Kutsutaanko ex-mies eli lapsen isä rippijuhliin?

Sen lisäksi se hakkasi mua kymmenen vuotta ja teki eron jälkeen mun elämän helvetiksi monen vuoden ajan. Ja hieno av-raati on sitä mieltä, että mun pitäisi kutsua se meille. Haloo!!!

Tutun perheen isää perheineen ei edes kutsuta juhliin. Ei myöskään ketään isän suvusta. Käsittämättömän moukkamaista ja typerää käytöstä äidiltä! Lapsen isä on kuitenkin ihan kunnollinen mies, maksaa elarit ja tapaa lastaan.

- rippijuhliin kutsuttiin isä, joka tulikin (isän siskot eli tädit tietysti ja serkut, koska olivat lapselle läheisiä), isovanhempia ei ollut

- yojuhliin ei kutsuta, mutta isä tuli vain koululle, koska hänen uusi vaimonsa ei saanut "rooli" juhlissa. no muu suku tuli edelleen

- viimeinen yritys olivat häät, johon annoin kutsua ihan keitä vaan. lopputuloksena isä kutsui uuden vaimonsa suvun (oikeasti siis hänen vanhempansa ja veljensä perheineen), näitä ihmisiä näin ensimmäisen ja viimeisen kerran noissa juhlissa.

Isän kanssa on ollut vaikeinta siis, muu suku eli tädit ja serkut ovat aina ollee mielellään mukana.

Tytärpuoleni ei halunnut äitiään rippijuhliinsa ja kielsi meitä ehdottomasti kutsumasta äitiä paikalle. Myöskään äidin sukulaisille ei saanut hiiskua mitään, koska äiti olisi heiltä kuullut juhlista ja tullut väkisin. Meistä tuo olisi ollut hyvin hankalaa, onhan konfirmaatiojumalanpalvelus julkinen tilaisuus. Lopulta tyttö uhkasi itkien, että jos järjestämme juhlat, hän ei tule paikalle. Surullista mutta totta, tyttö jäi kokonaan ilman juhlia, sillä hän jättäytyi pois koko konfirmaatiosta. Kaikki tämä vain siksi, että äiti ei osaa käyttäytyä.

minä en ole kutsunut. Entisellä miehelläni ei ole mitään asiaa kotiini ja juhlat on järjestetty kotonani.

Lapsenkin kannalta on vapauttavampaa että vanhemmat eivät kyräile toisiaan hänen juhlissaan.

Meillä ainakin tullaan kutsumaan. Tosin isä nyt kutsutaan synttäreille joka tapauksessa joka vuosi muutenkin. Sukuakin olen yrittänyt pyytää, mutta nyt olen luopunut siitä, kun eivät näytä kuitenkaan tulevan. Luultavasti rippijuhlat ja lakkiaiset on sitten toinen juttu, joten jospa sitten isän puolen mummit ja kummit viitisisivät vaivautua.



Meillä suvussa ennestäänkin eroperheitä puolella ja toisella ja hyvin on aina mennyt kaikki juhlat, vaikka sukulaiset sieltä ja täältä ovatkin olleet samoissa juhlissa. En ymmärrä, et mikä siinä toisten juhlissa hyvin käyttäytymisessä olisi kovin vaikea... Alkoholistit tietty oma lukunsa, jos eivät selvää päivää näe.



Meillä mä aina järjestän, en ole koskaan pyytänyt exältä mitään osallistumista, mutta ehkä rippijuhlien tai lakkiaisten kustannuksiin kehtaan kysäistä, jos nyt jotenkin osallistuisi (enkä nyt puhu välttämättä mistään rahasta vaan asioiden hoitamisesta).

rippijuhlat näin: Kirkossa olimme kaikki. Sitten meille ja meillä miehen äiti ja miehen sisarukset perheineen. Juhlakalu kuskattiin noin 1,5 tunnin päästä äidilleen, missä oli toiset bileet. Miehen nuoremman "etälapsen" kanssa tultaneen toimimaan niin, että menemme kirkkoon ja viemme vaikka myöhemmin ulos syömään. Äidillä pelkästään juhlat ja paikalla ei isän puolen sukua. Miehen sisarukset eivät oikeastaan tunne tätä nuorempaa, koska mies ja eksä erosivat lapsen syntymän aikoihin ja mieskin on vuosien saatossa tullut aika etäiseksi sisaruksilleen. Miehen äiti on ainoa, jonka takia juhlat pitäisi järjestää ja äitille sopii tämä järjestely, että viedään kirkkoon ruusut ja that's it siltä päivältä.

sitten että sitä ei tapahdu pojallemme.



Ensi kuussa tuo tilaisuus sitten on ja olemme sopineet että ex ja suku kutsutaan meille, mutta exä maksaa puolet tarjottavista.

ainoan lapsemme rippijuhlat suvuillemme ns. neutraalilla maaperällä eli olemme vuokranneet hienon paikan ja tilanneet pitopalvelun.

Juhliin tulevat siis lapsen vanhemmat (eli me vaikkakin eronneet ja tahoillaan uusissa suhteissa), isovanhemmat ja kummit. Ja muutama lähisukulainen.



Teimme niin kuin lapsi toivoi, eikä kummankaan koteihin olisi mahtunut muutenkaan isoa porukkaa.



Neutraali maaperä on hyvä idea - etenkin jos välit eivät ole mitä parhaimmat. Mutta kyllä kahden aikuisen pitää pystyä sen verran sopimaan, että lapsi saa arvoisensa juhlat.

mieheni exän suku ja oikein hyvin mahduttiin saman katon alle koko komppania.



Välit ei todellakaan ole mitenkään läheiset mutta fiksut aikuiset osaavat käyttäytyä ja osaavat unohtaa kaunat ja katkeruudet muutamaksi tunniksi. Siihen ei tarvita kuin hyvää tahtoa ja rakkautta omaa lasta kohtaan.

Mielestäni rippijuhlat ja muutkin lapsen juhlat ovat sellaisia tilaisuuksia, joihin kutsutaan kaikki sukulaiset, joiden kanssa ollaan tekemisissä. Ap ei kerro, millaisissa väleissä on exänsä kanssa. Jos voi olettaa, että mies käy juomassa kahvit eikä ala retteilöimään niin miksi ei kutsuisi, jos lapsi niin haluaa?



Uusperheet on todella sieltä ja syvältä, ainakin lapsen kannalta. Meillä ollaan jatkuvasti riidoissa isovanhempien kanssa kun kukaan ei oikein mahdu saman katon alle toisten kanssa.

että vanhemmat pystyisivät järjestämään yhteiset juhlat. Kyllä, olisi sivistynyttä sitä ja tätä, mutta aina ideaalitilanne ei vain ole mahdollinen. Silloin täytyy mennä eteenpäin "pienimmän pahan periaatteella" eli miten nuorelle jäisi joka tapauksessa mahdollisimman mukava muisto juhlasta.

Ja kutsua ei tullut edes isovanhemmille tai kummeille. Järjestimme sitten 3 viikon kuluttua omat juhlat meillä. Tietenkään tilanne ei ollut rippijuhlia vastaava, mutta yritys oli kuitenkin näyttää lapselle, että sukua ja tärkeitä ihmisiä löytyy myös isän puolelta.



Minusta tuo miehen suvun poisjättäminen lapsen juhlista on yksi keino irrottaa lapsi omasta suvustaan. Ja se on väärin lasta kohtaan. Hän on osa sukuaan. Ja varmaan kyseessä oli äidin keino halventaa lapsensa isää. Elatustuki ja muut rahat ja hankinnat kelpaa oikein hyvin. Mutta läsnäolo lapsen juhlassa on kielletty.



Mielenkiintoista nähdä mikä on tilanne jos lapsi menee joskus naimisiin! Silloin meillä ei pidetä kakkoshäitä...

Lasten isää ei lapset kiinnosta joten ei tulisi kutsusta huolimatta ja hänen sukunsa asuu kaukana joten eivät hekään tule.

kun vanhempi ei ole halunnut kutsua exää uuteen kotiinsa.



Näin rippijuhlat ja ylioppilasjuhlat ovat menneet onnistuneesti ja ilman riitoja.

Meillä isä ja isän puolen suku ( mummo ja 3 tätiä perheineen) kutsuttiin rippijuhliin. Paikalle tuli yksi täti miehensä kanssa, muut eivät edes vaivautuneet ilmottamaan tulevatko vai eivät vaikka kutsussa oli vastauspyyntö. Oli rippilapsi asiasta kovin pettynyt.

Myöskään isän kaveripariskunta jotka ovat tytön kummit kutsuttiin mutta eivät tulleet.

Lapsen kannalta tälläiset tilanteet ovat hankalia. itse ajattelen niin että kyseessä on lapsen juhlat ja hän itse saa päättäät keitä haluaa juhliinsa kutsua. Jos ei kestä exää kotiinsa kutsua niin juhlan voi aina järjestää neutraalilla maaperällä.

sentään joku ajattelee samoin ku minä. Miksi ihmeessä pitäisi edes kutsua, jos isä ei pidä mitään yhteyttä lapseensa. Ja nyt joidenkin hyväkkäiden mielestä pitäisi kutsua. Tämä on ollut meillä täysin isän valinta hylätä lapsensa, joten hän ei todellakaan ole tervetullut juhliin. eikä hänen lapsensa edes halua häntä sinne.

No totta kai. Tyypillistä naisen kelaamista.

Mieti sitä nuorta joka on menossa ripille? Haluaako hän. Et ole määräävässä asemassa vaikka naisten pää onkin pyörällä jotenkin ihmeellisesti.