Onk täällä lestadiolaisuudesta lähtemistä harkitsevia?
Olisi mielenkiintoista tietää. t. eräs sellaisessa tilanteessa.
Kommentit (7)
tein elämäni parhaimman päätöksen erota vanh.lestadiolaisuudesta. Päivääkään en ole katunut!
Aluksi vl-liikkeestä lähteminen toki oli shokki lähipiirille ja kaikenlaista sitä sai kuulla,mutta pian se siitä asettui. Yksi syistä lähtöön oli se, etten halunnut kasvattaa lapsiani siihen ahdasmieliseen ja suvaitsemattomaan uskoon. En kokenut oloani liikkeessä turvalliseksi koskaan, vaikka vl-perheesssä kasvoin ja ihan hyvän lapsuuden elinkin. Tuo kyseinen liike ei vain tuntunut oikealta. Naisen asemasta liikkeessä puhumattakaan.
Harkitsin eroa jotain ala-asteikäisestä saakka, eli siitä asti kun jotain alkoi niistä asioista ymmärtämään itsekin. Vasta aikuisiällä minulla oli rohkeutta kysyä itseltäni mitä oikein elämältäni haluan ja aionko elää muiden mielivallan alla, samalla ehkä itse voiden huonosti.
En ole katkera vl-uskovaisille, en. Olen vain äärimmäisen surullinen siitä, että monet eivät uskalla lähteä liikkeestä vaikka haluaisivatkin. Yhteisön paine on niin kova. Ystävät ja sukulaiset voivat alkaa juoruilla ja muuta ikävää.. Uhkailua ja painostustakin voi kokea. Uskonnollista painostusta näet on vielä 2000-luvulla ja ihan koto-Suomessa.
Ap, mieti rauhassa oletko valmis myllytykseen mitä ero vl:stä tuo tullessaan! Riippuu tietenkin hyvin paljon lähipiiristäsi, miten sinuun tullaan suhtautumaan aluksi. Tsemppiä!
Miettinyt jo kolmisen vuotta. Ehkä sekin kertoo siitä, että helppoa lähteminen ei ole... Lapsia viisi ja enempää en jaksa enkä halua. Mikäs sun elämäntilanne?
ja hänellä oli silti hyvät välit kaikkiin perheenjäseniinsä, ja vaikka päätös oli ollut vaikea, vaikutti tyytyväiseltä.
joka on jättänyt kyseisen lahkon noin 3 vuotta sitten. Päätöstäni en oo katunut. Minulla on ihana mies ja kaks lasta, vanhempani ja sisarukseni ovat uskovaisia. Hyväksyvät minut ja päätökseni, alkuun kyllä siitä puhuttiin enemmän. Tee AP juuri niin kuin sinusta tuntuu. Kyseisen lahkon jättäneitä on varmasti joka päivä. Omassa kaveripiirissänikin jo tämän kolmen vuoden aikana kymmeniä..En ole katkera tai vihainen uskovaisille. Jokainen olkoon ja eläköön kuten haluaa. Itse vanhemmuutta aloin ajatella asioita erilailla...
Toivottavasti löydät tien joka tuntuu sinusta oikealta, oli ratkaisusi mikä tahansa :)
-terv. ei kristitty