Mä jouduin toiseksi naiseksi :(
Ollaan oltu 4v miesystäväni kanssa yhdessä, ei yhteisiä lapsia, ei olla naimisissa eikä asuta yhdessä
selvisi että miehelläni on ollut n 6kk suhde, ja olin jo jättämässä hänet ja oletin että hänkin haluaa jättää minut,
nyt kuitenkin kävi kai niin etten pystykään häntä jättämään, roikun hänessä ja koitan miellyttää ja olla kiltti ja kiva, ettei hän jätä minua,
sanoo itse että rakastaa edelleen minua ja haluaa vain katsella tämän toisen kanssa miten heillä onnistuu ja ei oikeastaan edes haluakaan tätä toista, kunhan viettää aikaansa hänen kanssaan,
tämä nainen olettaa että me ollaan erottu, että mieheni on vapaa,
mä en tajua miten mä jouduin tähän tilanteeseen, olis varmaan parempi päästää irti vaan, tää on ihan kiduttavaa, odottaa OMALTA mieheltään armopaloja että hän soittaisi tai tulisi käymään tai pyytäisi minua jonnekin, tietäen koko ajan että kun hän ei soita tai tule, on hän tämän toisen luona,
öitä ei halua enää kanssani viettää, iltoja ja joskus päiviä kyllä,
pahinta tekee kun ollaan yhdessä ja haistan hänessä ja vaatteissaan toisen naisen tuoksun, eilen pyysin ensin heti että vaihtaisi kaikki vaatteet, kun tuoksu oli niin voimakas, mutta se oli jäänyt ihoon ja teki niin pahaa maata siinä hänen sylissään :( Mies on hyvin varovainen etten vaan suutele liian kovaa häntä ettei jää mitään jälkiä rintaan tms vahingossakaan :(
Mies ei halua puhua tästä naisesta eikä heistä, hermostuu ja pelkään että jos kyselen, hän jättää minut hankalana ja nalkuttavana akkana :(
Miten kukaan voi joutua omassa parisuhteessaan tähän tilanteeseen...
Kommentit (26)
mä pistäisin tuollaisen ukon pihalle ja pois muistista välittömästi! Ettekö te tajua, että yksinkin voi olla ihan hyvin ja menee paremmin kuin tuollaisen luuserin kanssa!!! Mulla on miehen kanssa kolme lasta, mutta ukko lähtisi mäkeen heti, jos alkaisi moisia vinkeitä ilmenemään!
ja kun selvisi että miehellä oli suhde, olinkin jo pontevasti pakannut tavaransa luotani ja puhkuin itsevarmuttaa että nyt se sika lähti,
mutta ne unettomat yöt ja se itku, ja kun mies tuli takaisi neikä ollutkaan lähdössä luotani, otti syliin, kertoi rakastavansa,
sinne mureni mun jalot periaatteet ja itkin kuin lapsi hänen sylissään, ja nyt sitten odottelen hiljaa etten häiritsisi ja ärsyttäisi miestä, odotan armopaloja että hän taas tulisi ja ottaisi syliin
ap
aika reppanalta ja takertuvalta tapaukselta. En ihmettele, jos mies ei jaksa tuollaista takiaista enää katella. Otahan itseäsi niskasta kiinni ja ala käyttäytymään kuten aikuisen naisen kuuluukin. Ei kukaan jaksa tuollaista hermorauniota ja ahdistavaa ihmistä katselaa
siinä me ollaan erilaisia, siläl vaikka rakastan miestäni niin tiedän kokemuksesta, että pystyn elämään yksin. Erota meinattiin vuosi sitten minun aloitteestani ja se oli mies, joka aneli aikaa, jotta voi näyttää, että arvostaa perhettä jne. Meillä siis ei ollut kolmannesta osapuolesta kyse. Mutta töissä pystyin käymään ja muutenkin toimimaan järkevästi. Eli ala elää omaa elämääsi ja se mies tulee takaisin jos on tullakseen.
Jokainen ihminen on TARPEEKSI HYVÄ ihan OMANA ITSENÄÄN. Jos kumppani ei tätä tajua, saa minun mielestäni mennäkin. Älä alenna itseäsi tuolle tasolle. Ei parisuhdetta pelasteta sillä, että vain toinen muuttuu. Sitä paitsi, ei ihmiset kovin paljoa muutu. Tärkeää on vaan hyväksyä se toinen ihminen.
"ja uskon ja ainakin toivon että jos olen tarpeeksi hyvä niin hän ottaa minut takaisin, ehdotin hänelle pariterapiaakin, että sitten kun hän vaan haluaa minut taas niin teen kaikkeni korjatakseni suhteemme"
Missä on sun itsetunto ja itsearvostus? Etkö oikeasti mielestäsi ansaitsisi miestä, jolle sinä olisit maailman tärkein? Sääli, jos itseäsi et arvosta ja annat kohdella itseäsi kuin tiskirättiä!
aamun kylmä koi
painajaiseen kello soi
se ei syö mua pois
työt epäonnistuuu
voittaa taas joku ihan muu
se ei syö mua pois
mä haluaisn olla sun kanssa jokaisen aamun
kaikki tuntuu helpommalta niin
refrain:
miten onni korjataan
paremmaksi paikataan
päästänkö irti kun
oon huono jaksamaan
miten onni korjataan
en yksin pysty nousemaan
jos jo kaikki rikki on
katoan vaan pois
se että sä et tuu
jotain kylmenee, muuttuu
olen ilmaa vaan
vaikka sovitaan
niin sä silti teet niinkuin huvittaa
olen ilmaa vaan
mä häviän ja haihdun pois ja toivon että mua ei ois
olen pelkkä autio avaruus
refrain
harmaasta saat valkeempaa
kaikki tummuu jos sä meet
yöhön jään
miten onni korjataan
paremmaksi paikataan
päästänkö irti kun
oon huono jaksamaan
miten onni korjataan
en yksin pysty nousemaan
jos jo kaikki rikki on
katoan vaan
jos jo kaikki rikki on
katoan vaan pois