ei jaksanut pieni sydän elämää -lumimme09-
tuska, kaipuu valtava. Poissa on pieni elämä, haave, toivo uuden elämän
Kyynelten läpi tunnen, hänen hyvä olla on
En tiedä vaan kuijn itse jaksan jatkaa
Kaipuu, nyt tiedän mitä se on
Kommentit (22)
soitettiin sairaalalta, että tulkaa. Pienellä hätä.
Elvytettiin sillon ja saatin eloon.
Uusi kohtaus tuli viikko sitten ja sitä ei enää jaksanut.
Vauvalle tuli sitkeä flunssa, joka vei lopulta vauvan meiltä
-lumimme09-
En tiedä tilannettanne tarkemmin. Oliko kyseessä kenties keskosvauva?
Olen itsekin keskosvauvan äiti. Nyt tyttö on jo reipas pari vuotias, mutta muistan kyllä huolen ja tuskan pienen puolesta silloin aikoinaan.
Tiedän, ettei tässä tilanteessa mikään oloasi helpota, mutta voimia teille. Ja iso, lämmin halaus!
Minkä ikäiseksi vauva eli?
En tiedä tilannettanne tarkemmin. Oliko kyseessä kenties keskosvauva?
Olen itsekin keskosvauvan äiti. Nyt tyttö on jo reipas pari vuotias, mutta muistan kyllä huolen ja tuskan pienen puolesta silloin aikoinaan.
syntymäpäivä oli 13 pv ja perjantai.
Ihana että teillä keskosvauva pärjännyt. Meille tämä oli ensimmäinen vauva (ja ensimmäinen raskaus) vaikka 7 vuotta oli yritystä :(
-lumimme09-
ps. en saanut nimimerkkiä toimimaan
.. mutta olen aina ihmetellyt, miten jotkut ison menetyksen tai surun kokeneet ihmiset voi tulla heti kirjottaa sen tänne nettiin?
Muistelen lähinnä itseäni, kun oli isot menetykset, ei ollut edes sanoja, oli lähinnä tyhjä ja energiaa ja voimavaroja meni siihen, että hengitti, eli, oli olemassa seuraavaan päivään.
Ap.lla varmana sama tunne.
.. mutta olen aina ihmetellyt, miten jotkut ison menetyksen tai surun kokeneet ihmiset voi tulla heti kirjottaa sen tänne nettiin?
Muistelen lähinnä itseäni, kun oli isot menetykset, ei ollut edes sanoja, oli lähinnä tyhjä ja energiaa ja voimavaroja meni siihen, että hengitti, eli, oli olemassa seuraavaan päivään.
Ap.lla varmana sama tunne.
ja nytten tulin, kun lupasin kirjoitella
Nytkin todella vaikea puhua/kirjoittaa asiasta.
Voi tekstikin vaikuttaa sekavalta, ajatukset harhailee miten sattuu.
Kauhea tunne, ahdistaa, ikävä valtava.
-lumimme09-
Olen todella pahoillani. :/ Aivan kamala asia jaksaa. Jaksamista molemmille!
Suuret suruvalittelut minulta, nimettömältä äidiltä. Melkein olen menettäny oman vauvani. Mutta sain elvytettyä itse tuon 5,5kk ikäisen lapsen. Se pelko mikä oli. Voi, ei löydy sanoja joilla lohdutusta tulisi. Voimia tuleviin päiviin. Toivottavasti kesä tuo teille ilon pilkahdusta kauniine kukkineen. Elämän on jatkuttava silti.
T. yllättäin vuorokauden ikäisen vauvan menettänyt äiti (aikaa tästä 4-vuotta)
Keskosuudessa ei mitään, mutta pieni oli kuolla rs-virukseen. Olen nähnyt häntä elvytettävän viidesti -se oli liian monta kertaa. Onneksi hän elää tänään, vaikkakin jonkinmoinen aivovamma jäikin. Olet varmasti raskaan viikon viettänyt. Jokainen hakee apua omalla tavallaan, enkä minä ainakaan halua sinua tästä tuomita. Tuskan jakaminen auttaa aina. Voimia teille ja iso halaus.
Eiköhän jokainen sure omalla tavallaan. Toinen tahtoo hakea kaiken mahdollisen avun ja jutteluseuran, olkootkin vain kyse nettipalstoista. Toiset eivät tahdo jutella asiasta kuin harvojen kanssa jos niidenkään...
muuta en voi sanoa.
Teillä on pieni enkeli aina mukananne.
Itse olen seurannut sinun kirjoittelua alusta asti ja ikävä kuulla, että näin kävi.
Voimia teille.
ps. Jokainen suree omalla tavallaan ja kukaan ei voi sanoa, mikä toiselle on se oikea tapa. Sinulla on täysi oikeus surra juuri niin kuin haluat ja juuri niin kauan kuin haluat.
ja jaan kokemuksen lapsen kuolemasta
täällä on yllättävän paljon lapsensa menettäneitä äitejä, olen vuosien varrella huomannut. Itse en henk.koht. tunne ketään toista lapsensa menettänyttä, joten monesti arvokasta vertaisnäkemystä olen saanut yllättäen täältä, näinkin sekopäiseltä palstalta
Niin lähdit enkeli kultainen,
luo taivaan omien enkelten.
Ota syliisi, Isä Taivainen,
nyt lapsemme pienoinen.
Suuret suruvalittelut minulta, nimettömältä äidiltä. Melkein olen menettäny oman vauvani. Mutta sain elvytettyä itse tuon 5,5kk ikäisen lapsen. Se pelko mikä oli. Voi, ei löydy sanoja joilla lohdutusta tulisi. Voimia tuleviin päiviin. Toivottavasti kesä tuo teille ilon pilkahdusta kauniine kukkineen. Elämän on jatkuttava silti.
Kiva olisi tietää mikä tässäkin oli alkutilanne, ja millainen tämä "elvytys" jonka äiti suoritti...
:D :D No just.
Suuret suruvalittelut minulta, nimettömältä äidiltä. Melkein olen menettäny oman vauvani. Mutta sain elvytettyä itse tuon 5,5kk ikäisen lapsen. Se pelko mikä oli. Voi, ei löydy sanoja joilla lohdutusta tulisi. Voimia tuleviin päiviin. Toivottavasti kesä tuo teille ilon pilkahdusta kauniine kukkineen. Elämän on jatkuttava silti.
Kiva olisi tietää mikä tässäkin oli alkutilanne, ja millainen tämä "elvytys" jonka äiti suoritti...
mitä HEMMETTIÄ varten tulet tähän ketjuun irvaeilemaan?! menisitkö IRL naureskelemaan surevan äidin luo?
syvin osanottoni sulle ap.
Luin ketjuasi aiemmin, pahoitteluni ja syvin osan ottoni ja voimia teille tähän raskaaseen aikaan. Haluatko kertoa tarkemmin?