (ts. odotan että saan puheenvuoron mutta aina sitä ei vaan tuossa puheliaassa porukassa saa) mutta silti tuntui kurjalta kun omat keskusteluni päättyivät aina siihen kun työkaveri rupesi selittämään omaa juttuaan päälle. Tai siihen kun toisilla ei vaan ollut kiinnostusta kuunnella mitä halusin sanoa. Tosin kaikista tylsimmältä tuntui johtajien käytös joka niin selkeästi ilmaisi että olen heille täysin ilmaa (emme ole mikään maailman isoin lafka eli tuntevat kyllä minut).



No, turhaan tässä murehdin kun en ole menossa takaisin töihin kun vasta vuodenaihteessa. Pitipä vaan saada purettua jonnekin. Onko kenelläkään muulla ollut sellaista fiilistä äitiyslomalla että töissä eivät voisi vähempää välittää oletko tulossa takaisin koskaan? Työpaikan suhtautuminen pienten lasten vanhempiin on kuitenkin niin upea että en siksi haluaisi lähteä etsimään toistakaan paikkaa. Toivottavasti ei tarvitsekaan (ajatellen tätä taloudellista tilannetta).