Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
1 vuosi työpaikassa, ikää 30, "saako" jo yrittää lasta?
17.05.2009 |
Olen siis 30-vuotias nainen, hyvässä parisuhteessa, omakotitalo ja rauhallinen elämä. Olen paiskinut järjettömästi töitä koko elämäni, ja nyt haluaisimme mieheni kanssa yrittää lasta. Olemme aina lykänneet sitä tyyliin "odotetaan nyt vielä hetki", "sitten kun on talo saatu", "liikaa töitä, en voi jäädä pois" jne. Olimme sitä mieltä, että puitteiden pitää olla kunnossa, jotta mahdollisilla lapsillamme olisi hyvä olo.
Mieheni alkoi vuosi sitten puhumaan yhä enemmän siitä, miten vähän tässä kaikessa on järkeä; haluamme lapsen, mutta emme uskalla aloittaa sitä yrittämistä - luulimme, että vaalimamme lapsi ei olisi onnellinen, ellei hänellä olisi sitä kaikkea, mitä olemme saavuttaneet. Keskustelimme paljon asiasta, ja tajusimme molemmat, että emme voi ajatella koko ajan sitä, mikä mahdollisesti menee vikaan, jos meillä ei ole kaikkea antaa. Rakastamme toisiamme hirveän paljon, ja olemme sitoutuneita toisiimme ja tähän elämään.
Ja minä nuorena naisena ajattelin aina, että joku joutuu töissä kärsimään minun lapsenteostani.. hävettävää myöntää, mutta ennakkoluuloihin monesti törmänneenä olen saanut tehdä töitä, että olen edennyt urallani, koska yllättävän moni epäilee tämänikäisen naisen työhön sitoutumista, kun biologinen kellokin voi tikittää.
Nyt sitten sain unelmieni työn vuosi sitten. Edeltäjäni teki juuri niin, että oli töissä tasan vuoden, ennenkuin jäi äitiyslomalle, eli alkoi heti yrittämään lasta kun sai paikan. Minulle on luvassa ylennys syyskuun alussa, ja työntekijämäärämme vähenee muutenkin yhdellä. Mieheni kanssa olemme valmiita vauvan yritykseen ja sen tuloon niin paljon kuin vain etukäteen voimme.
Edelleen minua mietityttää, miksi minulla on niin huono omatunto asiasta.. kollegani kyllä olivat näreissään edeltäjäni "tempusta", mutta he ovat n.60-vuotiaita jo ja monen lapsen äitejä. Nykyään on ilmeisesti kielletympää tehdä lapsia, en tiedä.. Jos minulla vaikka syksyllä tärppäisi (kärsin munasarjaongelmista, joten en tiedä saanko edes lapsia), niin jäisin pois kesän alussa suunnilleen, ja silloin olisin ollut reilun 2 vuotta töissä.
Valakaa minuun uskoa.. kaiken lisäksi firma on perhetuttuni perustama, joten hän joko ilahtuu tai raivostuu asiasta, en osaa sanoa.. Mietinkö liikaa asiaa?
Kommentit (25)
Lapsesi makselee sitten aikanaan hänen ja työkavereidesi eläkkeitä ja hoitokuluja veroistaan, niin että on epäreilua ja yhteiskunnallisestikin lyhytnäköistä olla näreissään siitä, että jo kolmenkympin ohittanut ihminen alkaa perustaa perhettä.
Joissakin asioissa saa olla itsekäs. Omiin tuttavapiireihini kuuluu jo niin monta lapsettomuusongelmista kärsivää pariskuntaa, että sydäntä vääntää - älä ota sellaisia riskejä, kun munasarjaongelmiakin on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä voisi olla omaa perhettä tärkeämpää? Siitä vaan perustamaan!
Itsekin olen ns. liian kiltti ja ajattelen kaikki asiat ensin muiden näkökulmasta. Siinä sitten ollaan ihan stressissä, kun pitäisi tälläisistä asioista tehdä päätöksia... Ihan pelkkä sairastuminenkin on vaikeaa, kun muille aiheutuu lisätöitä. Omat lähimmät työkaverini ovat alta 25v ja mäkättävät kuinka epäreilua on, että äippälomalainen voi vuosikausia olla kotona ja pitää vakipaikkaa varattuna... Huoh. aika vaikeeta kuvitella viimeisenä tulleena, että jos toista lasta vielä meinaisi.
Mutta niinkuin joku jo sanoikin. Työnantajasi on varmasti jo palkatessaan sinua ollut tietoinen, että jäät ennemmin tai myöhemmin äippälomalle. Yleensa n. 30v naiset näin tekevät tässä vaiheessa elämää. Sen suhteen asia ei varmastikaan ole ongelma. Mutta nuo työkaverit tosiaan. Yritän uskottavasti neuvoa, ettei heitä pidä huomioida mitenkään =)
jostain, minkä esim. verotusvuoden mukaan äitiyspäiväraha maksetaan, ettei tule tappiota, ja jos esim. kolme kuukautta lisää työssä auttaisi hyvään päivärahaan. En tiedä nykyisin, siksi tarkista.
Alue: Aihe vapaa
Olin 1,5 vuotta töissä nykyisessä työpaikassani kun jäin äitiyslomalle, jolla nyt siis olen pienen esikoiseni kanssa. Omat lakimiehen tehtäväni ovat varmaan jollain mittapuulla suht' vaativia, mutta kukaanhan ei ole korvaamaton. En kyllä pätkääkään ajatellut työnantajaani. Ikää mulla on yli 30 vuotta, joten ikuisesti ei voi ajatella, että lasta yritetään vasta sitten kun "kaikki" on kunnossa. Tähän lapsi-asiaan mun mielestä riittää, että on hyvä ja rakastava puoliso, joka myös haluaa lapsen. Me hankimme lapsen heti kun se miehen mielestä oli hyvä idea. Kyllä niitä töitä ehtii tehdä. Joillekin pariskunnille ei heti myöskään vain tule sitä kaivattua lasta. Sekin pitää ottaa huomioon, ettei ryhdy tuumasta toimeen vasta, kun on liian myöhäistä.