Mulla on 5 lasta iältään 2-15 v. Jotenkin "hämäävää"
kun jonkin verran liikun nuorimman kanssa kahdestaan äitikahviloissa jne., kun muut on jo koulussa / kerhossa yms.
Olen kai suht nuoren näköinen, ja monesti luullaan että mun 5. lapsi on mun eka lapsi :). Ja jos jotain pohdiskelen muuten vaan huvikseni, niin mua aletaan aina "valistamaan" - siis totta kai annetaan hyvää tarkoittavia neuvoja.
Ja välillä tulee ihan hölmö fiilis, kun alan kertomaan jotain juttua lapsista / lastenkasvatuksesta, jos tulee esille että mulla on jo 5 lasta! Tulee heti olo etten enää jotenkin kuulukaan joukkoon, kun melkein kaikilla on vain se 1-2 lasta.
Onko kellään muulla ikinä samanlaisia fiiliksiä, vai onko tää vaan siinä että mulla on "liian hyvin" asiat kun jää jopa kahdenkeskistä aikaa nuorimman kanssa käydä jossain?
mä käyn paljon nuorimman kanssa kerhoissa yms harrastuksissa.Isommat on toinen eskarissa ja toinen koulussa niin kaikki luulee kanssa et kuopus mun esikko=)Oon saanu 19-vuotiaana esikoisen ja nyt oon 30-kymppinen ja muut äidit on kyllä mun ikäisiä mutta heillä lapset tämän kuopuksen iässä vasta(kuopus 2-vuotta)