Sektion saa jos vaatii. Uskokaa jo! Ketään ei Suomessa pakoteta alatiesynnytykseen.

kun pitää pelkosektiota valitettavana ja luulee, että supistusten kokeminen poistaisi pelon. Kivun pelko ei ole ainoa syy pelkosektioon, mutta sitä tuskin ymmärrät. Kätilöthän ovat yleensäkin vähän yksinkertaista porukkaa. Lääkärit onneksi ymmrätävät pelon aiheuttamat riskit synnytykselle ja siksi on olemassa pelkosektio. Joka on muuten tehty minun tutulle gynekologillekin kahteen kertaan.

saada sektio kuin pk-seudulla

ETKÖS SINÄ KUULE IHAN ITSE SE LAMMAS OLE KUN ET USKALLA KOHTAA TILANNETTA !? IDIOOTTI

jotenkin ihanaa katsoa alatiesynnytystä tai sektiota telkkarista? Minä en todellakaan välitä nähdä kumpaakaan, mutta jos on pakko valita, katson kun lapsi otetaan ulos leikkaushaavasta mieluummin kuin että lapsi vedetään ulos jonkun repeävästä pillusta.



Mutta joo, ei kai se homma varsinaista silmänruokaa ole tarkoituskaan olla.

ympäri. Sinulla on oikeus saada sektio.

c-section, aika rankan näköistä touhua... "Parhaat" videot kylläkin vaatii kirjautumisen kun on k-18 materiaaliksi luokiteltu, ja ihan syystä...

Ihmettelin synnytyspelkoisia, kunnes oma synnytykseni meni päin helvettiä. Hyvä onni pelasti vauvani vammautumiselta.



Alatiesynnytyksessä on aina riski vauvan vammautumiseen synnytyksen aikaisen aivojen hapenpuutteen takia. Tätä riskiä sektiossa ei ole käytannössä lainkaan.



Terveydenhuollon oikeusturvakeskus nykyiseltä nimeltään Valvira antaa langettavan päätöksen joka vuosi noin kymmeneen synnytyksen hoitoon liittyvässä hoitovirheessä, joiden tuloksena on ollut vauvan kuolema tai vammautuminen. Yhdessäkään näistä tapauksissa ei ole kyse sektioista vaan alatiesynnytyksistä, joissa ei ole ajoissa siirrytty sektioon.



Tuossa luvussa on mukana vain hoitovirheet, oma lukunsa on tapaukset joissa mitään virhettä ei ole tapahtunut ja silti seuraukset ovat huonot.

pakotettiin synnyttämään kaksoset, joista toinen oli perätilassa. Hän huusi ja vaati ja lopulta aneli armoa sanoen: "Tuntuu, että kuolen tähän. Olkaa kilttejä, armahtakaa, viekää mut sektioon".

Kätilö ei heltynyt eikä kutsunut lääkäriä. Lopulta äiti synnytti kaksoset, joista molemmat vammautuivat vakavasti, toisen sydän pysähtyi synnytyksessä mutta saatiin virkoamaa.n. Heikompi kuoli muutaman päivän ikäisenä ja vahvempi vammautui erittäin vakavasti loppuelämäkseen.

Tämä tapahtui noin viisi vuotta sitten.

kun tarpeeksi itsepäisesti vaatii. Eri asia sitten on, kannattaako se.



Nimenomaan pelkosektiosta puhuttaessa monessa tilanteessa äidin kannalta voisi olla parempi että sen pelkonsa pystyisi käsittelemään ja yrittämään sitä alatiesynnytystä. Pelko käsitteenä kun sisältää niin monta asiaa, yksi pelkää kipua, toinen repeämistä, kolmas itsehillinnän menettämistä, neljättä vaivaa pelko siitä että yleisesti jotain kauheaa tapahtuu, viides pelkää sairaaloita noin yleisesti... Monet näistä peloista talttuvat asiallisella tiedon saannilla, kunnollisella hoidon suunnittelulla ja nimenomaan sillä, että synnyttäjä tuntee hänet otettavan tosissaan huolineen.



Sitten on tilanteita, joissa pelkokokemus on päässyt kasvamaan ylitsepääsemättömiin mittasuhteisiin. Sitä ei välttämättä auta enää mikään käsittely vaan äiti on jo niin "lukossa" tilanteen kanssa, että sektio on todellakin ainoa järkevä vaihtoehto siinä tilanteessa. Samoin jos äidillä on takana vaikea synnytys tai paljon huonoja hoitokokemuksia, voi sektio olla turvallisempi vaihtoehto - pelosta yhteistyökyvytön äiti on synnytyssalissa riskitekijä.



Sitten on vielä tämä ns. "too posh to push"-ryhmä, naiset jotka kokevat nolona alapää paljaana synnytyssalissa olon, pelkäävät että heiltä pääsee pieru kesken synnytyksen, kokevat nolona ponnistaa naama punaisena ja voi kauheaa jos sinne alapäähän tulee naarmu... Näiden naisten kohdalla taitaa lääketiede, psykiatriakin olla voimaton. He ovat jostain syystä vieraantuneet itsestään ja naiseudestaan niin paljon etteivät kykene siihen mihin luonto on naisen kehon tarkoittanut. Tämän naisryhmän kohdalla sektioon liittyvän riskin otto on mitä surullisinta - täysin terveet, hyvin alateitse synnyttämään pystyvät äidit ottavat täysin turhaan riskin omasta kuolemastaan.



On kiistämätön tosiasia että synnytys on riski, sekä äidille että lapselle. Tätä nimenomaista riskiä puntaroidaan lääkäreiden toimesta, ja pyritään siihen että valitaan synnytystapa joka on molemmille turvallisin. Nykyisen lääketieteen aikakaudella sektiokin on turvallinen vaihtoehto, mutta turvallisuudestaan huolimatta se kyllä sisältää suuremman kuolemanriskin kuin alatiesynnytys. Ja surkeaa olisi, jos täysin terve nainen kuolisi vain siksi että "synnyttäminen on niin noloa".

Totta kai tulee enemmän komplikaatioita, jos viimeiseen asti pakotetaan äiti synnyttämään alateitse, ja mennään hätäsektioon vasta, kun vauvan sydän on pysähtymässä ja äiti nääntynyt.

Suunniteltujen sektioiden riskit ovat käytännössä hyvin lähellä nollaa.

Hyvin arvostetusta lääketieteellisestä julkaisusta nimeltä Duodecim. Kirjoitus on vuodelta 2003.

"Synnytyspelon tai synnyttäjän toiveen vuoksi tehtävät keisarileikkaukset ovat yleistymässä. Vaikeita komplikaatioita esiintyy vain prosentissa kaikista synnytyksistä, mutta keisarileikkauksiin liittyy niitä ja äitikuolleisuutta vähintään neljä kertaa enemmän kuin alatiesynnytykseen. Merkittävän verenhukan riski on kolminkertainen verrattuna alatiesynnytykseen, ja verenhukasta johtuvan kohdunpoiston vaara on keisarileikkauksen yhteydessä kuusinkertainen. Riski kuolla keuhkoveritulppaan on 26-kertainen ja kohtutulehduksen vaara 15-kertainen antibioottiprofylaksiasta huolimatta.

Tampereella on vaikeampi saada sektio kuin pk-seudulla

Sain Tampereella sektion aiemman huonon at-synnytyskokemuksen perusteella. Samoin ystäväni.

Sanoimme vain, että emme keskustele muusta vaihtoehdosta kuin sektiosta. Asia oli sillä selvä. Ei tarvinnut kiukutella, itkeä tai selitellä.

Minulla ei ollut synnytyspelkoa, täysin päin vastoin. Odotin synnytystä kovasti. Mutta lapsi kääntyi perätilaan niin myöhään ettei kääntäminen ollut enää mahdollista. Lääkärit olivat ehdottomasti alatien kannalla ja yrittivät kaikin keinoin vaikuttaa päätökseeni. Otin asiasta selvää ja opin, että perätilalapsilla on yli seitsenkertainen kuoleman tai vaikean vammautumisen riski alatiesynnytyksessä verrattuna sektioon. Tahdoin siis sektion. Mutta synnytyslääkäri pisti kampoihin ja vasta kun itkin ja hän oli leimannut minut täysin hysteeriseksi ja tymäksi hän sanoi huoaten, että "No kaipa ensisynnyttäjä voi tässä tapauksessa päättää..." Kaikki meni hyvin sektiossa. Kun pääsin osastolle osaston hoitaja kuiskasi minulle: "Epävirallsesti: teit oikean ratkaisun".



Että kyllä yritetään pakottaa.

että kätilöiden vaalima vaatimus alatiesynnytyksestä lapsen aivojen kustannuksellakin tulee hirvittävän kalliiksi yhteiskunnalle, perheelle ja yksilölle iin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin henkisestikin. Kätilöiden näyttää vain olevan kovin vaikea tajuta tätä, kun nämä "lievästi" vammautuneet eivät näy muutaman ensimmäisen ikävuoden sairaustilastoissa, vaan heitä hoidetaan ja kuntoutetaan ja työllistetään ja kirjoitetaan eläkkeelle massiivisesti vasta parinkymmenen ikävuoden seutuvilla.

Ja surkeaa olisi, jos täysin terve nainen kuolisi vain siksi että "synnyttäminen on niin noloa".

jep, sektion saa. Ei siinä mitään. Itsekin olen asian kanssa painiskellut viimeiset kuukaudet. On mahdollista, että päädyn pelkosektioon ja että siinä menee jokin pieleen, tulee vakava komplikaatio, ja saatte lukea iltalehdestä mun tapauksesta, jossa äiti kuoli pelkosektioon. Niin voi käydä.



Mut asian vierestä. Riskeihin liittyen minua kiinnostaisi tietää, miten äitien kuolleisuus sektiossa on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana. Entä äitien kuolleisuus alatiessä. Onko suhde pysynyt samana? Onko jompi kumpi lapsen syntymätapa muuttunut turvallisemmaksi äidille? Entä lapselle?



M



p.s. entä mikä lienee tilanne suomessa tulevaisuudessa, kun meidän nyt syntyvät tyttäret synnyttävät itse. Onhan mahdollista, että alatien tutkimiseen panostetaaan rahaa, ja käy niin, että tulevaisuudessa lapset syntyvät useammmin alatietä kuin nykyään. Tiedä häntä.

k> kätilöiden vaalima vaatimus alatiesynnytyksestä

Kätilöitä ei tarvittaisi, jos kaikki syntyisivät sektiolla. Kait sitä kukin arvostaa omaa ammattiaan ja ammattitaitoaan.



M

Eihän siinä mitään. Jos joku haluaa keisarinleikkauksella "synnytyksensä" hoitaa, niin hoitakoot. Mitä enemmän keisarileikkauksia aletaan tekemään sitä enemmän saadaan niistä uutisista lukea ;)

Lapsivuodeosastoilla ja naistentautien osastojen hoitajat ovat kätilöitä, jos ette ole sattuneet huomaamaan.

Joten kyllä sen saa vaatimallakin vaikka synnytysvuoteella maaten. Vauvalla heikkenivät sydänäänet ja mikroverinäytteet osoittivat alkavaa hapenpuutetta. Henkilökunta vähän arpoi siinä, että leikataanko vai ei, ja minä sanoin, että nyt lähdetään saliin leikkaamaan. En ala riskeerata vauvan terveyttä. Otan mieluummin itsellen leikkauksen riskit kuin pilaan vauvani terveyden ja tulevaisuuden. Äidin pitää osata miettiä myös tällaisissa tilanteissa lapsen parasta.

peräämässä sektiota, sellaisessa tapauksessa kun se tosiaan on ollut aiheellista. Yhdessäkin tapauksessa kätilö ilmoitti tyynesti päivystävälle lääkärille että jos et nyt leikkaa, saat itse hoitaa tämän synnytyksen alusta loppuun asti.



Kannattaa nyt kuitenkin tässä vaahtoamisessa muistaa, että jokaisella lääkärillä ja kätilöllä on kuitenkin pääasiallisena tarkoituksena äidin ja vauvan auttaminen niin että synnytys sujuisi hyvin ja turvallisesti - ei suinkaan se että kaikki olisi mahdollisimman vaikeaa ja hankalaa ja tuskallista ja hengenvaarallista.



T. 32

Mutta TODELLINEN syy pelkosektioon on 90% ensisynnyttäjillä kivunpelko. Eikä ihme, tuntematon pelottaa ja joka paikassa puhutaan hirveistä supistuskivuista. Harva tunnustaa että ensisijaisesti pelkää kipua, liian nössö peruste, pitää keksiä parempi. Miksi?