Lue keskustelun säännöt.
Minusta on hyvää vauhtia tulossa Panacod-riippuvainen :(
10.05.2009 |
Mulle on määrätty kyseistä lääkettä tosi koviin kuukautiskipuihin. Olen alkanut hiljalleen käyttää sitä muuten vaan, vitutukseenkin. Tästä ei tule krapulaa, enkä menetä toimintakykyäni, mutta minun on helpompi selvitä päivistäni.
Auttakaa! Miten tässä näin kävi?
Kommentit (38)
ei leijailuta eikä kyllä juurikaan auta kipuihin, on ihan yhtä tyhjän kanssa. Monesti olen ihmetellytkin, että miten joku saa siitä "kännin" kummallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin myös tuon oikein mukavan olon, joka niistä tulee. Vedin sen 50 tablettia kolmessa kuukaudessa ja päätin sitten olla hankkimatta niitä enempää, sillä riippuvaiseksi tuleminen tuntui olevan varsin lähellä.
otin 6tbl päivässä lääkärin määräyksestä. Ei auttanut kipuun, mutta ei kyllä leijututtanutkaan. Ihmettelin myös, että miten noin paskalääkkeeseen tulee muka riippuvaiseksi ja miten se muka on niin ihanaa.
En uusinut reseptiä vaan hommasin kunnon särkylääkkeet.
Mulle kirjoitettiin 100 kappaletta selkäsärkyyn otin 6tbl päivässä lääkärin määräyksestä. Ei auttanut kipuun, mutta ei kyllä leijututtanutkaan. Ihmettelin myös, että miten noin paskalääkkeeseen tulee muka riippuvaiseksi ja miten se muka on niin ihanaa.
En uusinut reseptiä vaan hommasin kunnon särkylääkkeet.
Öö, toisen paskalääke voi olla toiselle huumetta :)
On muka aina kipuja, että on pakko ottaa. Siis aina kun lääkettä on. Lääkäri ei sitä enää hänelle suostu kirjoittamaan. Varastelee miehensä purkista sitten. Ja äidiltään ja milloin mistäkin. Ihan pimeetä touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samalla tavalla kuin sinä??????!!!!!!
Mä kans varastelin muilta panacodia kun lääkärit eivät enää määränneet. Aina jonnekin kylään mentäessä tutkin kaikki kaapit ja kolmiolääkkeet hävis taskuuni :((
Kertoo siitä et sulla on selkeästi myös mahdollisuuksia välttää vakava riippuvuus. Jonkinlainen henkinen riippuvuus tuntuu jo olevan, Panacodin kodeiini (morfiinin kaltainen lääke) voi toki aiheuttaa fyysistäkin riippuvuutta ja määrät alkaa sitten vähitellen kasvaa. Huomaa myös, että liian isot parasetamoliannokset (toinen vaikuttava aine) on todella myrkkyä maksalle. Jo 6-7g annokset /päivä voivat aiheuttaa maksavaurioita. Panacodissa muistaakseni 500mg /tabl panadolia. Ja noilla nurkilla maksan palautuminen voi alkaa olla heikkoa. Käyttöön voi siis kuolla maksan lopetettua toimintansa vähitellen yhdestäkin isosta kerta-annoksesta. Siis tosi surkea itsemurhalääke. Ei tapa heti ja hitaasti. :( Siksi apteekista ei saa kuin pieniä annoksia Panadolia ilman reseptiä.
Hyvä ajatus vähentää vähitellen. Lääkevierotukissa tehdään usein nopea alkuvähennys, jopa puolet tai kolmasosa lääkkeistä pois ja sitten loput vähitellen. Jos tuntuu pahalta tuo tabl ja viikko on varmasti hyvä. Jos ei ala onnistua, niin terveyskeskuksen lääkäriin vaan rohkeasti yhteyttä ja kerrot tilanteen. Sopikaa, että kirjoittaa vain pieniä määriä ja niin että saat tietyin ajoin. Tai sitten olisko hyvä vaihtaa koko lääkitys? Ja se muu lääkitys / keskustelu pahaan oloon vois olla tarpeen.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla vähän samaa ilmassa, tosin lääkkeenä Xanor. Päiväannokseni on lääkärin määräämänä 1 mg, mutta siinä on tosi vaikea pysyä. Hampaat irvessä yritän pitää itseäni pois lääkekaapilta. Kun se helpottaisi oloa niin...
Kannattais pyytää jotain muuta lääkettä. Jos vaikka pääsisit tarvittaessa käyttöön vähitellen. Rauhoittavat ei ole hyväks pitkässä käytössä. Ahdistusoireisiin ´kannattais kokeilla muita lääkkeitä tai terapiaa. Tylsää, jos on vaiva, johon käyttää lääkettä ja sitten joutuu lääkkeen kanssa vielä kärsimään.. Ei kiva! Huokaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka lääke ei mua leijuttanutkaan. Jotenkin se vaan paransi sitä toimintakykyä. Loppui kun se lääkärin kirjoittama 100kpl resepti loppui
Tosiaankin se on yksilöllistä miten kukakin mihinkin lääkkeeseen reagoi.
Taidan ottaa huomenna yhteyttä omalle terveysasemalle, josko pääsisin taas psykologisen sh:n juttusille. Hänellä kävin viime keväänä ja kesänä ja sovittiin, että voin omalääkärin kautta päästä tarvittaessa uudestaan. Melkein vuoden ajan tässä välissä vointi olikin tosi hyvä. Nyt vaan osui monta ikävää asiaa päällekkäin ja tässä sitä ollaan taas. Harmittaa :( Ajattelin että masennus olisi jo taaksejäänyttä elämää.
Mietin että kehtaanko tästä Panacod-asiasta hänelle kertoakaan, josko vaan yrittäisin niitä tähän olotilaan johtaneita syitä siellä puida.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa että itseolet tiedostanut asian, jaksat hakea apua ja myöskin myönnät että olet jäänyt koukkuun! Eli olet ottanut jo monta hyvää askelta muutokseen, tosi hyvä, tsemppiä sinulle ja jatka samaan malliin. Keskusteluavusta on toivottavasti hyötyä. Myös esim. A-klinikka auttaa riippuvuusasioissa, sieltä voi kysyä neuvoa, ei ne ole ollenkaan pelkästään "juoppojen ja narkkareiden" paikkoja!!
Itse seurasin vierestä pitkään kun oma äitini jäi kiinni Codesan-yskänlääkkeeseen. Siinä on samaa ainetta kuin Panacodissakin, kodeiinia. Minusta lääkärit kirjoittavat reseptejä aivan liian helposti!! :((
Ihan hirveää seurata kun koko homma luisui ihan katastrofiksi; masennusta, rahahuolia-ja sitten äitini juoksi yksityiseltä lääkäriltä toiselle jotta saisi taas pullon lääkettä..eri lääkäri joka kerta ja ulosottoon menivät laskut kun ei oikeasti ollut varaa näihin lääkärikäynteihin. Ja mieliala heilahteli pahasti, äidistä tuli tosi hankala, ärtyisä, vielä enemmän masentunut, raivosi kun oli vieroitusoireita jne.. Ihan hirveää..
Eli jos vaan millään pääset nyt irti, niin hienoa!! Ota se askel takaisin elämään, koska vaikka lääkkeen käyttö nyt vaikuttaisi pieneltä ongelmalta, se taatusti siitä suurenee ja pilaa elämäsi! Ihan oikeasti!
Kaikkea hyvää sinulle! Jos olet masentunut, valitse mieluummin mielialalääkkeen kokeilu asianmukaisessa hoidossa.
...hän kuullut niin paljon hurjempiakin juttuja.
Minusta sinä tunnista itse riskin niin selkeästi, että asian kertomisessa ei ole mitään häpeämistä tai riskiä tulla väärinymmärretyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että otanko pari Panacodia, että selviän loppuillasta. Tämä keskustelu on ainakin saanut mut miettimään tätä asiaa enemmän. Onneksi avasin suuni täällä, kiitos kun olette jaksaneet kommentoida. Mä en tajua mikä siinä on, etten saa parhaimmalle ystävälle kerrottua asioiden todellista laitaa, hävettää kai, enkä haluaisi myöntää että taas ollaan tässä pisteessä.
Ap
kerro vaan panacodista, ovat tosiaan kuulleet paljon hurjempia juttuja. Voitte sitten yhdessä miettiä, mitä asialle voi tehdä. Fiksu lääkäri ei kirjoita sinulle isoja reseptejä ja miettii muun lääkityksen tarvetta.
Ja siitä masennuksen uusimisesta. Niin voihan ajatella myös niin, että sulla on myös kokemus, että siitä voi parantua! Vaikka nyt onkin huono olo, ei tarkoita sitä, etteikö voisi vielä tulla parempi taas.
Oletko yksin? Voisiko pyytää jonkun vielä kylään, vois jutella vaikka jostain ihan muusta? Tai lähteä tapaamaan ystävää tai kävelylenkille yhdessä? Mikä yleensä saa sinut paremmalle tuulelle, ahdistuneisuuden helpottamaan, mielialan nousemaan edes vähän? Musiikki? Hömppäkirja? Romanttinen komediaelokuvat? Kirjoittaminen? Käsityö? Liikunta? Sauna/suihku?
Mitä teit ennen jos tuli hankala olo, esim vuosi sitten keväällä? Ehkä silloin et käyttänyt Panacodia olon helpotukseen?
Olisko muuta mikä helpottais kuin Panacod? Oletko yksin? Voisiko pyytää jonkun vielä kylään, vois jutella vaikka jostain ihan muusta? Tai lähteä tapaamaan ystävää tai kävelylenkille yhdessä? Mikä yleensä saa sinut paremmalle tuulelle, ahdistuneisuuden helpottamaan, mielialan nousemaan edes vähän? Musiikki? Hömppäkirja? Romanttinen komediaelokuvat? Kirjoittaminen? Käsityö? Liikunta? Sauna/suihku?
Mitä teit ennen jos tuli hankala olo, esim vuosi sitten keväällä? Ehkä silloin et käyttänyt Panacodia olon helpotukseen?
Olen taaperon kanssa kahden, mies pääsee vasta iltamyöhällä töistä. Se tässä nyt painaakin, yksin vastuu lapsesta, kun en ole oikein hyvässä kunnossa itse.
Mulla on keinoja millä saan mielialan nousemaan, mutta eka pitäisi päästä sellaiseen kuntoon, että niitä keinoja jaksaa ja kykenee harjoittaa. Liikunta, ystävien seura, hömppäsarjat... onhan noita. Nyt vaan olen vajonnut sellaiseen oloon, etten saa iloa oikein mistään. Aiemmin en ole Panacodia väärinkäyttänyt.
Mutta huomenna soitan terveysasemalle. Ei tässä muukaan auta. Harmittaa olla taas tässä jamassa.
ap
Meikä on jo edistynyt siihen pisteeseen, että hain kaikki kämpän Panacodin yhteen läjään ja olen TODELLA lähellä sitä että annan ne mun miehelle tai vedän vessanpytystä alas!
Kiitos kun puitte tätä asiaa mun kanssa! Parhaimmalle ystävälle en kehdannut asiasta kertoa, täällä uskalsin avautua ja te autoitte mua eteenpäin! :)
Kiitos! ^^
toimii heikommin kuin 200 burana, eli ei lainkaan.
ei leijailuta eikä kyllä juurikaan auta kipuihin, on ihan yhtä tyhjän kanssa. Monesti olen ihmetellytkin, että miten joku saa siitä "kännin" kummallista.
ei leijailuta eikä kyllä juurikaan auta kipuihin, on ihan yhtä tyhjän kanssa. Monesti olen ihmetellytkin, että miten joku saa siitä "kännin" kummallista.