Lue keskustelun säännöt.
Haluan miehen!
09.05.2009 |
Siis mistä niitä saa? Olen akateeminen, ok-näköinen ja -painoinen enkä mikään epähygieeninen kassialma. Olen jo 34-vuotias, ja jos haluaisin vielä joskus perheen, alkaa kohta olla myöhäistä. Mitä ihmettä voin tehdä?
Työpaikalla kaikki ovat varattuja. Harrastuksissa ei liiku miehiä (naisvaltainen harrastus). Lenkkipolulla tulee joskus vastaan kivannäköisiä koiranulkoiluttajia, mutta kyllä niilläkin kaikilla on sormus kädessä. Baareissa käyn joskus, mutta jos joku tulee iskemään, menen ihan lukkoon enkä tiedä mitä sanoisin.
Deitti-ilmoitus on ollut netissä vaikka kuinka kauan. Ei tärppää. Muutamilla treffeillä olen käynyt mutta siinä se.
Apua! En halua enää elää kahdestaan koiran kanssa.
Kommentit (8)
Mutta sitä rupeaa olemaan. Sokkotreffit voisivat järjestyä, mutta sitten tulee se, että menen ihan lukkoon kun yrittämällä yritän olla kiinnostava, vaikka oikeasti olen ihan epäkiinnostava. :( Tai jotain. Ehkä mulla on siis itsetunnossakin puutteita, mutta kenellä ei olisi näin monen sinkkuvuoden jälkeen. Pyhyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etsi sellainen harrastus jossa liikkuu miehiä, vaihda työpaikkaa. Vaihda vaikka paikkakuntaa jos ihan tosissasi olet. :)
En tiedä millaista miestä etsit mutta aina kannattaa kiinnittää huomionsa n.10v vanhempiin. :)
Vaihda tyyliä, se nostaa itsetuntoa. Kun pidät itseäsi kauniina ja kiinnostavana, miehetkin pitävät. Kun itsetunto on kohdillaan, et mene lukkoon kun miehet tulevat juttelemaan.
Ethän pidä niitä liian tiukkoina? Mulla oli ystävä joka oli 40v ihan epätoivoinen, mutkun miehen piti olla pitkä, hyvännäköinen kaikinpuolin, kiinnostava, trendikäs ja tottakai hyvätuloinen sekä sellainen joka omistaisi vapaa-aikan hänelle. Noh, ei ihme ettei löytynyt....
Tiedän oikeasti kivoja ja "normaaleja" työssäkäyviä 40v miehiä jotka taasen ovat hitusen liian ujoja etsiäkseen elämänkumppania sieltä kapakoista... Ehkä joku harrastus olisi hyvä paikka alkaa jutustella? Yritä hankkia toisenlaisia harrastuksia.
Minä kun taas en halua ainuttakaan miestä elämääni ja ukkoja pyörii ympärillä kuin mehiläisiä.
En ole edes mitenkään erikoisen näköinen tai muuten viehättävä mielestäni.
Erosta on vuosi eikä mulla ole mitään intressejä aloittaa yhtään mitään suhdetta ja noi ukot ei vaan jätä rauhaan.
Mitä epämiellyttävämpi olen sitä enemmän näkyy kiinnostavan.
On vähän sellainen wtf-täällä tapahtuu?- fiilis. Mitä tässä pitää ruveta tekemään että menee viesti perille.
Kenenkään miespuolisen kanssa ei voi alkaa juttelemaan kun ollaan heti tarjoamassa puhelinnumeroa ja yritetään pokata. Ei kiinnosta niin ei.
Kaverillani oli teoria että miehet haistaa sen jos on epätoivoinen ja musta kuulemma näkee että olen hyvää siitosmateriaalia. Kaksi potraa lasta. Tissiä ja persettä löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos alkaisit käydä kuntosalilla?
Ei missään naisten omalla salilla vaan "seka"salilla. Sukeltaminen on toinen hyvä harrastus; sieltä löytyy miehiä, jotka kaipaavat elämäänsä muutosta. TIedän monta sukelluskurssiparia :-).
yrittäkää nyt jo tajuta!!!!! Elämänkumppanin löytymistä ei voi verrata auton ostoon, että niinku haluais Mersun, mutta tyytyykin sitten Ladaan. Ei sydämenasiat ole mitään rationaalisen valinnan tulosta. tai ehkä joillekin sit on...
Mun elämäni mies oli tapaus, joka ei oikeastaan täyttänyt yhtäkään ihannemiehelle etukäteen miettimääni kriteeriä, mutta silti hän oli se, johon rakastuin ja jota yhä edelleen kaipaan. Eikä siis ollut mikään vaarallinen renttu-tyyppi, vaan muuten vain sellainen, johon en koskaan uskonut rakastuvani.
Ymmärtäkää jo, että pariutumisessa on myös hyvästä tuurista aika paljon kiinni, ei vain ole osunut kohdalle sitä oikeaa. Pitäisikö sitä sitten alkaa olemaan jonkun ihan ok:n väärän kanssa? Musta tuntuu, että monet (varsinkin lapsia epätoivoisesti haluavat) naiset itseasiassa tekevät niin.
t. tuohtunut vanhapiika, ei ap
kun dildo ei osaa ajaa nurtsia ;-)
Kun päätät ettet halua miestä niin simsalabim, alle kuukaudessa se on menoa!