kutsu aikuiskastetilaisuuteen....miten toimia?

Ei saanut kristillistä kastetta vaikak olisi halunnut koska on jo vauvana kastettu, mutta eräs "lahkolaispapppi" suostui kastamaan ilman, että hän liittyi jäsenesi....



Äidilleni siis oli nimenomaan tuo kaste vain tärkeä.. Ei minkään lahkon jäsenyys.....



Erikoinen tilasiuus tiettenkin kun ei ollut ihan perinteinen kristillinen systeemi vaan melkonen hallelujaakirkonmenot ennen sitä kastetta.



En kieltäysyisi menemästä... Ties vaikak sinne ei ketään muuta edes tulisi..

Veisin kukkapuskan... Ja riippuen tosiaan lahkosta/uskonsuunnasta niin jonkin aiheeseen liittyvän kirjan/rukosukirjan/virsikirjan ja sit kauniin kortin jossa joku värssy uudesta alusta tms......

jotenkin vahingoittua vakaumukseltaan jos osallistuisi aikuiskastetilaisuuteen?

joka ei hirveästi ateistia kiinnosta. Oudompaa mielestyäni on se, että täysin ateisti kutsutaan aikuiskasteelle?

läheinen kastettavalle, että et edes tiedä miksi se tehdään.....



Kyllä mä luulisin, että semmoseen tilaisuuteen pyydetään vain ihan muutama lähin ihminen....

Voisihan tuon ottaa sivistävänä kokemuksena. Täytyyhän meidän uskovienkin suvaita esim. kahden naisen tai miehen vihkiäisiä, miksi joku tavis ei voisi osallistua halleluja-meininkiseen kastetilaisuuteen.

T: AP

henkilön odotetaan täyttyvän Pyhällä Hengellä ja alkavan puhua kielillä, että tämmöistä siellä voi "oudoimmillaan" tapahtua. Todennäköisesti tilaisuus on iloinen, hengellinen ja ateistille terveellinen elämys siitä, että onnensa voi löytää muaaltakin kuin ateismista.

Ystävä siis tullut uskoon hiljattain ja hän on ihan kuin uusi ihminen - siis positiivisessa mielessä. Olemme käyneet mielenkiintoisia kleskusteluja aiheeseen liittyen, mutta mitenkään hän ei ole uskoaan minulle tuputtanut. Suhtaudun asiaan ihan avoimin mielin. Mutta rehellisesti sanottuna, tilaisuuteen osallistuminen ei ihan hirveästi houkuta. Vaa´assa painaa yksinkertaisesti pitkästä aikaa vapaa viikonloppu yhdessä perheen kanssa ilman mitään ylimääräisiä tohinoita...

Itse kuulun kirkkokuntaan, jossa ihmiset kastetaan, kun tajuavat itse sitä pyytää - yleensä siis hiukan varttuneemmalla iällä. Kokemusta näistä tilanteista on siis, sekä omalta kohdalta että monista muista tilaisuuksista.



AP oli kiinnostunut tilaisuuden kulusta ja asioista, joita olisi hyvä ottaa huomioon. Ne tilaisuudet, joita itse olen ollut seuraamassa, koostuvat yhteislaulusta, seurakunnan edustajan "mitä kaste merkitsee" -tyyppisestä puheenvuorosta, kastettavien omista "miksi tahdon kasteelle"- puheista sekä varsinaisesta kasteesta. Kasteen jälkeen kastetut vaihtavat kuivat vaatteet ylleen ja muu seurakunta veisaa virsiä tai hyppii hallelujan tahdissa, riippuen sseurakunnan musiikkikulttuurista. ;) Kastettujen saatua vaatteet ylleen he polvistuvat siunattaviksi ja seurakunnan johdon onniteltaviksi. Joissain paikoissa tässä vaiheessa kaikki rynnistävät eteen onnittelemaan ja antamaan lahjojaan, toisissa onnittelut tapahtuvat vasta virallisen tilaisuuden jälkeen. Kannattaa katsella, mitä muut tekevät.



Lahjoja voi viedä, muttei se mikään pakko ole. Nuoret kastettavat saavat usein vanhemmiltaan jotakin, aikuiset vähän riippuen siitä, onko kaste lähipiirin mielestä hyvä juttu vai osoitus totaalisesta hurahtamisesta. Kukka, joku kirja tms. pieni muistaminen osoittaisi varmaan sitä, että arvostat ystäväsi maailmankatsomusta.



Pukeutuminenkin riippuu - taas kerran- siitä, mikä on seurakunnan kulttuuri. Varmasti paikalla on mummoja nutturat kireällä, mutta nuorempi väki on ihan normivaatteissa. Perussiistit vaatteet, jotain mitä laittaisit kun lähdet kahville kaverin kanssa, yleensä on samaa tasoa kuin muillakin. Ja ei siellä ikinä ikävysty: ainahan voi leikkiä antropologia ja ihmietellä ihmisten kykyä olla fiiliksissä siitä, kun joku käväisee uima-altaassa, jos ei tuossa mitään syvempää hengellistä merkitystä usko olevan.

ystävän lapsen nimiäisiin.

Ystävä siis tullut uskoon hiljattain ja hän on ihan kuin uusi ihminen - siis positiivisessa mielessä. Olemme käyneet mielenkiintoisia kleskusteluja aiheeseen liittyen, mutta mitenkään hän ei ole uskoaan minulle tuputtanut. Suhtaudun asiaan ihan avoimin mielin. Mutta rehellisesti sanottuna, tilaisuuteen osallistuminen ei ihan hirveästi houkuta. Vaa´assa painaa yksinkertaisesti pitkästä aikaa vapaa viikonloppu yhdessä perheen kanssa ilman mitään ylimääräisiä tohinoita...

Jos AP kieltäytyisi menemästä, koska ei usko samoin kuin kaverinsa, hän käyttäytyisi loukkaavasti ja lapsellisesti. Jos hän taas ihan tosissaan tahtoo pitää viikonlopun vapaana, on syy vähän pätevämpi. Varsinkin, jos osaa suoraan sanoa, ettei mitenkään tahdo boikotoida ystävän kastetta tai osoittaa mieltään olemalla tulematta, vaan yksinkertaisesti tahtoisi viettää tuon ajan perheen parissa.



Rohkaisisin kuitenkin menemään! Kaverisi olisi varmasti otettu..



-12-

Onko ko. tilaisuudesta ylipäänsä korrektia kieltäytyä vai koetaanko se loukkaavaksi, vai peräti törkeäksi, niin kuin 13 antaa ymmärtää..? Ei ihan ole etiketti hallussa vastaavanlaisten tilaisuuksiensuhteen.



Tosin mainittakoon, että omat lapseni ovat viettäneet nimiäisiä. eikä kaikki kutsutut ole tulleet paikalle. En kokenut asiaa mitenkään törkeänä.