Mitä mieltä miehenne ovat olleet siitä että haluatte jäädä kotiin kunnes lapsi 3v.
Meillä minä olisin mennyt kyllä mielelläni itsekin töihin, mutta halusin että lapsien ei tarvitse mennä hoitoon ennen kuin nuorempi on 3v. Minulla on korkea koulutus takana ja tämä valinta vaikuttaa uraani varmasti hyvinkin haitallisesti jonkun aikaa ainakin. Taloudellinen menetys on myös iso, koska palkkani kohtuu hyvä.
Mies ei uskalla suoraan sanoa, mutta eri asiayhteysksissä on tullut mielestäni ilmi, että hän toivoisi että menisin jo töihin. Tai se kävisi hänelle ainakin paremmin kuin hyvin. Nuorin lapsiemme on reilu 1v. Suvussa kaikki ovat palanneet yleensä tässä vaiheessa viimeistään töihin ja lapset hoitoon. Taloudellista pakkoa ei meillä ole missään tasolla, mutta elintaso on tietenkin paljonkin matalampi nyt. Minua inhottaa että teki niin tai näin, niin koskaa ei ole hyvä. Itse olen vahvasti kyllä sitä mieltä että nyt teen oikein, enkä siksi aio suunnitelmia muuttaa. Tietäisin että katuisin sitä syvästi.
Kommentit (7)
meillä omat rahat, joten ei ole miehen asia
meistä molemmista oli sopiva aika, että hoidin lasta kotona, kunnes lapsi oli 2v. Ainoa lapsi.
Meillä lapsia kaksi, ja olin heidän kanssaan kotona yhteensä 6 vuotta kunnes nuorempi oli 3-vuotias. Onneksi mies oli samaa mieltä. Ja suvussa olen "kummajainen", sillä kaikki muut ovat hyvin nopeasti menneet töihin, sekä nykyään että aikaisemmat sukupolvet. Olen yrittänyt olla välittämättä ihmettelyistä.
otin varovasti esille, että mitäs tykkäisit jos minä olisin kotona 3 vuotta. Mies katsoi minua ihan ihmeissään ja sanoi "No jos sinä haluat olla kotona ja hoitaa meidän yhteistä lasta, niin sitten sinä olet kotona ja hoidat lasta."
Myöhemminkin vielä sanoi, että ei edes ymmärtänyt, että minulle tällainen asia voisi olla epäselvä. Hänestä oli täysin itsestään selvää, että "saan" hoitaa lasta kotona jos niin haluan. Toisaalta kun sitten päätin palata töihin, kun esikoinen oli 2v, niin ei vastustanut sitäkään (joskin myönsi, että arki oli helpompaa silloin kun minä olin vielä kotona).
Myös toisen kanssa olin kotona sen 2 vuotta. Ja tämän kolmannen (=viimeisen) kanssa olen ehkä kotona täydet 3 vuotta.
Meidän lapsi nyt 1 v 4 kk. Mies on sanonut, että voin hoitaa lasta ensi vuoden syksyyn asti (poika olisi tuolloin 2,5v) mutta rivien välistä kyllä huomaa, että mies olisi enemmän kuin tyytyväinen, jos menisin jo nyt töihin.
Mitään taloudellista pakkoa minulla ei ole palata töihin (ei siis mitään kroisoksia olla, mutta pärjätään ihan hyvin kun nuukasti elellään, säästötileilläkin on useampi tuhat euro) mutta kai mies on vähän kateellinen, kun mun ei tarvitse käydä ollenkaan töissä. Meidän taapero on aika helppo tapaus, enkä tosiaan koe tätä kotiäitiyttä itsekään minään työnä, vaan aika helppona elämänvaiheena. Poika nukkuu päivittäin päiväunia 3 tuntia, joten mulla jää aikaa netissä surffailuun ja laiskotteluun..
Niin ja mies myös toivoisi, että meidän poika "pääsisi" tarhaan, kun lapsemme on niin sosiaalinen tapaus. Mies ei todellakaan kannusta kotihoitoon, mutta on antanut minun olla kotona, jos haluan.. toisaalta itselläkin on siksi vähän huono omatunto tästä kotona olosta, kun mies ei anna tälle täyttä hyväksyntäänsä.
Sanomattakin selvää että on nykyisin ex-mies.
minun hoitovapaalla oloani ja patisteli töihin vaikka minulla ei ollut työpaikkaa jonne palata ja laskin myös että rahallisesti se ei olisi tuloihimme vaikuttanut vaikka olisin työpaikan löytänytkin, johtuen hoitomaksuista ym kuluista.