Tyypin 1 diabetes yleistyy vauhdilla

hiilihydraatista, valkuaisesta tai rasvasta.



Energiaa tulee saada noista kaikista tasapuolisesti, sillä minkä tahansa noiden kolmen ylenmääräinen käyttö johtaa pitkällä aikavälillä terveyden menetykseen ja krooniseen sairastumiseen. Hiilihydraateista ei siis kannata eikä voikaan hankkiutua kokonaan eroon.

rasvan määrän kontrollointi on tärkeää, ruokavalion tulee olla vähärasvainen. Rasvojen laatua ja määrää kontrolloidaan vähintään yhtä tarkoin kuin hiilihydraattien käyttöä.



Rasva ei tee autuaaksi, kuten jotkut sokeat karppaajat luulevat. Kovan rasvan ylenmääräinen käyttö aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja sekä vaikuttaa syöpäsairastavuuteen.

kokopäiväisestä syömisestä on päästävä eroon. Ajatelkaa nyt: pienetkin lapset aloittavat aamunsa nostattamalla verensokerinsa (myslillä, jogurtilla, myös puurolla ja leivällä) ja yhtä lailla se nousee lounaalla ja päivällisellä (lihan ja vihannesten rinnalla paljon nopeasti sokeristuvaa perunaa, pastaa ja riisiä) sekä vielä välipalalla ja iltapalalla. Noiden päälle vielä vähän karkkia, jätskiä ja sen sellaista...

Pienetlapset on aina syöneeti puuroja. Aikaisemmin ne aloitettiin jo varhemmin samoin kuin muut kiinteät. Appelsiinimehuakin annettiin jo vauvoille.

Mutta tutkimus on julkaistu Lancetissa (!!), joten siitä tuskin löytää tarkkakaan tiiraaja mitään virheitä vaikka mikroskoopilla katsoisi.



Av-urpoille tyypillisesti jokainen tulee tänne tietenkin rääkymään risat ojossa, että naapurin Jormallakin on diabetes ja sekin on syntynyt alakautta, mutta sillähän nyt ei tietenkään ole mitään tekemistä minkään kanssa. Naapurin Jorma on sattuma, sääntöjä haetaan suurista massoista.



Täytyypä lukaista tuo Lancetin artikkeli. Voin sitten tulla kertomaan teillekin, mikä se sektiopointti siinä oli.



Ja lopettakaa nyt jo se hiilarisössötys, mummokin tiesi että sokeria syömällä ei sairastu sokeritautiin.

Tämä on kunnollista keskustelua, jota tällä palstalla käyn etsimässä! Informatiivinen kirjoitus, jossa kiva, pisteliäs Jorma-sattuma. Ja totta.



Tule kertomaan, ole kiltti, mitä Lancetissa sanotaan tästä sektiokytkystä.



t. 3-vuotiaan äiti, joka hysteerisenä liittyi diabetes-yhdistykseen

usko pois, että jokainen diabeetikon äiti aivan takuulla syyllistää itsensä lapsensa sairastumisesta oli sitten siihen syytä tai ei. Ei kannata sitä taakkaa kellekään lisätä.



Omasta kokemuksesta voin myös sanoa, että lapseni syntyi alateitse, oli keskivertopainoinen, täysimetettiin 6 kk ja imetyksen lopetin lapsen ollessa 1 vuoden ja kaksi kuukautta. Ja aivan varma voit olla, että etsin vieläkin sitä kohtalokasta virhettä jonka minä tein, että lapseni tällaisen taakan kannettavakseen sai. Mutta se syyllistämisen "oikeus" on vain minulla, ei kellään muulla.

että syynä on tää suomalaisten älytön maidon juonti (täällä juodaan enemmän maitoa kun missään muuaalla)...ja sitten tämä älytön huonojen hiilareitten syöminen...

Muutimme vuosi sitten suomeen ja minulle puhkesi tyypin 1.diabetes n.9kk suomeen muuton jälkeen. Ehkä minulla on ollut tauti piilevänä "muhimassa" tuolla sisällä kauemminkin, mutta nyt Suomeen muuton jälkeen on jokin ruoka-aine laukaissut sen. Ja epäilen suomalaista maitoa, ainakin yhtenä tekijänä...

AIV-rehu, onko se "terveellistä"?

Käytetäänkö AIV:ta muualla, kuin Suomessa?

Olihan se shokki, kun paljastui, mikä minua vaivaa! Mutta onneksi on hyvät hoidot! Vaikka eläisin mieluummin ilman näitä piikkejä. Mutta sitä kun ei itse voinut valita.

"Our analysis gives no explanation for the time trends we have described, but the rapid changes over time clearly cannot be attributable to changes in prevalence of susceptibility genes. One suggestion is that need for genetic susceptibility has lessened over time because of heightened environmental pressure, which results in a raised disease progression rate—especially in individuals with protective HLA genotypes. Several hypotheses based on analytical epidemiological studies have pointed to modern lifestyle habits as possible environmental factors, such as increased weight and height development, and caesarean section deliveries, or reduced frequency of early infections. This notion accords with reported ecological associations between estimates of gross domestic product and incidence rate in European countries. Faster rates of increase in countries with low incidence rate—in particular eastern European countries—might be an expression of effects of lifestyle factors, which are changing rapidly in these countries; therefore, convergence of incidence rates might reflect harmonisation of lifestyle-related risk factors in Europe."

Alkuperäinen artikkeli, jossa vihjaillaan 1-tyypin diapeteksen ja sektion yhteydestä on kai tämä: CR Cardwell, LC Stene and G Joner et al., Caesarean section is associated with an increased risk of childhood-onset type 1 diabetes mellitus: a meta-analysis of observational studies, Diabetologia 51 (2008), pp. 726–735.



Mutta hekin kirjoittavat vain näin: "The explanation for the observed increase in the risk of type 1 diabetes in children born by Caesarean section is unknown, but various theories are plausible. The gut microbiota are thought to play an important role in stimulating the development of the immune system. Recent studies have shown that the gut microbiotic composition differ in children born by Caesarean section compared with vaginally born children, perhaps because such children are first exposed postpartum to bacteria originating from the hospital environment rather than to maternal bacteria. This difference in gut microbiotic composition could increase the risk of type 1 diabetes. Similarly, the hygiene hypothesis suggests that children with reduced or delayed exposure to infection in early life may have an increased risk of type 1 diabetes. According to this hypothesis, as children born by Caesarean section may have a reduced exposure to infections compared with children born vaginally, this could increase their diabetes risk. Alternatively, a previous study speculated that any increased risk of diabetes after Caesarean section could be caused by non-specific perinatal stress."



eli hypoteeseja:

- suoliston floora ei kehity kuten alatiesynnytyksessä

- lapsi ei altistu infektoiville bakteereille tarpeeksi aikaisin

- jonkinlainen keisarinleikkauksesta johtuva stressi

(Sosioekonomisella statuksella tai raskausdiapeteksella ei ilmeisesti suurtakaan merkitystä.)

tehdäänkö Suomessa suhteessa eniten sektioita vai miksi meillä on eniten ykköstyypin diabetesta?

kuin meillä täällä Suomessa. Mutta onkohan muualla yhtä suuri geneettinen alttius (20% väestöstä) tai käytetäänkö muualla yhtä paljon maitoa kuin täällä?



Kuten jo aiemmin kirjoitinkin, erään terveys-aiheisen aikakausilehden artikkelissa mainittiin diabetesriskin kasvavan suuresti, jos lapsi altistuu "sopivan" geneettisen perimän lisäksi entero-virukselle sekä käyttää ruokavaliossaan paljon (lehmän)maitoproteiinia. Ehkä nämä kaikki hdistettynä keisarileikkauksesta johtuvaan suoliston bakteerikannan erilaisuuteen (verrattuna alatiesynnytettyihin)muodostaa sellaisen kimaran, joka saa suomalaiset diabetessairastavuuden ykkössijalle.