Lapsiasiavaltuutettu: "Kotipalvelut ehkäisisivät lapsiperheiden ongelmia" (HS 30.5.2009, A 6).

"Meillä kävi kerran viikossa kotipalvelu

Sitä ei saa säännöllisesti ilman että on lastensuojelun alaisena."



Sosiaalihuoltolain alainen lapsiperheille tarkoitettu kotipalvelu (20 ja 21§)

ei ole lastensuojelulain alaista avohuollon palvelua!



Lapsiperhe voi tarvitesssaan ja em. laissa mainituin syin (mm. sairaus, synnytys, vamma, rasittuneisuus, perhetilanne jne)

saada kunnan sosiaalihuollon alaisuudesta kotipalvelua sitä anoessaan.

Lapsiperheen on saatava tähän anomukseensa kunnan sosiaalihuollosta muutoksenhakukelpinen päätös.



Osassa esimerkiksi Etelä-Suomen läänin alueella olevia kuntia ja kaupunkeja

on kotipalvelua pyytäneitä lapsiperheitä ohjattu laittomasti!

lastensuojeluun asiakasperheiksi ts. toimittu rikollisesti.



Pointti kotipalvelua koskevasssa asiasssa on siis se, että kotipalvelua

(ja nyt tarkoitetaan nimenomaan konkreettista työtä tekevää kodinhoitajaa!)

on edellä mainittujen syiden vuoksi

pyydettäessä annettava kunnan sosiaalihuollosta ja sosiaalihuollon asiakkaalle

eikä siis lastensuojelusta. Jolloin asiakasperheestä tulee lainvastaisesti lastensuojelun asiakasperhe.



p.s.

Laissa ole mitään mainintaa sitä

kuinka kauan tätä sosiaalihuollon alaista kotipalvelua lapsiperheelle annetaan.

Ei vanhuksillekaan kerrota tai anneta päätöstä, että nyt täyttyi ja loppui vaarin kotipalvelukiintiö ......

mikä olisi parempi säästökohde kuin turhasta hoidosta karsiminen? Olisi niitä varmaan muitakin, mutta mitä? Eihän veroja ja lainoja voi loputtomiin nostaa.

Olen samaa mieltä siitä, että perheiden täytyy saada apua ennen kuin tilanne on siinä, että lapset eivät voi enää asua kotona, jokainen keino tähän on tarpeellinen ja on turha sanoa, että subjektiivinen päivähoito-oikeus on väärin. Jokaisen perheen tilanne on erilainen ja tällöin jokaisen tukea tarvitsevan perheen paras tukimuoto ei ole sama. En usko, että subjektiivista päivähoito-oikeutta väärinkäytetään kovin paljon.

Noissa tilastoissa voi olla hämäävä seikka se, että nykyisin saadakseen minkäänlaista perhetyöntekijän tai kotipalvelun apua on oltava lastensuojelun asiakas. Oliko ennen näin? En tiedä, mutta luulen, että silloin kun kotiapua oli helpommin saatavilla, ei heitä leimattu lastensuojelun asiakkaiksi. Mielestäni parempi nimitys tällaiselle työlle olisi perhetukityö tms. kevyempi nimitys. Lastensuojelu kuulostaa niin raskaalta ja pahalta. Täytyy suojella lapsia pahoilta vanhemmilta. Lastensuojelun asiakkaista varmaan aika iso osa on niitä, joilla perhetyöntekijä käy kerran viikkoon antamassa äidille oman hengähdystauon. Ei mitään sen dramaattisempaa. Mutta nämäkin luetteloidaan lastensuojelun asiakkaisiin.

Kotipalvelut todennäköisesti vähentäisivät virikehoidon tarvetta, joten säästöä päivähoidossa syntyisi sitä kautta luonnollisesti. Mutta kokonaan subjektiivista päivähoito-oikeutta ei saa missään nimessä lopettaa.

on hölmöläisen peitto!

joten luultavasti säästöjä syntyisi kunnalle ihan luonnollisesti resurssien ohjaamisesta ennaltaehkäisevään työhön.

Kotipalvelut olivat ennen sitä että joku tuli hoitamaan kotia silloin kun äiti ei itse jaksanut, tekivät ruuat, piiskasivat lapset jne ja siinä sivussa opettivat sille väsyneelle äidille miten hommat hoituu. Nykyään sosiaalityöntekijät ovat jotain perhepoliisin ja psykologin välimuotoja, "tarkkailevat" tilannetta, kävät kahvilla ja kysyvät miltä tuntuu ja jos tilanne on oikein paha, huostaanottavat lapset. En kyllä sano että ihmisten pitäisi laiskistua ja odottaa että sosiaalityöntekijä tulee ja mankeloi meidän lakanat kun en itse jaksa, mutta ennen perheenäidit olivat ylpeitä huushollistaan, siisteys ja sivistys olivat arvostettuja kaikissa yhteiskuntaluokissa, yhteiskunnassa oman perheen kiipeäminen vihreämmälle oksalle oli tärkeää ja kunnallisen kodinhoitajan käynnit olivat välillä välttämätömiä, mutta myös perheen äidille häpeä, koska silloinhan näkyi ettei äiti suoriutunut työstään, eli kodinhoidosta. Kuitenkin ne auttoivat pulaan joutuneita perheitä paljon. Katsokaa vaikka:



http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=114&a=175

, subjektiivisesta ph-oikeudesta huolimatta



Summat apuja saavan ja lastensuojeluun vietyjen välillä eivät muuttuneet mitenkään oleellisesti 2007:n eduksi

2. idea on hölmöläisen peitto!

Eli se apu pitää viedä koteihin, opettaa osaamattomia ja ihmeellisiä käsityksiä äitiydestä omaaville, miten taloutta, kotia ja lapsia hoidetaan.

Se ei ole mitään kunnon apua, että saamattoman äidin lapsia hoidetaan päiväkodissa, kun se sama äiti on samanlainen aikaansaamaton muulloinkin kuin arkena virka-aikaan.

Sitä ei saa säännöllisesti ilman että on lastensuojelun alaisena.

Eli se apu pitää viedä koteihin, opettaa osaamattomia ja ihmeellisiä käsityksiä äitiydestä omaaville, miten taloutta, kotia ja lapsia hoidetaan.

Se ei ole mitään kunnon apua, että saamattoman äidin lapsia hoidetaan päiväkodissa, kun se sama äiti on samanlainen aikaansaamaton muulloinkin kuin arkena virka-aikaan.

Tuttavallani on 5-vuotias lapsi, vanhemmat ovat olleet vuorotellen työttömiä. Lapsi oli hetken pph:lla kun molemmat vanhemmat työllistyivät, mutta jäi taas kotiin kun isältä loppuivat työt. Lapsi on aika arka, vanhemmat ovat melko ujoja ja "huonoja lähtemään" lapsen kanssa yhtään mihinkään

vaikka olen yrittänyt houkutella kerhoon, perhekahvilaan jne. Naapurustossa ei asu muita samanikäisiä kuin minun lapseni.

Tälle lapselle tekisi niin hyvää päästä päiväkotiin harjoittelemaan ryhmässä toimimista ja saamaan kavereita, mutta eivät nyt kuitenkaan häntä sinne vie, koska se maksaa. Esim. 5-vuotiastarkastus meni neuvolassa penkin alle, koska lapsi ei suostunut menemään yksin th:n kanssa, joutui ihan paniikkiin.

Voi olla että nämä vanhemmat ovat hiukan saamattomia ja syrjäytyneitä ja ennen kaikkea ujoja, mutta he hoitavat lapsen ja kodin muuten kuitenkin erittäin hyvin. Minä en näe mitä lisäarvoa perhetyöntekijä pystyisi heille antamaan, mutta päiväkoti antaisi lapselle paljon - minä tiedän, oma 5-vuotiaani oli vuoden virikehoidossa ennen eskaria, tosin puheterapeutin lähetteellä. Tuttavaperheen lapselle tulee eskarin aloitus olemaan todellinen järkytys, hän ei osaa toimia ryhmässä eikä hän tunne etukäteen yhtään lasta sieltä (on vuoden nuorempi kuin oma esikoiseni). Mutta enempää en valitettavasti pysty tekemään, ei tämä kuitenkaan mikään lastensuojeluasiakaan ole.

Sitä mieltä olen ollut siitä asti, kun hyvä systeemi lopetettiin.

Tuttavallani on 5-vuotias lapsi, vanhemmat ovat olleet vuorotellen työttömiä. Lapsi oli hetken pph:lla kun molemmat vanhemmat työllistyivät, mutta jäi taas kotiin kun isältä loppuivat työt. Lapsi on aika arka, vanhemmat ovat melko ujoja ja "huonoja lähtemään" lapsen kanssa yhtään mihinkään

vaikka olen yrittänyt houkutella kerhoon, perhekahvilaan jne. Naapurustossa ei asu muita samanikäisiä kuin minun lapseni.

Tälle lapselle tekisi niin hyvää päästä päiväkotiin harjoittelemaan ryhmässä toimimista ja saamaan kavereita, mutta eivät nyt kuitenkaan häntä sinne vie, koska se maksaa. Esim. 5-vuotiastarkastus meni neuvolassa penkin alle, koska lapsi ei suostunut menemään yksin th:n kanssa, joutui ihan paniikkiin.

Voi olla että nämä vanhemmat ovat hiukan saamattomia ja syrjäytyneitä ja ennen kaikkea ujoja, mutta he hoitavat lapsen ja kodin muuten kuitenkin erittäin hyvin. Minä en näe mitä lisäarvoa perhetyöntekijä pystyisi heille antamaan, mutta päiväkoti antaisi lapselle paljon - minä tiedän, oma 5-vuotiaani oli vuoden virikehoidossa ennen eskaria, tosin puheterapeutin lähetteellä. Tuttavaperheen lapselle tulee eskarin aloitus olemaan todellinen järkytys, hän ei osaa toimia ryhmässä eikä hän tunne etukäteen yhtään lasta sieltä (on vuoden nuorempi kuin oma esikoiseni). Mutta enempää en valitettavasti pysty tekemään, ei tämä kuitenkaan mikään lastensuojeluasiakaan ole.

Kun ne äiti ja isä eivät ole siellä eskarissa häsläämässä, lapsi tottuu siihen nopeasti.

Ja kun ei ole isossa ryhmässä ennen ollut, niin jo pelkkä 20 lapsen ryhmässä toimiminen ja kaverisuhteiden solmiminen on varmasti hyvin vaikeaa. Ryhmässä ei ole kuin kaksi aikuista, joten tarvitsemaansa ohjaustakaan ei arka lapsi saa yhtä paljon kuin päiväkodissa saisi.

- laitospaikka lastensuojelulaitoksessa maksaa noin 220 e/ vrk

- päihdeosaston nuorten laitospaikka huostaanotetulle maksaa noin 400 e/ vrk

(Hintojen lähde Helsiongin Sanomat 31.5.2009, A 9, esimerkki-casena Outamon koulukoti, Lohja).



---

tainnut saada ikinä tilaisuutta olla muiden kanssa, kun ujot vanhemmatkaan ei halua mennä mihinkään. Kun se tilaisuus vaan tulee, niin uskon, että taitavat eskarinopet osaavat kyllä ujommankin ujuttaa joukkoon mukaan. Ja lapsella on vielä aikaa kasvaa ennen eskariin menoa.



Kannattaa ajatella positiivisesti!

hienon ehdotuksen tullessa on valmis ampumaan itseään jalkaan? Tarkoitan siis kakkosta, jolle tuli ekana mieleen virikehoidon lopettaminen... Yrittäkää nyt akat tajuta, että jos me ei vedetä näissä perheasioissa yhtä köyttä, mitään ratkaisevaa muutosta parempaan EI tapahdu!



Kannatan ehdotusta ihan täysillä. Äidit joutuu tekemään hommiaan nykyään aivan liian yksin: Eikä se äitiys kaikille luonnostaan tule. Jos kotona ei ole opetettu minkäänlaisia valmiuksia kodin- ja perheen hoitamiseen, voi taakka tulla liian suureksi.

"Onko osaltaan politiikan muutoksen seurausta, että sellaiset perheet, jotka 1990-luvun alussa nähtiin normaaleina, arkipäivän apua tarvitsevina perheinä, tulkitaan nyt riskiperheiksi ja tilastoidaan lastensuojeluun?"



(Lähde:

Yhteiskuntatieteiden tohtori Timo Harrkari, APU-lehti 3.10.2008, 26.)

hienon ehdotuksen tullessa on valmis ampumaan itseään jalkaan? Tarkoitan siis kakkosta, jolle tuli ekana mieleen virikehoidon lopettaminen... Yrittäkää nyt akat tajuta, että jos me ei vedetä näissä perheasioissa yhtä köyttä, mitään ratkaisevaa muutosta parempaan EI tapahdu!

Kannatan ehdotusta ihan täysillä. Äidit joutuu tekemään hommiaan nykyään aivan liian yksin: Eikä se äitiys kaikille luonnostaan tule. Jos kotona ei ole opetettu minkäänlaisia valmiuksia kodin- ja perheen hoitamiseen, voi taakka tulla liian suureksi.

kuin opettaa äidit hoitamaan lapsiaan ja perheitään?

Ennen edellistä isompaa lamaa 90-luvulla kotipalvelu vielä toimi. Esim. lapsiperheeseen sai kodinhoitajan avuksi, jos kotona oleva äiti oli sairaana. Samoin kodinhoitajan sai avuksi vauvan synnyttyä esim. isomman sisaruksen ulkoilutukseen.



Tilanne muuttui heti 90-luvun alussa kun kodinhoitajat siirrettiin sitten vanhustyöhön.



Johan maalaisjärkikin sanoo, että jos perheitä tuetaan, siitä on hyötyä.



Nythän ei kodinhoitajaa saa oikein millään.