Matkalle lähtö suurperheessä.
Olemme lähdössä kahden lapsen kanssa matkalle ja kole jää mummin hoiviin.
Omatunto kolkuttaa, mutta joku järjestely piti keksiä, koska tällä remmillä ei kaikki kerralla voi reissata (raha kysymys)
Muut lapset ovat olleet ulkomailla, mutta kaksi ei ja siksi päädyimme tähän ratkaisuun.
Onko ihan hirveän kauheaa ja inhottavaa?
No on tietenkin, mutta mikä muuta voisi?
Kommentit (18)
väärin. Kyllä nyt tuon ikäiset lapset ymmärtää jo sen että aina ei voi itse olla mukana tai saada kaikkea ja osaavat jo vuorotellakin.
Meillä ihan pienissä jutuissa jo noita harjoitellaan ja se tekee ihan hyvää lapselle, aina ei voi saada kaikkea samaa mitä toiset saa. JA ajallaan on myös heidän vuoronsa taas.
SAattaahan lapsi / lapset purnata ja nurista siitä etteivät pääse mukaa ja valittaa ja märistäkin. Mutta aina vaan uudestaan sanoa että nyt on toisten vuoro, sinun vuoro tulee kyllä taas.
Ja ainahan kotiin /mummolaan jääville voi keksiä jotain extraa!
Reissuun siis vaan!:)
että monilapsisessa perheessä eri-ikäiset lapset kaipaavaat välillä "lomaa" toisistaankin. Siis ettei aina mennä ja valita reissukohteita nuorimman ehdoilla ja viipyillä hiekkalaatikon reunalla...Aina ei tietysti tarvitse mennä ulkomaille: meillä isommille lapsille on tärkeää esim. sen että välillä kaksi isointa viettävät leffa- ja herkkuillan vanhempien kanssa pienten jo nukkuessa tai pienet pääsevät Muumimaailmaan tms. pienten paikkaan ilman että esiteinit luimistelevat vieressä ettei vaan kukaan näkisi. Eli perheelle ja jäsenille on hyvä viettää vapaa-aikaa erilaisissa porukoissa.
Meilläkin lapset pääsevät vuorotellen reissuun. Mies käy heidän kanssaan ulkomailla, minä kun en tykkää matkustamisesta.
Jos lapset vuorottelevat matkustamisessa, on musta tuollainen jakaminen ihan hyvä. Saavat lapset välillä enemmän aikaa vanhempien kanssa, ja tuskinpa jossain mummolassa hoidossa ihan kurjaa on ;)
Me reissataan neljän lapsen kanssa automatkoilla ympäri Eurooppaa, sekin on ihan hyvä vaihtoehto.
Kuten moni sanoikin, lapsetki saavat "lomaa" toisistaan, oppivat olemaan ilman koko revohkaa aina, te aikuisetkin saatte keskittyä muutamaan lapseen ja kaiken lisäksi oikeasti tuollaisen lapsilauman kanssa ei ole kovinkaan nautinnollista lomailla. Pieni sakki mahtuu helpommin ravintoloihin, julkisiin kulkuneuvoihin, ei tule niin paljon kinaa mitä milloinkin tehdään, syödään jne.
Lastenkin on hyvä oppia vuorottelemaan kaikessa. Av-mammoilla ei liene kuitenkaan keskimäärin noin montaa lasta, joten heidän taitaa olla vaikea kuvitella tilannettasi.
että vielä muistavat sen hyvin (ja teidän kanssanne), niin siinä tapauksessa minusta voi hyvin perustella lapsille, että viimeksi oli teidän vuoro ja nyt on kahden muun vuoro. Kyllä sen lapsikin jotenkin ymmärtää.
Tosin tekisin varmaan kyllä itse ennemmin niin, että matkustaisin harvemmin, mutta koko perheen voimalla.
Sitten varmaan perun matkan.
AJattelin, että voisimme lähteä koska muut kolme olleet vuorotellen matkalla, mutta pienimmät eivät ja nyt olisi heidän vuoro.
on lapsia vasta kolme,mutta minä kannatan lasten erottelua välillä.Lapsille tekee välillä hyvää saada huomiota vanhemmilta enenmän,ja uskon että lapset tykkää olla mummolassakin.Tietysti niin että jokainen saa sitä huomiota välillä.Me reissataan koko perheen kanssa mutta välillä niin että lapsia on 1 tai kaksi mukana.
vanhin oli vuosi sitten kaksi kertaa matkoilla, ensin lapissa ukin kanssa ja sitten minun kanssa Saksassa.
11v oli pari kk sitten Hollannissa.
9v nyt ei ole ollut kun kolme v sitten.
Nämä kaksi pienintä 4v ja 1v eivät koskaan missään.
ja ollaan matkusteltu mitä erinäisemmissä porukoissa. Kukaan ei ole asiasta ollut moksiskaan, kotona olevat tekevät sitten jotain kivaa extraa ja lomailijat nauttivat lomasta. Toimii ainakin meillä.
Näin meilläkin tehdään... ihan taloudellisista syistä.
Kolme vanhinta lastamme käyvät vähintään kaksi kertaa vuodessa ulkomailla "toisessa kodissaan" ja me sitten kahden pienimmän kanssa joka toinen vuosi. Eikä tästä kukaan ole käsinyt. Ennemminkin se olisi pieniä kohtaan väärin, että joutuisivat odottamaan matkaa esim. viisi vuotta, että saisimme kerättyä riittävästi rahaa 7 hengen ulkomaanmatkaa varten.
Ei kaikkea aina ole pakko tehdä koko perheen voimin, ihan hyvä välillä jakaa porukkaa.
no näin ajattelin itsekin. Että olisi kiva pienempienkin päästä jonnekin.
Onko ap:lla tosiaan niin huono itsetunto, että on perumassa matkaa tuntemattomien av:laisten mielipiteiden perusteella!!
Halusin tietää mitä muut tekisivät ja onko "väärin". Jos kaikki olisivat sitä mieltä että lapset saavat traumoja yms. kauheaa ja järisyttävää niin harkitsisin matkalle lähtöä kyllä uudestaan, mutta TUSKIN on itsetunto kysymys :)
väärin. Kyllä nyt tuon ikäiset lapset ymmärtää jo sen että aina ei voi itse olla mukana tai saada kaikkea ja osaavat jo vuorotellakin.
Meillä ihan pienissä jutuissa jo noita harjoitellaan ja se tekee ihan hyvää lapselle, aina ei voi saada kaikkea samaa mitä toiset saa. JA ajallaan on myös heidän vuoronsa taas.
SAattaahan lapsi / lapset purnata ja nurista siitä etteivät pääse mukaa ja valittaa ja märistäkin. Mutta aina vaan uudestaan sanoa että nyt on toisten vuoro, sinun vuoro tulee kyllä taas.
Ja ainahan kotiin /mummolaan jääville voi keksiä jotain extraa!
Reissuun siis vaan!:)